Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

21.3.2017 10.48
Ulla Onkamo

Elinvoima ei kasva elinvoima-sanaa viljelemällä

Sana on liian monitulkintainen kunnallishallinnon nimiin ja virkanimikkeisiin.

Elinvoimaa, sitä tarvitsemme jaksaaksemme. Mutta mitä elinvoima oikeastaan on?

Kielitoimiston sanakirjan mukaan elinvoima tarkoittaa ’elinkykyä, elinvoimaisuutta, vireyttä, vitaalisuutta’. Esimerkkilauseissa  viitataan erityisesti inhimillisen olennon kykyyn elää: Menettää elinvoimansa. Tapaus antoi hänelle uutta elinvoimaa. Kyseessä on siis hyvin abstrakti asia, joka on erilaisten fyysisten ja psyykkisten tekijöiden tulosta.

Kehon hyvinvointia ja kykyä uudistua

Yleensä elinvoima-sana yhdistetään henkisyyteen ja kehon hyvinvointiin. Tuotteita ja palveluita markkinoidaankin mielellään elinvoimalla:

Elinvoimaa luonnosta (hyvinvointitapahtuman nimi)
Uutta elinvoimaa hiusjuurille (hiusravintolisän mainoslause)
Elinvoimaa puista (kirjan nimi)
Liikunta- ja hyvinvointipalvelut H-elinvoimaa (yrityksen nimi)

Parhaillaan elinvoima leviää kuitenkin kovaa vauhtia myös julkisiin yhteyksiin. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) käynnisti vuonna 2011 Suomen elinvoiman lähteet -nimisen kehitysohjelman. Ohjelman tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksen paineita erilaiset globaalit ja kotimaiset muutokset (esim. ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen) Suomen valtiolle aiheuttavat. Sen yhteydessä elinvoimaa kuvailtiin perusmerkitystä laajemmin:

”Elinvoima on tahtoa ja kykyä, sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua eli kehittää tai synnyttää, toimeenpanna ja saavuttaa asioita. ‒ ‒ Elinvoima-käsite on innostava ja mielenkiintoinen käsite. Se pistää ajatuksia liikkeelle ja herättää monia mielleyhtymiä ja samalla paljon uusia kysymyksiä. Mutta samalla sen moniselitteisyys ja laaja-alaisuus voi luoda kommunikaatio-ongelmia ja hajaannusta työskentelyyn.” (http://www.elinvoimanlahteet.fi/info/elinvoima-ja-muut-avainkasitteet)

Elinvoimainen kunta

Sittemmin elinvoima-sana on putkahdellut näkyviin siellä täällä myös kunnallisissa yhteyksissä. Yhä useammin sanalla viitataan yhteisön ‒ nimenomaan kunnan ‒ elinvoimaan yksilön elinvoiman sijaan. Tavallisia ovat otsikot kuten:

Sivistykseen panostava kunta on elinvoimainen (Helsingin Sanomat 25.7.2016),
Elinvoimainen kunta kilpailuttaa palvelut (Kauppalehti 18.1.2017),
Elinvoimaisuuden kehittämisestä tulee kunnan tärkein tehtävä (Länsi-Suomi 21.2.2017) ja
Sote-siirto maakunnille voi vähentää kuntien elinvoimaa (Turun Sanomat 3.3.2017).

Elinvoimainen kunta on käsitteenä suhteellisen ymmärrettävä. Yksinkertaistettuna kunta on elinvoimainen, kun se pystyy tuottamaan asukkailleen paikkakunnalla elämiseen tarvittavat palvelut. Elinvoimaisuus on siis käsitteellinen tavoite, tila, johon kunta voi pyrkiä panostamalla monenlaisiin asioihin, esimerkiksi talouteen, elinkeinoelämään, koulutukseen, terveydenhuoltoon tai harrastusmahdollisuuksiin.

Muotisanan merkitys ei avaudu

Kuntien pyrkimystä elinvoimaisuuteen on alettu korostaa käyttämällä elinvoima-sanaa monenlaisissa yhteyksissä:

Energiatehokkuustoimilla elinvoimaa kuntiin (Motiva oy:n esite vuodelta 2013)

Kuntaan elinvoimaa ja kuntalaisille hyvinvointia eriarvoisuutta vähentämällä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisu 2014)

Luottamuksesta elinvoimaa kunnille (Kunnallisalan kehittämissäätiön elinkeinopolitiikkaa käsittelevä julkaisu 2015)

Elinvoimaa maahanmuutosta (Pohjois-Karjalan liiton ennakointiseminaari 2016)

Myö tehään porukalla (Elinvoimaa ja osallisuutta) (käynnissä oleva Lappeenrannan kaupungin hanke, jonka tarkoitus on lisätä asukkaista itsestään lähtevää toimintaa ja asuinalueiden yhteishenkeä)

Elinvoimainen kunta (Kuntaliiton vuoden 2017 julkaisu, jonka tarkoituksena on avata kunnan elinvoimaisuuden käsitettä)

Toisinaan muodikas sana lienee otettu käyttöön miettimättä tarkemmin sen merkitystä. Hankkeiden ja julkaisujen nimien lisäksi sitä on alettu käyttää myös joissakin kunnan organisaatioon liittyvissä nimissä ja virkanimikkeissä:

elinvoimajohtaja (virkanimike mm. Tampereella ja Joensuussa)

elinvoima- ja konsernipalvelujen palvelualue (Kuopion organisaation osa-alue)

Mutta mitä oikeastaan tekee elinvoimajohtaja? Entä millaisia palveluja tarjoavat elinvoimapalvelut? Tai mitä tarkoittaa elinvoiman kehittäminen?

Abstraktin merkityksen vuoksi sana ei avaudu helposti kuulijalle tai lukijalle. Kotiseutu-uutisten päätoimittaja Jari Partanen kirjoittaa osuvasti:

”Elinvoimaa ja hyvinvointia on sanapari, johon törmää nykyään entistä useammin. Sanat tarkoittavat ilmeisesti nimensä mukaisesti jotakin hyvinkin täsmällisesti tai sitten vastuu niiden ymmärtämisestä jää lukijalle tai kuulijalle.” (https://kotiseutu-uutiset.com/kolumnit/paatoimittajalta/2017/02/23/hyvinvointia-ja-elinvoimaa/)

Ongelmana on, ettei sana elinvoima kerro, millä keinoin elinvoimaisuuteen pyritään. Niinpä elinvoimajohtaja-nimikkeen perusteella ei voi päätellä, kuuluuko johtajan toimenkuvaan esimerkiksi perusopetus, elinkeinopolitiikka vai kaavoitus ‒ kaikkiin näihin panostaminen kun osaltaan edistää kunnan elinvoimaisuutta.

Elinvoiman tilalle merkitykseltään selviä sanoja

Kirkkonummen kunta pyysi helmikuussa Kotimaisten kielten keskukselta (Kotus) lausuntoa toimialalle suunnitellusta nimestä kuntatekniikka- ja elinvoimapalvelujen toimiala. Kaksikielisessä kunnassa elinvoima huomattiin ongelmalliseksi, kun nimelle ei löytynyt toimivaa ruotsinkielistä vastinetta.

Kotuksessa totesimme sanan sisältävän muitakin ongelmia: elinvoimalla voidaan viitata lähes mihin tahansa kunnan tehtävään, ja sitä on käytetty eri kunnissa eri yhteyksissä. Esimerkiksi Tampereella elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueeseen kuuluvat muun muassa elinkeino-, innovaatio- ja työllisyyspolitiikka sekä toisen asteen koulutus, kun Iisalmessa puolestaan elinvoima- ja konsernipalveluiden toimialaan kuuluvat muun muassa maahanmuutto- ja pakolaispalvelut. Kansalaisen näkökulmasta on sekavaa, jos samat sanat tarkoittavat eri kunnissa eri asioita.

Iloksemme Kirkkonummen kunnanvaltuusto on vastikään päättänyt, ettei se ota käyttöön elinvoima-sanaa toimialojen ja jaostojen nimissä. Hieno, esimerkillinen päätös!

Monitulkintaisen ja vaikeasti ymmärrettävän sanan käyttö virkanimikkeissä tai toimialojen nimissä ei paranna kunnan elinvoimaisuutta. Sen sijaan kunnan elinvoimaisuudenkin kannalta tärkeää on, että asukkaat luottavat hallintoon. Luottamusta voi rakentaa muun muassa käyttämällä ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä sanoja ja nimiä.

Lue myös:

Onkamo, Ulla 2016: Hyvinvointikeskuksen vastaanotossa (Hyvää virkakieltä! -kolumni)


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja


Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely / Kundundersökning 2018

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången