Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Ajankohtaista Suomen murteiden sanakirjassa

18.1.2019 11.00

Heikinyönä talvenselkä katkeaa

Talven sanotaan olevan puolessa heikinpäivänä tai sitä edeltävänä yönä.

Heikinpäivään (19.1.) liittyy lukuisia sananparsia. Talven sanotaan olevan heikinpäivänä tai sitä edeltävänä yönä puolessavälissä. Usein on puhuttu talven selän katkeamisesta.

Heikki talven sellään taittaa. (Sahalahti)

Heikimpäivänä karhu keäntää talavimakkuutaaj ja sannoo että yö om puolessa. (Saarijärvi)

Heikinvyönä se talvensölkä katkeaa. (Pajala)

Talvella ruokatarpeiden menekkiä on laskettu tarkasti, jotta ne riittäisivät lopputalveksi. Heikinpäivään liittyvät muistisäännöt ovat voineet vaihdella alueittain.

Heikimpäivänä menöö karijan elo kahtiaj ja ihimisen kolomia. (Nurmo)

Heikkin karjaruoka kahtia. (Vuoksenranta)

Heikkinä kalat kahttie, konnut (= eläinten ruoat) kolommie. (Suomussalmi)


Eräs keskitalven tapahtuma on ollut mateenpyyntikauden alkaminen.

Matteer rysät Heikkinä vetteen. (Eräjärvi)

Heikki heittää (mateenpyydykset), Poavo (25.1.) paennaa, Matti (24.2.) nosttaa. (Juuka)


Myös tulevia säitä on ennustettu talven puolivälistä.

Suven oloja merkittiin (= pantiin merkille) heikimpäivänä. (Parkano)

Jos Heikim päevänä näkyy sänget pellolla ni sillon tulee huono heinävuos. (Joutsa)

Pakkasesta: Jos ei Heikkinä helise eikä Paavalina paukun niin ei toukua tee. (Himanka)

Koska talvi on puolessa, on Juvan tiedon mukaan heikinpäivänä lumestakin vielä puolet tulematta:

Ku oĺ heikipäevä ne sano että puolet lumet vielä tulloo.


Suomen murteiden sanakirja: heikinpäivä-artikkeli
Suomen murteiden sanakirja: heikki-artikkeli

Teksti: Riikka Tervonen


Palaa otsikoihin