Joulukalenteri 2023: hetken kestää video
Nyt sitä saa, nyt sitä saa! Kotuksen joulukalenterista avautuu päivittäin uusi luukku pauttiarallaa tasan tarkkaan kello 0.01 Korvatunturin aikaa. Jokaisessa luukussa Kotus-tonttu selittää päivän sanan saloja minuutin verran. Hetken kestää video, sekin tylsä ja ikävä. No ei!
Hetkisen pituus on filosofinen kysymys, mutta se on varmaa, että... Kielessä on joulu ainainen! Kielessä on aina riemun raikkahin aika!
Luukku 24: mokakooste
Tontut Anna, Bianca, Henna, Leena, May, Olli ja Sara touhusivat Youtubeen videotallenteen, josta paljastuu, että joulukalenterivideoiden tekeminen ei ole aina kovin helppoa. Klikkaa ja nauti!
Hetken kestää video -joulukalenteri on tullut päätökseensä. Viimeisestä luukusta paljastuu perinteiseen elokuvatyyliin kooste pilalle menneistä otoista. Näettekö jo lopputekstien rullaavan?
Kotimaisten kielten keskuksen tonttujoukko toivottaa kalenteria seuranneille ja muillekin satunnaisille vierailijoille antoisaa ja veikeää joulun aikaa. ”Moka on lahja!”
Pukkia on siellä monenlaista. Kuva: Vesa Heikkinen.
Luukku 23: aatto
Risto-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan aatto salat. Klikkaa ja nauti!
Hyvää illan illan iltaa!? Aatto tarkoittaa juhlaa tai merkkipäivää edeltävää päivää tai iltaa. Sana on lainattu muinaisruotsin iltaa tarkoittavasta sanasta apton tai afton.
Suomen murteiden sanakirjasta käy ilmi, että aatto-sanasta on käytössä erilaisia muotoja eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Jalasjärvellä on puhuttu altusta ja Parikkalassa naatosta. Orivedeltä on merkitty muistiin tällainen lausahdus: kun aattoo pilettiij ja veisattiij ja valvottiin. Vanhan kirjasuomen sanakirja puolestaan kertoo, että aatto on ollut käytössä kirjakielessämme jo pitkään.
Luukku 22: tunturi
Lotta-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan tunturi salat. Klikkaa ja nauti!
Tunturi, tundra ja tanner ovat jonkinlaisia bonusserkuksia keskenään. Tunturi kuuluu niihin
pohjoissuomalaista maastoa kuvaaviin sanoihin, jotka on lainattu suomeen saamelaiskielistä. Saamen kielissä lainalähtökohtaa edustavat nykyisin
esimerkiksi pohjoissaamen duottar ’tunturi, tunturialue’ ja inarinsaamen
tuodâr ’tunturi’. Nämä puolestaan kuuluvat etymologisesti yhteen suomen tanner-sanan
kanssa. Saamelaiskielten sana on levittäytynyt toista kautta
laajemmaltikin maailmalle: siitä, lähinnä itäsaamelaisesta kildininsaamesta, on
saatu venäjän kieleen pohjoista puutonta kasvillisuusaluetta tarkoittava tundra.
Kotuksen Knoppikalenterissa vuonna 2021 kerrottiin, että Korvatunturi-nimen aiheena on tunturin muoto: tietystä suunnasta katsottuna kaksi sen huipuista muistuttaa petoeläimen korvia. Nimi on lähtöisin saamesta.
Luukku 21: Tuomas
Anna-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa etunimen Tuomas salat. Klikkaa ja nauti!
Tuomas on suomalainen versio aramealaisesta nimestä Thoma, joka merkitsee ’kaksosta’. Tuomaan (tai Tuomaksen) nimipäivä 21. joulukuuta on apostoli Tuomaan muistopäivä. Keskiajalla kaupungeissa julistettiin joulurauha jo Tuomaan päivänä. Siitä sanonta: Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Nimipäiväalmanakkaan Tuomas otettiin vuonna 1908.
Video on kuvattu Helsingin Senaatintorilla, jossa järjestetään vuosittain Tuomaan markkinat.
Luukku 20: kiuas
Ilona-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan kiuas salat. Klikkaa ja nauti!
Pökköä pesään, kivikasa kuumenemaan! Sanan kiuas selitys on yllättävä: taustalla on nimittäin yhdyssana kivikasa. Ennen nykyaikaisia puu- tai sähkölämmitteisiä laitteita kiuas oli savusaunan tai riihen sisäänlämpiävä, kivistä ladottu tulisija. Suomen murteiden sanakirjasta löytyy hakusanan kiuas alta hajatietoja, joiden mukaan kiuas tarkoittaa maastossa olevaa kiviröykkiötä.
Tämäntapaisia läpinäkymättömiksi kuluneita
yhdyssanoja on suomessa hyvin vähän. Sanan kiuas
yhdyssanalähtöisyyttä tukee myös se, että etäsukukielessä mokšassa sana ḱevmar ’kiuas’ on muodostettu
vastaavalla tavalla: ḱev on kivi, mar kasa.
Kiuasvideo on kuvattu yhdessä Suomen noin kolmesta miljoonasta saunasta.
Savusauna odottaa lämmittäjäänsä. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.
Luukku 19: julklapp
Bianca-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa ruotsin sanan julklapp salat. Klikkaa ja nauti!
Ruotsin julklapp tarkoittaa joululahjaa. Sanaa klapp puolestaan käytetään, kun puhutaan esimerkiksi olkapäälle taputtamisesta (en lätt klapp på axeln ’kevyt läpsäys olkapäälle’). Mutta kuka haluaa antaa tai saada lahjaksi läpsäyksiä tai olalle taputtelua? Julklapp onkin muisto vanhasta perinteestä: jouluna mentiin naapurin ovelle ja taputettiin (klappa) ovea, avattiin ovi ja heitettiin lahja sisään. Paketissa oli usein vitsikäs lahja.
Luukku 18: rata
Olli-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan rata salat. Klikkaa ja nauti!
Lähdetäänkö radalle? Sana rata on vanha germaaninen laina. Sen lähtökohtaa edustaa esimerkiksi nykyruotsin murteissa maassa olevaa jälkeä ja tietä tarkoittava trad. Noin vuosina 740–1000 puhutussa muinaisyläsaksassa trata oli ’karjapolku, tie’ tai ’laidun’. Myös suomen vanhassa kirjakielessä ja murteissa rata on merkinnyt tietä, polkua, latua, reittiä tai suuntaa. Rautatien merkitys on myöhäisempi.
Euroviisusankarimme Käärijän Cha Cha Cha -kappaleessa mainitaan ”mielenkiintona piña colada ja rata”. Viisutonttumme Ollin mukaan Helsingin urbaanissa kaupunkiympäristössä paras paikka mennä radalle löytyy Lauttasaaren rantakallioilta.
Luukku 17: sivistys
Leena-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan sivistys salat. Klikkaa ja nauti!
Vuosi 2024 on kansallinen sivistyksen teemavuosi. Mutta mistä sivistys on suomeen tullut? Sanan juuret ovat suomen murteissa. Sivistää-verbillä on tarkoitettu siistimistä, kohentamista ja viimeistelemistä. Kirjakieleen sivistyksen nykymerkityksessään toi Reinhold von Becker 1820-luvulla. Samalla tulivat kirjakieleen myös verbit sivistää ja sivistyä. Verbien pohjana on adjektiivi siveä, jonka alkuperäisen merkityksen on esitetty olleen ’siisti’.
Luukku 16: elokuva
Henna-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan elokuva salat. Klikkaa ja nauti!
Sanaa elokuva ehdotti vuonna 1927 professori Artturi Kannisto. Aikakauslehti Virittäjässä ilmestyneessä artikkelissa
hän tarjosi siihen asti käytetyn elävien
kuvien sijaan kätevämpää yhdyssanaa. Kannisto nosti esiin rinnakkaistapauksen
edelliseltä vuosisadalta: elävän hopean
tilalle oli vakiintunut nopeasti elohopea.
Elokuva sopisi Kanniston mukaan
mainiosti myös kielessä jo olevan valokuvan
rinnalle.
Elokuvista on käytetty alkuaan myös sanaa leevande tai levande. Se juontaa juurensa ruotsin ilmauksesta levande bilder, jonka käännös suomen elävät kuvat on. Samaa alkuperää on Stadin slangin sana leffa.
Luukku on kuvattu Helsingin keskustakirjasto Oodissa sijaitsevassa Kino Reginassa. Elokuvateatterin nimi on kunnianosoitus näyttelijä ja käsikirjoittaja Regina Linnanheimolle (1915–1995). Videolla vilahtava Artturi Kanniston kuva on peräisin Museoviraston arkistosta, kuvaajaksi on merkitty Oy Uolevi (1920).
Luukku 15: kani
Sara-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan kani salat. Klikkaa ja nauti!
Kanit eli kaniinit eivät tiettävästi ole perustaneet kaneja eli panttilainaamoja. Näillä kaneilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyse on homonyymeistä eli sanoista, jotka näyttävät samanlaisilta mutta ovat eri alkuperää. Eläintä tarkoittava kani on lyhentymä sanasta kaniini, joka puolestaan on lainaa ruotsin sanasta kanin. Heikki Paunonen selittää panttilainaamoa tarkoittavan kani-sanan taustaa kirjassaan Sloboa Stadissa: Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016). Venäjän slangissa käskyn kanáj! voidaan tulkita tarkoittavan kehotusta mennä hoitamaan omaisuuttaan tai arpomaan.
Myös suomen murteissa on kaikenlaisia kaneja. Tämä käy ilmi, kun tekee kani-haun Suomen murteiden sanakirjasta.
Kaneli-kanille on tullut kesä! Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Luukku 14: erkkeri
Olli-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan erkkeri salat. Klikkaa ja nauti!
Erkkeri, siinäpä vasta erikoinen sana! Sanan alkuperä onkin poikkeuksellinen. Nykysuomessa ei ole monta sanaa, jotka on lainattu suoraan saksasta. Saksan Erker tarkoittaa samaa kuin suomen erkkeri, ja se tuli suomeen 1900-luvun alussa. Saksan kieleen sana on kulkeutunut keskiajalla ranskasta, jossa murteellinen arquiere tarkoittaa ampuma-aukkoa. Ranskan sana puolestaan juontuu latinan arcus-sanasta, jonka merkitys on ’kaari’.
Video on kuvattu Helsingissä Annankatu 24:n tiloissa. Kiitokset Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:lle siitä, että päästitte tiloihinne kuvaamaan!
Luukku 13: Lucia
Bianca-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa nimen Lucia salat. Klikkaa ja nauti!
Joulukuun pimeydessä on täydellinen hetki juhlia valoa. Lucian nimipäivää vietetään suomenruotsalaisen nimipäiväkalenterin mukaan 13. joulukuuta. Lucia-nimen taustalla on valoa merkitsevä latinan sana lux. Legendan mukaan Lucia oli syrakusalainen tyttö, joka kärsi marttyyrikuoleman uskonsa vuoksi. Lucian päivä onkin vanhastaan ollut Pyhän Lucian muistopäivä.
Kynttiläkruunuun sonnustautuneen Biancan video on kuvattu Kruunusiltojen työmaan naapurissa Helsingin Hakaniemessä.
Luukku 12: juna
Ilona-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan juna salat. Klikkaa ja nauti!
Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Suomessa ennen näkemättömälle kulkuvälineelle tarvittiin nimi. Elettiin suomen kielen tietoisen kehittelyn kulta-aikaa, jolloin eri käsitteiden vierasperäisiä nimiä korvattiin omaperäisillä sanoilla. Sanaa juna ei tarvinnut keksiä, sillä se oli jo olemassa kansankielessä. Merkitys oli tosin ’jono, rivi’ ja ’juova’. Nämä merkitykset sanalla on myös Suomen murteiden sanakirjassa, josta käy ilmi sekin, että kyseessä on nimenomaan itämurteinen sana.
Junavideo on kuvattu Suomen vilkkaimmalla rautatieasemalla eli Helsingin päärautatieasemalla.
Luukku 11: tonttu
Elina-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan tonttu salat. Klikkaa ja nauti!
Tonttu on ruotsalainen lainasana. Sanasta tomtegubbe (’tonttu’) on irronnut alkuosa tomte, joka yksinäänkin tarkoittaa ruotsin kielessä tonttua. Tomtegubbe on yhdyssana, jonka osat ovat tonttia tarkoittava tomt ja ukkoa tarkoittava gubbe. Tomtegubbe on siis oikeastaan ”tontin ukko”.
Tonttu-sanalippu Kotuksen arkistossa. Kuva: Elena Rintamäki.
Luukku 10: piparkakku
Anna-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan piparkakku salat. Klikkaa ja nauti!
Sana piparkakku
on osaksi lainattu ja osaksi käännetty ruotsin sanasta pepparkaka. Alkuosa on sama kuin pippuria tarkoittava ruotsin
peppar, ja jälkiosakin on lainaa
samalta suunnalta. Piparkakkujen alkuperäinen mauste on ollut nimenomaan
pippuri. Piparkakut alkoivat siirtyä 1800-luvun lopulla Ruotsissa ja
pian sen jälkeen Suomessakin joululeivonnaisiksi.
Luukku 9: appelsiini
Lotta-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan appelsiini salat. Klikkaa ja nauti!
Sana appelsiini on tullut
suomen kieleen ruotsin ja ehkä myös saksan välityksellä hollannin kielestä.
Sana tarkoittaa alkuaan ”Kiinan omenaa” – alkuosa viittaa omenan nimitykseen ja jälkiosa
Kiinaan. Appelsiineja tuotiin aikoinaan Eurooppaan juuri Kiinasta. Suomen kirjakielessä käytettiin appelsiinista vielä 1800-luvun
lopulla nimitystä oranssi, joka sittemmin vakiintui värin
nimitykseksi. Oranssin juuret menevät persiaan ja sanskritiin asti.
Äidinkielen kirja ja kuivatut appelsiiniviipaleet. Kuva: Ilona Lahtinen, Kotus.
Luukku 8: baari
Ilona-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan baari salat. Klikkaa ja nauti!
Ilman latinaa ei Suomessakaan olisi baareja! Sana baari on tullut suomeen ruotsista. Sinne se on saatu englannin kielestä, jossa sanaa bar käytti ensi kertaa merkityksessä ’tiski, myyntipöytä’ kirjailija Robert Greene vuonna 1592. Englannissakin sana bar on lainaa. Se on kulkeutunut englantiin muinaisranskan kautta latinasta, jossa barra on ’poikkipiena, puomi’.
Baarivideo on kuvattu Helsingissä Kalevankadun baarisuoralla.
Luukku 7: kirjolohi
Olli-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan kirjolohi salat. Klikkaa ja nauti!
Kirjolohi on oppitekoinen sana. Sen taustasta kertoo Jouko Vesikansa kirjassaan Miljoona sanaa (WSOY, 1978). Vesikansan mukaan lohenkasvattajain liitto oli järjestänyt 2. päiväksi marraskuuta 1965 maistiaistilaisuuden. Hotelli Marskiin Helsinkiin oli kutsuttu muun muassa tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Kekkonen esitti tilaisuudessa, että allaskalana suositusta sateenkaariraudusta käytettäisiin suomessa vastedes nimitystä kirjolohi. Hän nojautui ehdotuksessaan akateemikko Kustaa Vilkunan selvitykseen.
Video on kuvattu Helsingissä Ruoholahden ja Ympyrätalon S-Marketeissa.
Luukku 6: itsenäisyys
Henna-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan itsenäisyys salat. Klikkaa ja nauti!
Sana itsenäisyys ilmaantui suomen kirjakieleen 1840-luvulla. Elias Lönnrot tosin oli käyttänyt jo vuonna 1836 sepittämäänsä adjektiivia itsenäinen. Sanojen pohjana on vanha suomalais-ugrilainen sana itse. Sen alkuperäinen merkitys lienee ollut ’varjo’ tai ’varjosielu’. Aiemmin nimittäin uskottiin, että ihmisen sielu on hänen varjossaan.
Tontun videolla havainnollistama itsenäisyyspäivän kynttiläperinne on noin satavuotias, kuten itsenäinen Suomikin. Kynttilöiden polttaminen ikkunalla on kuitenkin paljon vanhempaa perua Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta.
Luukku 5: koira
Sara-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa sanan koira salat. Klikkaa ja nauti!
Koira on vanha omaperäinen sana, jolla on urospuolista eläintä
merkitseviä vastineita suomen etäisissäkin sukukielissä. Koira onkin samaa juurta kuin koiras. Suomessa ja sen
lähisukukielissä koirasta on (ikivanhan peni-sanan väistyttyä) tullut eläinlajin nimitys, joka ei enää viittaa sukupuoleen.
Koira ulkoiluttaa ihmistä. Kuva: Ilona Lahtinen, Kotus.
Luukku 4: babord
May-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa ruotsin kielen sanan babord salat. Klikkaa ja nauti!
Ruotsin babord tarkoittaa paapuuria. Paapuuri on veneen vasen puoli, kun katsotaan perästä kohti keulaa. Babord-sanan alussa on nähtävissä sana bak (’takana’). Babord-sanan on joskus väitetty olevan peräisin viikinkiajalta, mutta on mahdollista, että sana on tullut ruotsin kieleen vanhasta hollannista. Veneen toinen eli oikea puoli on styyrpuuri (styra ’ohjata’). Paapuuri ja styyrpuuri ovat elintärkeitä sanoja elämän merellä. Älä aja karille! Muista sanojen merkitykset!
Video on kuvattu veneiden talvisäilytyspaikalla Vantaalla. Talviunta nukkuvia veneitä on eri puolilla Suomea kaikkiaan noin 14 300.
Luukku 3: adventti
Olli-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa adventin salat. Klikkaa ja nauti!
Joulun odotusaika on adventti tai adventtiaika. Sanaa adventti käytti jo Mikael Agricola kirjoituksissaan. Sana on kulkeutunut meille ruotsin kautta latinan kielestä. Latinassa adventus tarkoittaa Kristuksen tulemista ja alun perin ylipäänsä tuloa tai saapumista.
Luukku 2: ellenteä
Leena-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa karjalan ellenteä-sanan salat. Klikkaa ja nauti!
Karjalan kielen sanakirjassa on noin 88 000 hakusanaa. Yksi niistä on ellenteä. Se tarkoittaa ymmärtämistä, älyämistä ja huomaamista. Esimerkiksi Suistamossa on sanottu, että hot olen tuhma mužikka ga kai sendäh ellendän. Sana on tuttu myös suomen murteista. Esimerkiksi Impilahdella on Suomen murteiden sanakirjan mukaan vakuutettu: Kyllä mie ellennän.
Luukku 1: kalenteri
Risto-tonttu touhusi Youtubeen videotallenteen, joka avaa kalenterin salat. Klikkaa ja nauti!
Sanaa kalenteri on käytetty suomen kirjakielessä jo Mikael Agricolan ajoista lähtien. Sana on lainattu meille ruotsista. Sanan juuret ovat latinan sanassa calendae (’kuukauden ensimmäinen päivä’). Sanatarkasti sillä tarkoitetaan kuuluttajaisia: muinaisessa Roomassa oli tapana, että ylipappi kuulutti kansalle kuukauden ensimmäisenä päivänä tulevan kuun merkkipäivät.
Hömötiaisen kalenterissa on lintulauta-aika. Kuva: Vesa Heikkinen.
Kalenteritonttuhenkilöt
Videosisällöt kalenteriin on toimittanut Kotuksessa viestintätonttuna syksyllä 2023 työskennellyt Sara ”Hoituu” Ijäs yhdessä muiden viestintätiimiläisten ja Kotuksen lystikkään asiantuntijatonttujoukon kanssa. Videotonttuina hyppivät Saran lisäksi Lotta Jalava, Leena Joki, Elina Kurttio, Henna Leskelä, Anna Murto, Leena Nissilä, Bianca Ortiz Holmberg, Ilona Paajanen, Olli Tamminen, Risto Uusikoski ja May Wikström.
Hoituu!