Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Suomen murteiden sanakirja

Suomen murteiden sanakirja (SMS) kuvaa kaikki suomen murteet. Sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin akurvottaa.

Nykyään sanakirja ilmestyy verkkojulkaisuna. Myös sanakirjan painettuna ilmestynyt alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.

Verkossa ovat nyt sana-artikkelit hukalasiäijä. Uusia sanakirja-artikkeleita ilmestyy verkossa vuosittain noin 6 000.

Kaikki kansanmurteemme mukana

Suomen murteiden sanakirja pohjautuu poikkeuksellisen mittavaan aineistoon. Sanakirjaa toimitetaan Suomen murteiden sana-arkiston materiaalien pohjalta.

Sanakirjassa ovat mukana kaikki nykyisten rajojemme sisäpuolella olevat murteet. Mukana ovat myös Kannaksella ennen sotia puhutut murteet, Inkerin suomalaismurteet, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjan rannikolla vanhastaan puhuttu suomi sekä Vermlannin metsäsuomalaisten kieli.

Alun perin sanakirja suunniteltiin 20-osaiseksi ja noin 20 000 sivun laajuiseksi suurteokseksi, joka kattaisi vanhojen kansanmurteidemme koko sanaston, yhteensä 300 000–350 000 eri sanaa. Painetun sanakirjan ensimmäinen osa (aelää) ilmestyi vuonna 1985 ja kahdeksas (konkerikurvottaa) keväällä 2008. Sanakirjalla on lisäksi erillinen painettu johdanto-osa (1989). Ensimmäinen julkaisupäivä verkossa oli 28.2.2012, ja tuorein päivitys on tehty 29.2.2016.

Sanat, merkitykset, esimerkit ynnä muuta tietoa

Suomen murteiden sanakirja

  • esittelee murteiden sanat aakkosjärjestyksessä

  • selvittää sanojen merkitykset

  • antaa tietoja sanojen ja niiden merkitysten maantieteellisestä levinneisyydestä, samoin sanojen taivutuksesta ja murteellisista muunnoksista

  • valaisee kunkin sanan ja sanan eri merkitysten käyttöä elävästä puheesta saaduilla lause-esimerkeillä.

Lepoa päivällisen jälkeen (päivällismakoos). Kuva: Kotuksen arkisto.

Päivällismakaus, Aino Oksasen Jaalan sanalippu. Kuva: Kotuksen arkisto.