Kieli kuuluu kaikille – myös yleiskieli

Kielitoimisto käynnisti maaliskuussa yleiskielen seurantatalkoot. Kielenkäyttö onkin palkitseva talkootöiden kohde, koska kieli kuuluu kaikille. Kieli on myös tärkeimpiä ja omimpia asioita, joita meillä on. Useimmilla on kielenkäytöstä myös mielipide.

Talkoovoimia on hyödynnetty aikaisemmin varsinkin sanakirjatyössä esimerkiksi murresanakirjan aineistoa kerättäessä. Menneinä vuosikymmeninä järjestettiin myös julkisia sanankeksimiskilpailuja; varsinkin sanomalehdet olivat tässä aktiivisia. Nykyään Kielitoimiston sanakirjan toimitus ottaa vastaan uudissanaehdotuksia.

Yleiskielen seurantatalkoisiin voi lähettää havaitsemiaan kielenpiirteitä, jotka eivät omasta mielestä tunnu sopivan yleiskieleen (eli kirjakieleen) tai jotka muutoin vain oudoksuttavat. Viestejä on tullut jo reippaasti yli 500, ja monissa viesteissä on lukuisia havaintoja.

Havaintoja hyödynnetään monin tavoin. Niiden avulla voidaan selventää kielenkäytön ohjeita. Lisäksi ne voivat vihjata kielenkäytön piirteistä, jotka ovat yleistymässä ja joita Kielitoimistossakin kannattaa alkaa seurata. Tällaista kielenkäyttäjäyhteisön apua ei tietojemme mukaan ole kokeiltu vielä muualla.

Yksi havaintoraportti on jo ilmestynyt (ks. Talkoohavaintoja-linkkiä alla). Tässä muutama lisähuomio.

”Mäkikotkat lähtivät liikenteeseen, minä olin huolissaan” 

Moni on kiinnittänyt huomiota ilmausten monimerkityksisyyteen ja tästä syntyvään koomisuuden ja arkisuuden vaikutelmaan. Esimerkiksi sanonnan lähteä liikenteeseen yleisyys ilmauksen lähteä liikkeelle sijasta on ihmetyttänyt. Kielikuvahan tuntuu konkreettiselta ja siksi koomiselta. Mielikuva hyppytornista ”liikenteeseen lähtevistä” mäkikotkista saaneekin ajatukset harhautumaan varsinaisesta asiasta. Alkujaan leikillisen sanaväännöksen konkreettinen merkitys tuntuu siis asiateksteissäkin säilyvän.

Huomiota on myös kiinnitetty ilmauksiin, joissa 3. persoonan omistusliitettä on käytetty yleistävästi muissa persoonissa: minä olin huolissaan, me olimme peloissaan. ”Jopa Matti Rönkä” uutislähetyksessä sanoo näin. Vastaavasti on ihmetelty sitä, että lähiaikoina on niin tavallinen ilmauksen viime aikoina sijasta. Vaikka lähi- ei sinänsä viittaa eteen- eikä taaksepäin, katsoo lähiaikoina yleiskielessä yhä vain tulevaan. Tällä pyritään välttämään moniselitteisyyttä. Kiinnostavaa on se, millaisissa yhteyksissä menneeseen viittaavaa lähi-sanaa ja ”persoonatonta” huolissaan-tyyppistä ilmausta jo käytetään. 

Rektioistakin on tullut havaintoja. On ihmetelty, onko ohjeistaa jollekin jokin yleiskielessä mahdollinen tavallisemman ohjeistaa jotakuta rinnalla? Vaihtelusta eivät oppaat tai sanakirjat kerro mitään. Tässä on saatu vinkki tarkkailtavasta piirteestä.

Talkoohavaintoja sivuillamme

Näistä ja monista muista seurantatalkoisiin lähetetyistä huomioista raportoidaan aika ajoin Kotuksen Talkoohavaintoja-sivulla. Lisäksi vihjeiden perusteella osataan näkyvämmin nostaa tarpeellisia ohjeita esille Nostoja Kielitoimiston ohjepankista -sivulla. Myös Kielikellon Kysyttyä-palstalla voidaan vastata talkoissa esiin tulleisiin kysymyksiin.

Yleiskielen seurantatalkoot jatkuvat. Kielitoimisto kiittää tähän mennessä talkoisiin osallistuneita. 

RIITTA KORHONEN

Kirjoittaja on Kielitoimiston erityisasiantuntija.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele