i3 = 3 × iik!

Pääkaupunkiseudulla on parhaillaan rakenteilla ja suunnitteilla sekä uusia kauppakeskuksia että vanhojen keskusten laajennuksia.

Toinen toistaan muhkeammilla kulutuskeitailla on oltava asiakkaita houkutteleva, myyvä nimi. Nimistönhuoltajan näkökulmasta hyvä nimi on helppokäyttöinen, kotimaista kieltä, helppo yhdistää oikeaan kaupunginosaan ja hahmottuu vaivatta kauppakeskuksen nimeksi.

Yhden naisen nimiraatini esittää seuraavassa kepeitä (mutta viiltäviä) arvioitaan Helsingin uusien kauppakeskusten nimistä.

Are you ready for Hertsi?

Slangista ammentavan REDIn nimi liittyy ilahduttavasti Kalasataman alueen historiaan ja muuhun nimistöön: Nykymerenkulun sanakirjan (1998) mukaan redi tarkoittaa satamanulappaa tai sataman edustan ankkuroitumisaluetta. Helsingin slangissa sana tarkoittaa lisäksi reilua ja rehtiä. Siltikin näen mielleyhtymissäni ensimmäisenä punaista (engl. red) ja päässäni alkaa soida nonstopina Fugees (ready or not, here I come, you can’t hide...).

Miinuspisteitä ropisee siitä, että NIMI HUUDETAAN. Logot ovat asia erikseen, mutta sujuvassa yleiskielessä vain nimen alkukirjain on iso. Suomen kielen lautakunta suosittaa kirjoittamaan yritysnimet oikeinkirjoitussääntöjen mukaan. Jos kirjoitusasusta isoin kirjaimin aiotaan silti pitää kiinni, saattaa jatkuva Caps Lock -näppäimen naputtelu käydä rediläisten hermoille.

Herttoniemen Hertsi leikittelee puolestaan alueennimellä hyödyntäen sekä sama-alkuista yleissanaa että uuteen keskukseen yhdistettävän kauppakeskus Megahertsin nimeä. Lopputulos on yllättävän rento, ytimekäs ja paikantava. Jatkoon! Voisin hyvin asioida Hertsissä, vaikka joitakuita saattaakin kismittää nimen identtisyys Herttoniemen harvinaisemman slangimuodon kanssa ‒ yleisemmin alue tunnetaan kuitenkin nimellä Hertsika/Hertsiga.

Slangilla letkeää tunnelmaa

Myös Suomen suurimman kauppakeskuksen nimi Itis juontaa juurensa slangista, nimittäin Itäkeskuksen puhekielisestä nimimuodosta. Tuotteliaalla is-johtimella on muodostettu niin ikään Lauttasaaren slangivariantti Lauttis, joka valittiin nimikilpailussa myös Lauttasaaren uuden kauppakeskuksen nimeksi.

Helsingissä on siis suosittua hyödyntää ostosparatiisien nimissä slangia. Yleensä slangin (tai murteen) käyttöä virallisissa nimissä on kuitenkin syytä välttää. Slangissa on paljon vaihtelua (Lauttiskin on monille Laru), se muuttuu varsin nopeasti (kun taas nimet luodaan pysyviksi), ja slangin idea on nimenomaan olla kaikkea muuta kuin virallista!

Markkinamaailmaan kuuluvien kauppakeskusten nimien kohdalla olen kuitenkin valmis antamaan slangimuodoille anteeksi; sen verran helppokäyttöisiä, paikantavia ja yleisesti tunnettuja esimerkiksi alueennimet Itis ja Lauttis ovat. Tosin pienehkö miinus siitä, että kaupunginosan ja kauppakeskuksen nimet voivat sekoittua.

Triplan ostari  

Keski-Pasilaan kohoaa pian Tripla. Nimi tulee siitä, että alue koostuu kolmesta korttelista. Kauppakeskuksen nimenä Tripla on kyllä ytimekäs, mutta sananalkuiset konsonanttiyhtymät eivät ehkä luonnistu kaikilta suomalaisilta. Itse olisin hyödyntänyt mieluummin vaikkapa mehevää rautatieaihetta.

Triplan verkkosivujen mukaan varsinainen kauppakeskus on kuitenkin nimeltään sekakielinen ja kankea Mall of Tripla. Ei hyvä. Protestiksi aion tulevaisuudessa ihan vain soppailla Riplassa.

i3:n arvoitus

Itiksen kupeeseen rakentuva kauppakeskus kulkee nimellä i3. Huokaisin helpotuksesta, kun luin sen olevan työnimi. Kryptinen, oikeinkirjoitusnormeja rikkova nimi toi Kotuksessa mieleen pesupulverin (Y3), julkaisujärjestelmän (P4) ja vuoren (K2). Punainen laatikko Itäväylän vieressä on kieltämättä aikamoinen järkäle, mutta nimeä pitäisi myös pystyä käyttämään vaivatta tekstissä ja puheessa. Koodimainen nimi saattaa myös vääntyä kansan suussa arvaamattomaan muotoon.

Asiaa tutkittuani huomaan, että Kesko on järjestänyt Itä-Helsingin uudelle keskukselle nimikilpailun jo kesällä 2015, mutta en tahdo löytää verkkosivuilta asiasta mitään sen koommin. Lopulta löydän lyhyen uutisen syyskuulta 2015:

"Joskus hyvää kannattaa odottaa vähän pidempään. Itä-Helsingin uuden keskuksen nimeämisessä otamme nyt urheilukielellä time outin eli aikalisän".

Iik, iik ja vielä kerran iik. Mitä kauemmin työnimi on käytössä, sitä helpommin hankkeen parissa työskentelevät tottuvat siihen, ja sitä suurempi riski on, että vaikeaselkoinen nimi jää käyttöön. Toivotaan, että luvattua hyvää on kuitenkin tulossa, enkä huokaissut liian aikaisin!

Nimistönsuunnittelijoiden ‒ erityisesti julkisia nimiä suunnittelevien, mutta myös muiden ‒ kannattaa hyödyntää työssään Kotuksen Nimistönsuunnittelun ohjeita.

ULLA ONKAMO

Kirjoittaja on Kielitoimiston erityisasiantuntija.

Lue lisää aiheesta:

Suomen kielen lautakunnan suositus yritysnimien kirjoitusasusta

Ainiala, Terhi 2010: Aalloppi vai Aaloppi?

Ainiala, Terhi 2012: Itis on Itis.

Ainiala, Terhi 2013: Ostoksille Ainoaan.

Niemi, Laura 2013: Se on Tourus!

Paikkala, Sirkka 2000: Unelmakeitaan Iso Omena.

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele