Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Mistä tulee nimi Mammankaivo?

Suomen vähälukuiset Mammankaivo-nimet keskittyvät Pohjois-Karjalaan sekä Kainuussa Kuhmoon. Nimien tarkoitteet ovat lähinnä syviä ja vetisiä paikkoja. Nimiarkiston kokoelmissa Valtimon Mammankaivot ovat veden peittämä kallionkolo ja hyvin pieni lampi. Nurmeksen Mammankaivo on metsärotko, suonsilmäke sekä sitä ympäröivä suo, ja Enossakin Mammankaivo on hete, suonsilmäke. Myös Kuhmon kokoelmassa Mammankaivo on soisella alueella oleva vetinen kuoppa, toinen samanniminen on multahauta kirkonkylässä.

Mamma on murteissa käytetty tavallinen nimitys erityisesti äidistä ja isoäidistä. Myös mammo tunnetaan Etelä- ja Pohjois-Karjalassa äidinnimityksenä. Kainuusta on kerätty kuitenkin myös luontosana mammo, jolle nimistökerääjät ovat saaneet levikin reuna-alueelta, Pielisjärveltä ja Enosta, myös asun mamma. Luontosana tarkoittaa vetistä ja usein soistunutta syvennystä, silmäkettä, notkoa tai painannetta, joka on muodoltaan pitkänomainen tai pyöreä. Koska Mammankaivo-nimiset kohteet vastaavat kuvailua, Kuhmon ja Pohjois-Karjalan Mammankaivojen taustalla lieneekin vetisen syvänteen, silmäkkeen merkitys. Myös Mammo-nimiin käynee sama selitys näillä murrealueilla ja reuna-alueillakin, esimerkiksi Kajaanissa on Mammo-niminen pelto suon laidassa ja Mammonkuoppa, johon laskee Mammonjoki. Joroisissa on Mammonpuro, joka virtaa suon reunassa.