Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Mistä tulee nimi Päijänne?

Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen, nimi kuuluu niihin nimiin, joita ei ole pystytty selittämään suomen, saamen tai ruotsin pohjalta. Tyypillisesti nämä nimet ovat suurten vesistöjen tai maankohoumien nimiä. Suuret paikat on yleensä nimetty varhemmin kuin pienet, ja niiden nimet pysyvät pitkään samoina.

Asiakirjamerkintöjä Päijänteestä on 1400-luvulta lähtien: Peijendaranda 1474, Peynthe 1540, Pejene siön 1748, Paijane 1772, Päijäne sjö 1775, Päjiänä 1786. Murteissa nimestä on käytetty Päijänteen ohella muotoa Päijännie.

Sama kantasana näyttää sisältyvän Päijänteen keskellä sijaitsevan Päijälän kylän ja Päijätsalon saaren nimiin. Lisäksi Päijänne on useamman pienen suojärven nimi, joista osa on luultavasti annettu suuren Päijänteen mukaan. Osaan tämä selitys ei sovi, ja ne ovatkin ehkä saaneet nimensä samalla perusteella kuin suuri Päijänne.

Päijänne-nimi vaikuttaa siis olevan jotain tuntematonta muinaiskieltä. Tästä kielestä se on todennäköisesti lainautunut ensin saameen ja sitten saamesta suomeen.

Lähde: Suomalainen paikannimikirja 2007 (Janne Saarikiven artikkeli).


Yönuotalle lähtö Päijänteellä. Kuva: Museovirasto. Historian kuvakokoelma.
Yönuotalle lähtö Päijänteellä.