31.1.2013 20.55
Rumista sanoista
Kuten muutkaan sanat, kiroukset ja solvaukset eivät mene englannissa ja suomessa yksi yhteen.
Englannin kielessä, jossa muutenkin puhutellaan enemmän, on valtava kirjo sanoja, joilla solvataan toista ihmistä: motherfucker, twat, cunt, bitch, arsehole, bastard, wanker, tosser, prick, dickhead, fuckwit. Kaikki nämä ovat seksuaalisväritteisiä. Suomen kielestä löytyvät mulkku ja runkkari, mutta äidinnussijaksi, persreiäksi tai äpäräksi meillä ei ole tapana ihmistä nimittää muuten kuin huonoissa käännöksissä. Haukkumasanoja löytyy lisää eritepuolelta: kusipää, paskapää ja paskianen. Naista solvattaessa meillä turvaudutaan yleensä huorasanastoon, jota riittää. Suomen sana vittu ei voi viitata henkilöön kuten englannin twat ja cunt, vaikka se muuten onkin rumista sanoistamme kaikkein taipuisin.
Suuttumusta, pettymystä ja muuta voinakasta tunnetta ilmaisemaan englantilainen käyttää sellaisia sanoja kuin damn, fuck, hell, shit, jesus tai christ siinä missä suomalainen sanoo vittu, perkele, saatana, helvetti tai jumalauta. Suomentajien keskuudessa käydään loputonta keskustelua siitä, ovatko nämä sanat liian supisuomalaisia käännöskirjoihin. Minä olen päätynyt niitä käyttämään. Shitin suomalainen vastine paska vaatii yleensä eteensä sanan voi. Jeesus voimasanana tekee selvästi tuloaan suomen kieleen englannin vaikutuksesta, eikä käyttö ole samanlaista kuin vanhojen jeesusjohdosten jösses ja jestas, joilla on ollut tapana siunailla.
Attribuutteina englannissa käytetään sellaisia sanoja ja sanayhdistelmiä (god)damn, hell of a, fucking ja bloody, siinä missä suomessa ovat käytössä genetiivimuodot vitun, saatanan, jne. Monet ovat sitä mieltä, että kirottu on käypää suomea, mutta minusta se on niin paljon harvinaisempi kuin edellä mainitut, ettei sen käyttöä damnin vastineena voi suosittaa. Taipumaton jumalauta sopii mainiosti ilmaisemaan innostusta ja hämmästystä, mihin aggressiivisemmat kirosanat eivät oikein istu.
Välimerkinomaisesti englannissa käytetään sanaa fuck ja fucking, siinä missä suomessa kuulee sanaa vittu. Molemmat sanat ovat sikäli mielenkiintoisia, että osa ihmisistä mieltää ne äärimmäisen alatyylisiksi samalla kun toinen osa käyttää niitä niin usein, ettei niillä ole enää mitään tehoa. On tilanteita, joissa näiden tuiki tavallisten sanojen käyttö on molemmissa kulttuureissa sopimatonta ja hyvinkin loukkaavaa.
Olen havaitsevinani, että suomessa vallitsee suurempi ero sukupuolten välillä. Englantilainen mies voi hyvin käyttää myös taivaan valtakunnan sanastoa antamaan pontta puheelleen, kun suomessa herrajumala, taivaan tähden ja voi luoja ovat perinteisesti olleet naisten kieltä.
Kun kohtaan alkutekstissä kirosanan, yritän selvittää mitä sillä ilmaistaan (kiukkua, ihmetystä, tms), millainen ihminen sitä käyttää, ja kuinka vahva se on tässä nimenomaisessa kontekstissa. Sitten yritän haarukoida suomen sanoista jotakin vastaavaa ja sijoittaa sen lauseessa omalle ominaiselle paikalleen, joka ei välttämättä ole sama kuin alkukielessä.
Palaa otsikoihin | 15 puheenvuoroa
Itse olen vahvasti lukenut, mutta ponjimmiltani merimies.
Et ehkä tutkimuksessasi ole ottanut huomioon, että sivistyneemmätkin ihmiset käyttävät karkeampaa kieltä, kuin olisi tarpeen.Itse teen tätä jatkuvasti, provosoiden opponenttia.
Ikävä kyllä, suomalaisista yli 90 %:a, on edes perussivistyksen suhteen kaukaa ohiajettuja.
Kenties tämä saa Sinut hämillesi, mutta kysyn, kenen etuja tässä ajetaan.
Loppuun on lisätty hakemisto, josta voi lukea oikeilla nimillään kohdat, joissa arin seksuaalisanasto on verhottu "latinankielisiin viikunanlehtiin".
(http://people.uta.fi/~tl93458/kielletytkirjat/kielletyt3.html)
Ottaa niin päähän, kun elokuvia katsoessa nämä kirosanat on käännetty suoraan, eikä oteta huomioon, että suomen kielessä moisia ilmauksia ei käytetä. Esimerkiksi sanaa 'bitch' näkee usein narttu-sanalla käännettynä, mutta ei se tunnu miltään! Miksei sanottaisi vaikka lehmä - sehän on halventava sana naisesta.
Toivoisin useampien kääntäjien ottavan Kerstin työtavasta vaarin!
Kääntäminen ei ole lähtökielen sanojen korvaamista niiden sanakirjamerkityksillä!
Periaatteessa ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä tajutakseen tämän. Ihmeen usein käännösteksteissä silti kohtaa rakettitieteilijöitä. Mikä vain todistaa, että kääntäminen todella on oma erikoisalansa ja edellyttää ennen kaikkea vahvaa oman äidinkielen tuntemusta.
Olen kyllä eri mieltä sanan "paska" käytöstä, mielestäni se ei tarvi voi-sanaa eteensä, kun on tarpeeksi ponteva ilmaisussaan. Puolihuutamalla tai jopa huutamalla "PASKA" toimii kyllä aivan itsekseenkin.
Sanan vittu saisi varmaan parhaiten kohdistumaan suoraan henkilöön, mikäli siihen liittää esimerkiksi sanan pää. Vittupää, ta-daa, kyse on ihmisestä!
Suomeksi pystyy kyllä kiroilemaan aivan erityisen mehevästi ja monella eri rekisterillä, "voi piekanasta" "kyrpään."
"Äidinnussijaan" en ole "aidoissa yhteyksissä" törmännyt, sen sijaan "mutsinnussijaan" kyllä. Jumalaan viittaavat eivät ole kovin tyypillisiä (jumalautaa lukuun ottamatta), sen sijaan helvettiä ja erilaisia paholaisia manataan paikalle sankoin joukoin, lemmosta perkeleeseen.
Tähän voisi myös tuoda kielioppia mukaan: ruotsin vaikutus näkynee esim. ilmauksessa "älä helvetissä".