Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

4.2.2019 11.27
Henna Makkonen-Craig

Nyytit, myvyt ja dumplingit

Aasialaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat paketoidut suolaiset suupalat.
Omakuva: Henna Makkonen-Craig, Kotus.
Henna Makkonen-Craig.

Keskustelin Kielitoimiston neuvontapuhelimessa hiljattain dumpling-sanan käytöstä. Pohdimme soittajan kanssa sanan merkitystä, taivutusta ja ääntämystä mutta myös sitä, onko dumpling ylipäätään paras mahdollinen valinta suomenkielisissä yhteyksissä. Jos dumplingin dumppaa, mikä ilmaus tilalle, kun puhutaan pienistä paketoiduista suolaisista suupaloista?

Dumpling on peräisin englannin kielestä, ja se perustuu harvinaiseen dump-adjektiiviin, jolla on tarkoitettu taikinamaista rakennetta. Näin kertoo Oxford English Dictionary. Britteinsaarilla dumplingeihin on perinteisesti käytetty ihraa. Englannin dumpling-sanaan sisältyy myös palleron tai pulleron merkitys.

Nyytit meillä ja muualla

Suomessa sana dumpling on tullut tutuksi etenkin aasialaisen ruokakulttuurin herkkujen myötä. Totesin kysyjälle, että dumplingin sijaan voitaisiin usein puhua nyyteistä tai taikinanyyteistä. Myös Kielitoimiston sanakirja tuntee nämä sanat. Valmistetaan siis aasialaisia kala- ja kasvisnyyttejä tai tarjotaan taikinanyyttejä vaikkapa mausteisen kastikkeen tai dipin kera.

Nyytti on itse asiassa näppärä sana. Nyytille on ominaista suhteellisen pieni koko ja ajatus kääreestä: jotain on kääritty, ja jotain on myös siellä kääreen sisällä. Taikinanyyttejä tehtäessä taikinalevyn päälle nostellaan kasvis-, liha- tms. täyte ja pikkusyötävät kootaan nyyteiksi esimerkiksi niin, että nostellaan reunat ja niputetaan ne yhteen.

Nyytit ovat tyypillisesti pyöreähköjä, mutta reseptien kuvissa näkee myös taskumaisia, venemäisiä ja kampamaisia nyyttejä. Jotkut nyytit myös solmitaan. Aasialaiset nyytit kypsennetään aromikkaassa liemessä tai muussa nesteessä. Nyytit voidaan myös höyryttää kypsiksi tai paistaa joko pannulla tai uunissa.

Mutta nyyttejä voi tehdä myös ilman taikinaa. Monissa meikäläisissä resepteissä kasvikset, juusto ym. kääritään folioon ja kypsennetään uunissa, grillissä tai nuotiolla.

Kaikki paketoidut herkut eivät kuitenkaan ole nyyttejä. Nimeämiseen vaikuttaa paketin tai käärön muoto ja kokoamistapa. Osa on kääryleitä (kaalikääryle) tai rullia (kevät- ja kesärullat). Kääreenä voi toimia kaalinlehti, merileväpaperi tai riisipaperi. Rullattujen ja paloiteltujen suupalojen aatelistoa on selvästikin japanilainen sushi – se on usein pelkkä sushi.

Dumplingeja. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Dumplingeja. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Myvyt ja pallerot

Myöhemmin samana päivänä keskustelin kääntäjäopiskelijoiden kanssa. Joku ehdotti, että dumpling voitaisiin kääntää myös myvyksi (tai mykyksi, yleiskielessä kahtalainen taivutus). Tässä vaiheessa silmieni eteen levähti lapsuudesta tuttu yläsavolainen perinneruoka mykyrokka – tuhti keitto, jossa on lihaa, sisäelimiä ja taikinasta tehtyjä litteitä mykyjä.

Mykytaikina valmistetaan ohrajauhoista, sipulista, ihrasta ja verestä. Taikinasta poimitaan pikkuannoksia, jotka taiteillaan sormien välissä pieniksi litteiksi letuiksi. Nämä tummanpuhuvat myvyt ovat siis littania, ja ne saavat kypsyä hiljakseen keiton liemessä muiden antimien joukossa. Mykyrokka paranee pitkän keittämisen ja lukuisten lämmityskertojen myötä.

Myky ei kuitenkaan ole aina ja kaikkialla litteä. Eri puolilla Suomea myvyt (mykyt) ovat erinäköisiä ja  sisältöisiä. Niin vaihtelee myös myky-sanan taivutus.

Nyytit vastaan myvyt -kisassa on tähän mennessä selvinnyt seuraavaa: nyyteissä on kaksi osaa eli täyte ja kääre, kun taas myvyissä mausteet ja muut höysteet on sekoitettu jauhojen tai ryynien kanssa tasaiseksi taikinaksi. Myvyn muoto voi vaihdella. Jos nyytti ei ole muodoltaan nyytti, se on todennäköisesti kääryle, käärö tai rulla.

Mutta dumplingit eivät edelleenkään jätä rauhaan. Kiinalaisessa ravintolassa tarjotaan taikinaisia, öljyssä kypsennettyjä kana-, kasvis- ja katkarapupalleroita. En kutsuisi niitä myvyiksi enkä nyyteiksi. Olisivatko ne siis ihan vain palleroita?

Eräänlaisia palleroita ovat myös italialaiset gnocchit, joissa jauhojen, perunan tai maissin sekaan on leivottu mausteita, juustoa, lihaa tms. Tortellinit ja raviolit on puolestaan pakattu tuorepastan eli käytännössä vehnä-kananmunataikinan sisään. Myös muoto on kaikkea muuta kuin pallero.

HENNA MAKKONEN-CRAIG
Kirjoittaja on kielenhuoltaja Kotimaisten kielten keskuksessa.


Henna Makkonen-Craig: Dumpling vai taikinanyytti? (Kielikello, 4/2018)

Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

4.2.2019 12.58
Vaskilohi
Mykyt
”Mykyä” olen itse nähnyt ihan joissain resepteissäkin, joissa on tehty wontoneita, jiaozi-mykyjä (vaiko ”jiaozeita”?), dimsamia tahi vastaavaa. Alkukielisten sanojen ohella se on siis ainakin itselleni tutuin vastine. Toisaalta se on sanana muuten sen verran outo, ettei kieli-intuitioni edes sano, että se taipuu ”myvyn”. Silti myky on mielestäni paljon parempi vaihtoehto kuin ”dumpling(s)” – minusta tuntuisi oudolta käyttää englanninkielistä lainasanaa itäaasialaisista ruuista. Omassa puheessani kyllä käytän suoria lainoja, koska tällöin erityyppiset myvyt eroavat toisistaan, mikä on yleensä varsin oleellista.

Sushia en kyllä osaa sijoittaa ollenkaan näiden ruokien kanssa samaan kategoriaan, vaikka teknisiä yhtäläisyyksiä olisikin...
5.2.2019 16.02
Henna Makkonen-Craig
Juu, minustakin sushi on oma lajinsa :-). Ja eikös eroa ole myös valmistuksessa: sushi on tarjoiluvalmis täyttövaiheen, rullaamisen ja paloittelun jälkeen, mutta dumplingit (nyytit, myvyt) täytyy vielä kypsentää?

Alkukieliset nimitykset (selityksineen) ovat kyllä mahtavia, jos vain kielitaito riittää! Olen ymmärtänyt, että Japanissa, Kiinassa, Koreassa, Thaimaassa, Vietnamissa jne. on omanlaisensa nyytti- ja mykyperinne, joten nimityksiäkin on varmaan laaja kirjo.
5.2.2019 17.36
Häme
Klimppi
Tästä keskustelusta ei pidä mykyjen yhteydessä unohtaa klimppejä tai limppejä vrt. klimppisoppa.
6.2.2019 12.01
Valpurga
Nyytit, myvyt ym.
Tarkastelin toissa iltana niitä dumplingeja, ja kyllä minäkin niitä nyyteiksi sanoisin, myös yllä esitettyyn selvitykseen nojautuen. Mutta sitä minä ihmettelin, miksi kevätrulla olisi rulla eikä kääryle. Minusta se on pantu kokoon aika lailla samaan tapaan kuin kaalikääryle, on vain pitkulaisempi ja taikinapäällysteinen.
Sopii mainita vielä itäiset vastineet, Venäjän pelmenit, jotka muistuttavat paljon ravioleja, sekä Kaukasian hinkalit, jotka ovat vähän pelmenejä isompia.
6.2.2019 13.23
Vaskilohi
Sushi
Näinhän se on, että sushia ei enää erikseen kypsennetä, kun se on kasattu. Sushiksi luettuja ruokia on kyllä melkoinen kirjo, mutta yhteinen tekijä ja samalla minimivaatimus sushiksi kutsumiselle taitaa olla etikkariisin käyttö (joka tietty se on kyllä keitettyä). Toki vain makizushi ”rullataan ja paloitellaan”, toisessa päälajissa nigirizushissahan kala- tai muut palat laitetaan riisimöykkyjen päälle yksitellen.
15.2.2019 11.31
Henna Makkonen-Craig
Klimpit, klimput ja limpit ovat mykyjä
Kiitos Häme-henkilölle tärkeästä huomiosta. Suomen murteiden sanakirja kertoo, että klimppi tai limppi on "(liha- t. peruna)keiton höystämiseen käytettävä taikinakokkare, myky".
Klimpit tai limpit tunnetaan ainakin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, jossain määrin myös Hämeessä, Kymeessä, Etelä-Karjalassa ja läntisessä Keski-Suomessa. Tässä vielä linkki hienoon sanakirjaan: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main

Sanakirja on vielä keskeneräinen; vasta alkupuolisko on valmiina. Limppi ja klimppi löytyvät, mutta mykyä ei vielä :-)