Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Purha-nimet

Kymijoessa kuohuu Ankkapurha, nuoremmalta nimeltään Anjalankoski. Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että koskennimi on vanhempi kuin ruotsin kielestä lainautunut linnunnimitys ankka. Nimen taustalla lieneekin siis jokin muu selitys. Nimistöntutkimuksessa on pidetty mahdollisena, että nimen alkuosa on ilmaissut voimakasta kuohua tai kosken syvyyttä, sillä murresana ankka tarkoittaa itämurteissa esimerkiksi ’kovaa’ ja ’sankkaa’, ja toisaalta sanalla ankka tai sen johdoksella ankko on tarkoitettu myös syvää kohtaa joessa tai järvessä (mm. Jaala). Loppuosa purha taas on murresana, joka merkitsee karjalaismurteissa ’vesiputousta, kosken tai virran ryöppyä tai kuohupaikkaa’. (Suomalainen paikannimikirja 2007 ja Botolv - onomastikkens harding 2010, Sirkka Paikkalan artikkelit.)

Suomessa on vain vähän Purha-nimiä, ja niille on annettu eri selityksiä Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston kokoelmissa. Suomussalmelta kerääjä on saanut talteen nimen Purhanpuro ja murresanan purha merkityksessä ’kosken kuohu, ryöppy’. Rymättylän pitäjän, nykyisen Naantalin alueella olevan Purha-nimisen saaren kerrotaan puolestaan muistuttavan pyöreän taltan päätä. Sana purha tunnetaan ’talttana’ muun muassa Varsinais-Suomen murteissa – myös Rymättylässä.

Kuohuva koski. Kuva: Tiina Manni-Lindqvist, Kotus.
Kuohuva koski.