Siirry sisältöön
Haku

Mätäkuu

Kysymys: Mistä mätäkuu on saanut nimensä?

Vastaus: Suomenkielinen nimitys mätäkuu on käännöslaina ruotsista, jossa sama ajanjakso tunnetaan nimellä rötmånad (ruotsin röta ’mätä’). Nimityksen syynä sanotaan olleen sen, että tuohon aikaan vuodesta ruokatavarat pilaantuivat lämmön takia helposti.

Pitkään on ollut vallalla käsitys, että ruotsin ja suomen nimitykset pohjautuisivat oikeastaan käännösvirheeseen. Oletuksen mukaan keskialasaksan kyseistä ajanjaksoa tarkoittavan sanan rodendage alkuosa olisi keskiajan tanskassa yhdistetty virheellisesti mädäntynyttä tarkoittavaan sanaan. Nimitys tarkoittaa sananmukaisesti ”koiranpäiviä”, ja sen lähtökohtana on latinan dies caniculares. Latinasta se on käännetty moniin muihin kieliin (esimerkiksi ranskan jours caniculaires ja saksan Hundstage). Välimeren maissa Ison Koiran tähdistön kirkkain tähti Sirius eli Koirantähti tulee silloin näkyviin.

Pohjoismaisen filologian asiantuntija Ilkka Hirvonen on kritisoinut tuota perinteiseksi muodostunutta näkemystä. Hänen mukaansa tanskasta ei löydy sellaista sanaa, johon selitys viittaa, vaan sielläkin nimityksenä on hundedage. Keskialasaksassakin edellä mainittu rodendage lienee ollut harvinainen, sillä Hirvosen mukaan se mainitaan vain kerran. Tavallisempi lienee myös siellä ollut alasaksassa edelleen käytössä oleva hundedage.

Onkin luontevaa, että ruotsin ja suomen nimitykset poikkeavat etelämpänä puhuttujen kielten nimityksistä. Pohjoisessa Sirius on vain harvoin näkyvissä, mutta vuotuiset lämpötilan vaihtelut sitäkin huomattavampia ja niiden vaikutukset agraaritalouteen etelää suurempia. Mätäkuu voi olla siis nimensä veroinen.

Vastaaja: Kirsti Aapala


Kirjallisuutta

Hirvonen, Ilkka: Perustuvatko suomen mätäkuu ja ruotsin rötmånad käännösvirheeseen?. Sananjalka 47, 91–97. 2005.



Syksyn lehdet. Kuva: Vesa Heikkinen.
Mätänevät lehdet. Kuva: Vesa Heikkinen.