Hyvää virkakieltä 2019
Hyvän nimistön opas avuksi hallinnon työntekijöille
Miksi julkaisu tehdään ja millainen se on?
Muutama viikko sitten Vaasan keskussairaalaan perustettiin potilasturvallisuuden asiantuntijoiden verkosto, joka sai alun perin pelkästään englanninkielisen nimen No-harm Center. Nimi nostatti kritiikkimyrskyn Twitterissä − aiheesta. Myös me Kotimaisten kielten keskuksessa otimme kantaa nimeen: pelkkä englanninkielinen nimi ei ole hallintolain ja kielilain perusteella sopiva julkishallinnon toimijalle, joka tarjoaa tietoa kaikille suomalaisille. Vaikka osaisi englantia, nimi ei yhdisty suomalaisen kielitajussa potilasturvallisuuteen eikä loppuosa center viittaa verkostoon vaan organisaatioyksikköön.
Epäonnistuneet nimet nakertavat resursseja ja yhteiskunnan toimivuutta
No-harm Centerin tapaus on vain yksi pisara hallinnon ongelmallisten nimien meressä. Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkasteltavana on parhaillaan kolme hallinnon nimeä, joista on tehty kantelu: Liikenne- ja viestintäviraston oheisnimi Traficom, Väyläviraston itsestään käyttämä nimimuoto Väylä ja liikenteenohjauksesta vastaavan valtionyhtiön nimi Traffic Management Finland.
Jos nimet todetaan lainvastaisiksi, on ne luonnollisesti muutettava. Jo pelkkä lainmukaisuuden selvittely vie aikaa ja rahaa, puhumattakaan mahdollisesta uudesta nimeämisprosessista. Resursseja menee hukkaan, jos logot, verkko-osoitteet ja viestintämateriaalit on kaikki suunniteltava uudelleen epäonnistuneiden nimien takia.
Nimistönhuoltajat näkevät työssään jatkuvasti julkisia nimiä, jotka joko paikantavat kohteensa huonosti tai eivät ole riittävän ymmärrettäviä. Paikantavuuden kannalta ongelmallinen on esimerkiksi Ahvenanmaalle suunniteltu kunnannimi Skärgårdens kommun ’saariston kunta’, joka ei yksilöi kohdettaan riittävän hyvin: nimen perusteella kunta on vaikea sijoittaa oikeaan osaan Suomea. Pahimmillaan epäonnistunut alueennimi tai osoitenimi voi johtaa siihen, ettei apua saada ajoissa perille hälytystilanteissa.
Nimet vaikuttavat myös luotettavuuteen ja osallisuuteen
Ongelmia viranomaisten nimissä ei aiheuta ainoastaan se, että niissä ei huomioida kielilain vaatimuksia. Nimissä saatetaan myös esimerkiksi käyttää tuttuja sanoja vieraassa merkityksessä tai epäyhtenäisesti eri puolilla hallintoa tai maata. Nykyään on vaikea tietää, tarkoittaako toimiala nimessä alaa, virastoa vai osastoa tai onko hyvinvointikeskus kylpylä vai terveyskeskus. Ongelmia aiheuttavat myös liika lyhenteiden käyttö ja se, että julkiseenkin nimenantoon vaikuttavat kaupalliset mallit ja tarkoitusperät. Esimerkiksi tulevasta Valtion lupa- ja valvontavirastosta käytetään koko nimen yhteydessä lyhennettä Luova, jonka merkitys ei yhdisty millään tavalla viranomaisen toimialaan.
Huonosti muodostetut viranomaisten nimet voivat vaikeuttaa kansalaisten asiointia ja osallistumista sekä heikentää luottamusta hallintoon. Riskinä on, että suomalainen ei löydä tarvitsemaansa palvelua tai sekoittaa julkisen toimijan kaupalliseen eikä siksi ymmärrä hoitaa velvollisuuksiaan. Tällöin kansalaisen oikeusturva vaarantuu.
Yle julkaisi 5.9.2019 verkkosivuillaan uutisen No-harm Center -nimen saamasta kritiikistä. Uutinen keräsi runsaasti kommentteja, joista käy hyvin ilmi, millaisia hallinnon nimiä suomalaiset pitävät toimivina. Vilkkaassa keskustelussa esiintyneitä ajatuksia kiteyttää osuvasti seuraava lukijan kommentti:
Olen todella kyllästynyt kikkailunimiin. Mielestäni se ei suinkaan lisää palveluiden tunnettavuutta ja niiden pariin hakeutumista vaan pikemminkin päinvastoin. Mistä tiedän, tarvitsenko Traficomista, Caressasta, Couldn't care lessistä, No harm -centeristä tai pimpampomista jotain tietoja tai palveluita?
Apua ja tietoa niminikkareille
Nimeämisen ongelmat johtuvat usein siitä, että nimien antajilla ja niistä päättävillä ei ole kielen tai nimistön asiantuntemusta. Niminikkareiden tueksi on Kotimaisten kielten keskuksessa alettu työstää Hyvän nimistön opasta. Tavoitteena on, että opas ilmestyy vuoden 2020 loppuun mennessä.
Kyseessä on kaikkien vapaaseen käyttöön tuleva sähköinen julkaisu, joka on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon ja kuntien työntekijöille. Julkaisu on päivitettävä, ja se sisältää ohjeita julkishallinnon nimiä suunnitteleville ja näistä nimistä päättäville. Mukaan tulee myös ruotsinkielisiä nimiä koskevia suosituksia, jotka on kirjoitettu ruotsiksi.
Hyvän nimistön oppaaseen kootaan ja yhdenmukaistetaan olemassa olevaa ohjeistusta muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta ja keskuksen asiantuntijoiden kirjoituksista. Opasta varten kirjoitetaan myös kokonaan uusia ohjeita. Oppaassa kerrotaan julkisten nimien tehtävistä ja tarkastellaan, mitkä lait säätelevät nimien laatua ja mitä lakien huomioon ottaminen käytännössä tarkoittaa.
Julkaisuun tulee kolme erillistä osakokonaisuutta nimen tarkoitteen eli kohteen mukaan. Yhdessä osassa käsitellään alueiden ja liikennepaikkojen nimiä, kuten kunnannimen valintaa kuntaliitoksissa tai hallinnollisten alueiden nimenmuodostusta. Toinen osa keskittyy kaava- ja osoitenimien suunnitteluun, joten sen ensisijaista kohderyhmää on kuntien teknisen toimialan henkilöstö. Suosituksia annetaan esimerkiksi kaksikielisyyden huomioimisesta, saarten osoitenimistä ja liikennesuunnittelun ratkaisujen vaikutuksesta nimistönsuunnitteluun.
Teoksen kolmas osa sisältää ohjeita organisaatioyksiköiden
ja julkisten palveluiden nimenmuodostukseen. Se palvelee laajasti sekä
valtionhallintoa että kunnallishallintoa ja on sovellettavissa myös yksityisiin
ja kolmannen sektorin toimijoihin. Oppaassa kerrotaan muun muassa, millaiset
nimet ovat sopivia virastoille, yksiköille, oppilaitoksille ja terveyskeskuksille
ja milloin voi harkita nimikilpailun järjestämistä. Ohjeiden aiheina ovat myös
lyhenteiden käyttö, sanavalinta, nimen suhde brändäykseen ja sopivan
verkkotunnuksen ja sähköpostiosoitteen muodostaminen. Myös nimien
oikeinkirjoitusta ja taivutusta käsitellään oppaassa.
Millaisia ohjeita Hyvän nimistön oppaaseen tarvitaan?
Hyvän nimistön oppaan ohjeet perustuvat sellaisiin
nimenmuodostuksen ongelmiin, joita Kotimaisten kielten keskuksen
nimistönhuoltajat ja virkakielen huoltajat ovat työssään huomanneet ja joihin
he ovat ottaneet kantaa. Koska oppaasta halutaan mahdollisimman toimiva ja
ajantasainen työkalu, toivomme valtion ja kuntien työntekijöiltä mielipiteitä
sen sisällöstä: Mikä nimiin liittyvä asia aiheuttaa jatkuvasti päänvaivaa?
Mistä aiheista ohjeistusta kaivataan? Entä millaisiin toimiviin vai hankaliin hallinnon
nimiin olet työssäsi törmännyt? Näkemyksiä ja toiveita voi lähettää
sähköpostitse opashankkeen projektipäällikölle Ulla Onkamolle osoitteeseen ulla.onkamo[ät]kotus.fi.
ULLA ONKAMO
Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 24.9.2019.