Pertti Virtaranta

(20.5.1918–9.7.1997)

Pertti Virtaranta syntyi Karkussa Ylä-Satakunnassa. Hän tuli ylioppilaaksi Tyrvään yhteiskoulusta ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa suomea, sen sukukieliä ja kirjallisuutta. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1943 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1946. Vuosina 1948–1955 hän oli suomen kielen lehtorina Lundin yliopistossa Ruotsissa ja palasi Suomeen 1955 Karjalan kielen sanakirjan päätoimittajaksi (–1983 osat 1–3, aakkosväli A–N). Suomen kielen dosentiksi Virtaranta nimitettiin 1956 ja varsinaiseksi professoriksi 1959 (–1981). Hänen aloitteestaan perustettiin Suomen kielen nauhoitearkisto, jonka puheenjohtajan hän toimi 1959–1983.

Virkatyönsä ohessa Virtaranta hoiti monia vaativia luottamustehtäviä, hän oli mm. Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston varadekaani 1968–69 ja dekaani 1969–75, opetusministeriön ulkomaanlehtori- ja kielikurssiasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja 1962–83 ja useiden tieteellisten seurojen ja kansalaisjärjestöjen hallitusten jäsen. Akateemikon arvo hänelle myönnettiin 1990.

Pertti Virtarannan tieteellinen toiminta suuntautui ennen kaikkea kahdelle taholle: suomen murteisiin ja karjalan kieleen. Kielitieteellisten teosten lisäksi hän julkaisi keräämiensä aineistojen pohjalta useita murrekirjoja sekä suomen että karjalan kielestä. Aineistoa hän keräsi lukuisilla nauhoitusmatkoilla eri puolilla Suomea, Ruotsia, Neuvostoliittoa (Itä-Karjalassa ja Tverin alueella) sekä suomalaisilta siirtolaisilta Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Hänen toimestaan alettiin nauhoittaa myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä henkilöhaastatteluja.

Suuren yleisön tietoisuuteen Pertti Virtaranta tuli esiintyessään asiantuntijana lukuisissa radio- ja televisio-ohjelmissa.

Pertti Virtarannan työn tuloksena on Kotuksen arkistoissa hänen nauhoittamaansa aineista yhteensä runsaat 2000 tuntia ja lähes 60 000 arkistolippua. Kirjoja, joita hän julkaisi yksin tai yhdessä muiden kanssa, on viitisenkymmentä, ja valokuvia on runsaasti eri arkistoissa (ei Kotuksessa).

Pertti Virtarannan elämäntyöstä kerrottaessa ei pidä unohtaa hänen puolisoaan Helmi Virtarantaa (19.12.1919–8.9.1999), joka oli mukana kaikessa miehensä työssä: keräämässä ja nauhoittamassa murretta useimmilla matkoilla ja kirjojen teon joka vaiheessa. Hän oli taitava valokuvaaja, ja useimmat kirjoissa ja arkistoissa olevat kuvat ovat hänen ottamiaan, vaikka ne on saatettu merkitä Pertti Virtarannan nimiin. Helmi Virtaranta teki päätyönsä Karjalan kielen sanakirjan toimituksessa (1955–1982), ensin toimittajana ja sitten toimitussihteerinä.

Tiedot koonnut Marja Torikka

Pertti Virtarannan henkilöarkisto

Pertti Virtarannan henkilöarkistoon kuuluu noin 400 karttaa ja 40 hyllymetriä paperiaineistoja. Aineisto sisältää mm. Väinö Linnan haastatteluiden litterointeja, muistiinpanoja Väinö Linnan kielestä, Pertti Virtarannan puheita, esitelmiä ja kirjeenvaihtoa, materiaalia Virtarannan pitämiltä luentokursseilta ja luentomuistiinpanoja Virtarannan omilta opiskeluajoilta. Suurin osa arkiston aineistosta liittyy Virtarannan kielenkeruumatkoihin Tverissä, Vienassa, Aunuksessa ja muualla Karjalassa. Karjalaa koskevien lehtileikkeiden, muistiinpanojen, matkapäiväkirjojen ja haastattelulitterointien lisäksi kokoelmaan kuuluu myös aineistoa, jota Virtaranta on kerännyt amerikansuomalaisista, metsäsuomalaisista ja suomen murteista.

Pääosa  karjalan aineistosta on siirretty Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun 2016.

Sisältö

Väinö Linnaan liittyvää aineistoa yhteensä 1,5 hyllymetriä (koteloita 19).

Väinö Linna - kotelot (yht. 9), rajavuodet 1947–1995. Sisältää mm. Väinö Linnan haastatteluja, kirjoituksia, lehtileikkeitä, aineistoa liittyen Tuntemattomaan sotilaaseen ja Täällä Pohjantähden alla -trilogiaan (pääasiassa lehtileikkeitä).

Keskusteluja Linnan kanssa -kotelo, rajavuodet 1973–1980. Virtaranta keskustelee Linnan kanssa.

Kustaa Pajula ja Väinö Linna -kotelo, rajavuodet 1974–1974.Virtaranta keskustelee Kustaa Pajulan ja Väinö Linnan kanssa.

Väinö Linnan kielen ja tyylin ainesta -kotelot (yht. 3), rajavuodet 1946–1982. Sisältää mm. laudaturtöitä/seminaariesitelmiä, Täällä Pohjantähden alla -trilogiaan liittyviä kirjoituksia, Väinö Linnan kirjoituksia lehtiin (mm. Yhdyslanka, Työväen Joululehti.).

Väinö Linnan ”Tuntematon sotilas” käsikirjoitus ja sen korjaukset ja ”Tuntematon sotilas” Näyttämösovitus Väinö Linnan romaanista, Oulun kaupunginteatteri 1974, rajavuodet 1974–1974.

Väinö Linnan ja Pertti Virtarannan keskusteluja 1973–1974, litteraatiot s. 1-1157, 20.2.1973–11.3.1974 kserokopioineen, rajavuodet 1973–1974. 

Henkilöihin liittyvää aineistoa yhteensä 1,5 hyllymetriä (koteloita 18 + kirja).

Tapio Horila -kotelo, rajavuodet 1956–2000. Sisältää mm. Tapio Horilan tekstejä ja kirjeitä Virtarannalle sekä Virtarannan keskustelu Horilan kanssa 21.4.1990.

Lennart Meri -kotelo 1985–1996. Sisältää mm. Lennart Meren haastatteluja ja Mereen liittyviä lehtileikkeitä sekä Meren puhe juhlapäivällisillä Helsingissä 16.5.1995.

Julius Mägiste -kotelot (yht. 4), rajavuodet 1943–1994. Sisältää mm. muistiinpanoja esim. Mägisten seminaarista ja Mägisten kirjeitä Hapuliselle ja Virtarannalle. Virtarannan kirjeitä Mägikselle ja lehtisiä (mm. Eripainos Virittäjästä n:o 4, 1960: Virtaranta: Julius Mägiste 60-vuotias. Lisäksi joukossa Mägisten kirja: Separata II.

Elämänkertoja -kotelot (yht. 2), rajavuodet 1873–1995. Sisältää elämänkertoja eri henkilöiltä mm. Julius Mägiste, Tapio Horila, Väinö Kaukonen.

Valev Uibopuu -kotelot (yht. 2), rajavuodet 1980–1997. Sisältää mm. Uibopuun haastatteluja, Uibopuun tekstejä ja Uibopuun - kirjan esittelyjä.

Lisäksi mm. seuraavista henkilöistä löytyy tekstejä/muistiinpanoja/haastatteluja: A.D. Kylstra, Robert Austerlitz, Paul Ariste, György Lakó, Nicholas Poppe, F.E. Sillanpää, Engelberg, Lyyli Virtanen, Ortjo Stepanov ja Adolf Turkin. Rajavuodet 1903–1997. 

Inkeriin liittyvää aineistoa yhteensä 1 hyllymetri (koteloita 13 + kirja) 

Sisältää mm. muistiinpanoja, Ritvalan Helka-juhlaan ja -runoihin liittyvää materiaalia, lehtileikkeitä, Lempi Sjöbergin PV:lle 16.8.1987 Gävlestä lähettämiä sananlaskuja, näytteitä Inkerin murteista, Unelma Konkan kirjoittamia sanamuistiinpanoja ja Antti Hämäläisen Inkerin muistiinpanoja. Rajavuodet 1947–1997.

Lyydiin liittyvää aineistoa yhteensä 1 hyllymetri (koteloita 10 + laatikoita 2 + käsikirjoitus)

Sisältää mm. Haljärven sanastoa (A-Ö), aineistoa liittyen Stefan Huotariseen ja Leo Huotariseen, lyydin sanastoa, lyydiläisiä tekstejä ja lyydiläisiä sananlaskuja sekä lyydin tekstien käsikirjoituksen. Lisäksi löytyy aineistoa liittyen Vepsään ja Vatjaan sekä Setumaahan. Rajavuodet: 1884–1997. 

Itkuvirsiin liittyvää aineistoa yhteensä 0,1 hyllymetriä (koteloita 3)

Sisältää mm. Itkuvirren nuotinnoksen ja itkuvirsi -kirjallisuutta sekä ”Suru virret suuhun tuopi” -liittyvää aineistoa. Rajavuodet: 1924–1987. 

Vermlannin metsäsuomalaisiin liittyvää aineistoa yhteensä 0,5 hyllymetriä (koteloita 7 + kirjekuori)

Sisältää mm. Vermlannin suomen murrekeruut ja nauhoitteet, Pertti Virtaranta suomalaismetsissä, Virtarannan muistiinpanoja, lehtileikkeitä, Vermlannin matkat ja Niittahon Jussin haastattelut. Rajavuodet: 1582–1997. 

KKS, Kuhmon kulttuurikornitsaan liittyvää aineistoa yhteensä 0,3 hyllymetriä (koteloita 3)

Sisältää mm. Karjalan kielen sanakirja -arkit ja Karjalan kielen sanakirjan kirjelmiä ja aineistoa. Kuhmon kulttuurikornitsan toimintakertomuksia ja suunnitelmia vuosilta 1992–1997, lehtileikkeitä ja apurahahakemuksia sekä aineistoa liittyen Vienan runokylät -projektiin. Rajavuodet: 1968–1997. 

Suomen kieleen liittyvää aineistoa yhteensä 2,1 hyllymetriä (koteloita 29 + laatikko)

Sisältää mm. esitelmiä, murreluentoja, murrekirjoja (Karku, Tampere, Viljakkala (aines ja käsikirjoitus)), Isonjaon karttaselitysten nimiä, aineistoa liittyen Murhijärveen (Kuivajärveen, Hietajärveen), Ruoveteen ja Sastamalaan sekä litteroituja tekstejä. Rajavuodet: 1877–1995. 

Pitäjäkohtaisiin murremuistiinpanoihin liittyvää aineistoa yhteensä 6 hyllymetriä (koteloita 131 + kirja + laatikko)

Sisältää aineistoa eri pitäjistä Aurasta Ypäjään.  Lisäksi mm. äännehistoriaan liittyvää aineistoa.  

Amerikansuomeen liittyvää aineistoa yhteensä 3,5 hyllymetriä (koteloita 38 + kirjekuoria 4, kirjoja 2, laatikoita 2)

Sisältää mm. lehtiä, vastauksia kyselyihin, laud. töitä, kirjeitä, Amerikansuomen projektiin liittyvää aineistoa, sanakirjan henkilöhakemisto, Fingliskan sanakirja (A-Ö), lehtileikkeitä, Amerikan karttoja sekä PV:n esitelmiä ja artikkeleita amerikansuomesta. Rajavuodet: 1880–1996. 

Muistiinpanoihin liittyvää aineistoa yhteensä 3,5 hyllymetriä (koteloita 41)

Sisältää mm. muistiinpanoja 1960–1970-luvuilta ja matkoilta vuosilta 1957–1996. Rajavuodet: 1957–1996. 

Matkapäiväkirjoihin liittyvää aineistoa yhteensä 0,9 hyllymetriä (koteloita 11)

Sisältää pääasiassa matkapäiväkirjoja. Rajavuodet: 1938–1985. 

Karjala-aineistoon liittyvää aineistoa yhteensä 0,9 hyllymetri (koteloita 13)

Sisältää mm. matkapäiväkirjoja liittyen Tver-Karjalaan, Karjalan matka 11.–24.8.1987 ja 19.–30.7.1988 sekä Pertti Virtarannan tekstejä liittyen Karjalaan. Rajavuodet: 1823–1996. 

Matkoihin, konferensseihin liittyvää aineistoa yhteensä 1,2 hyllymetriä (koteloita 16)

Sisältää mm. Petroskoin matka 13.–26.5.1959, Upsalan symposiumi 6.-9.6.1977, Lehtorikokous Hanasaaressa 1.-3.9.1979, FU-kongressi Turku 20.–27.8.1980, Reykjavikin konferenssi 18.–20.9.1981, Madridin vierailu 3.-10.3.1983, Syktyskar 24.–30.7.1985, Englanti 10.–29.4.1986, Uumajan yliopiston promootio 9.-11–10.1987, Joensuun promootio 1989 Tukholma 1990, FU-kongressi Jyväskylä 10.15.8.1995 sekä Vanhan kirjallisuuden päivät. Rajavuodet: 1957–1995. 

Kirjeisiin ja kirjeenvaihtoon liittyvää aineistoa yhteensä 3,5 hyllymetriä (koteloita 47)

Sisältää mm. Pertti Virtarannan kirjeitä vuosilta 1941–1997 ja kirjeenvaihtoa vuosilta 1938–1975. Rajavuodet: 1938–1997. 

UKANiin ja Lundiin liittyvää aineistoa yhteensä 0,8 hyllymetriä (koteloita 10)

Sisältää mm. UKANin asiakirjoja, UKANin aikaista kirjeenvaihtoa ja Lundin yliopiston asioita. Rajavuodet: 1876–1997.

Personaliaan liittyvää aineistoa yhteensä 1,2 hyllymetriä (koteloita 10 + kirjoja 13)

Sisältää mm. Personalia (A-Ö) ja lehtileikkeitä. Rajavuodet: 1958–1977. 

Päivyreihin ja päiväkirjoihin liittyvää aineistoa yhteensä 0,6 hyllymetriä (koteloita 1 + laatikoita 3 + kirjoja 24)

Sisältää päivyreitä vuosilta 1949–1971 sekä päiväkirjoja vuosilta 1941 ja 1972–1995. Rajavuodet: 1941–1995. 

Variaan liittyvää aineistoa yhteensä 2 hyllymetriä (kirjoja 14)

Sisältää mm. Varia vuosilta 1946–1973 ja lehtileikkeitä vuosilta 1948–1993. Rajavuodet: 1946–1993.  

Laatikoita 8, yhteensä 1,5 hyllymetriä

Sisältävät mm. kirjallisuutta, postimerkkejä, Suomen murresanoja, Karjalan äänne- ja muoto-opin aineista ja Inkeriläisiä sananlaskuja. 

Sekalaista-aineistoon liittyvää yhteensä 3 hyllymetriä (koteloita 39 + kirjekuoria 2)

Sisältää mm. talteen otettuja lehtiä, murrenäytteitä sekä Pertti Virtarannan tekstejä. Rajavuodet: 1800–1997. 

Esitelmiin, puheisiin ja seminaaritöihin liittyvää aineistoa yhteensä 1 hyllymetri (koteloita 14) 

Sisältää mm. aineistoa sanojen merkityksistä, esitelmiä ja puheita, seminaariesitelmiä, harjoitusaineita, tutkimuksia koloratiivirakenteesta, artikkeleita ja arvosteluja PV:n kirjoista. Rajavuodet: 1959–1992. 

PV-aineistoon, lehtileikkeisiin liittyvää aineistoa yhteensä 0,8 hyllymetriä (koteloita 6 + kirjekuori + laatikoita 3)

Sisältää mm. PV:n biografiaa ja bibliografiaa, lehtileikkeitä, onnitteluja ja joulukortteja sekä mitaleita ja kunniamerkkejä. Rajavuodet: 1938–1995. 

Rullia 5, yhteensä 1 hyllymetri

Sisältävät julisteita ja karttoja.  

17 kansiota (huom. sijaitsevat hieman erillään muusta aineistosta)

Sisältävät karttoja ja levikkikarttoja.       

Lisätietoja:
Virtarannan kirjeenvaihto
Virtarannan mitalit
Virtarannan kartat