Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
13.7.2011 10.08
”Enemmistö ja suhteellinen enemmistö”
Erkki Salo ehdotti aihetta.
Erkki Saloa kiinnostaa keskustella enemmistö-sanan käytöstä. Hän on poiminut Helsingin Sanomista kaksi esimerkkiä, joissa sanaa käytetään hänen mielestään virheellisesti:
”Kesäkuun lopussa mielipidetutkimuksen mukaan enemmistö eli 48 prosenttia kreikkalaisista vastusti säästöjä ja veronkorotuksia ja vähemmistö eli 35 prosenttia kannatti niitä.” (HS 10.7.2011, sivu C 8)
”HS-GALLUP
Enemmistö uskoo hallituksen kaatuvan
(...)
Jos kansalaisilta kysytään, ennuste on kehno: enemmistö suomalaisista ei usko kesäkuussa työnsä aloittaneen hallituksen pysyvän kasassa neljää vuotta. Näin kertoo HS:n tutkimusyhtiö TNS Gallupilta tilaama tutkimus.
(...)
Pehkosen mukaan tavallisesti kyselyissä noin viidennes uskoo hallituksen kaatumiseen. Tällä kertaa epäileviä oli tuplasti niin paljon.” (HS:n verkkoarkisto, Kotimaa 1.7.2011)
Erkki Salo kirjoittaa esimerkeistä näin: "Mielestäni on harhaan johtavaa, kun väitetään, että alle puolet tietystä joukosta (tässä tapauksessa joukko = haastatellut) muodostaa enemmistön, esimerkeissä 48 % ja kaksi viidesosaa. Kirjoittaja (kesätoimittaja?) on epäilemättä tarkoittanut suhteellista enemmistöä. Varsinkin otsikossa asia vääristyy, jos käytetään pelkkää enemmistö-sanaa."
Salon mielestä esimerkit pitäisi korjata väärinkäsityksen välttämiseksi kuulumaan näin: suhteellinen enemmistö eli 48 prosenttia kreikkalaisista ja HS-GALLUP: Suhteellinen enemmistö uskoo hallituksen kaatuvan.
Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa
Aurinkoista kesää!
Väärin on myös väittää tietävänsä esimerkiksi, että 48 % kreikkalaisista on jotain mieltä, vain sillä perusteella, että 48 % vastannaista vastasi niin. Kyselytutkimuksissa on lukuisia virhelähteitä, alkaen parin prosentin otantavirheestä ja siitä, että ihmiset eivät suinkaan aina sano todellista mielipidettään.
Mutta tutkimusuutisetkin otsikoidaan journalistisin periaattein eli sen mukaan, minkä uskotaan kiinnostavan lukijoita.
Enemmistö-sanan merkitys ei siitä paranisi, että sen eteen laitettaisiin määrite "suhteellinen". Se vain lisäisi epäselvyyttä. Eikä kyse ole mistään erityisestä suhteellisuudesta.
Jos halutaan sanoa täsmällisemmin, voidaan sanoa "enemmistö kantansa (kyselyssä) ilmaisseista".
Hassua muuten, että ilmaus "48 % eli enemmistö" menee kai nykyisin läpi ilman huomautuksia, vaikka se on ihan kummallinen. Eihän ilmausten merkitys ole ollenkaan sama, vaan "enemmistö" on paljon väljempi ilmaus.
Koska sana "eli" nykyisin tarkoittaa milloin 'toisin sanoen', milloin 'tarkemmin sanoen' (ja se on lisäksi yleinen kurkunselvittelysana: "Eli 10,50 euroa"), voinemme heittää sen roskakoriin aktiivisanavarastostamme. Sillähän ei voi sanoa, mitä tarkoittaa, koska se ymmärretään kahdella eri tavalla.