Viikon vinkit 2016
Isästä on moneksi
Isäfaija, isäkumma, isäpakkanen...
Isä on iso ja lämpöinen sana. Isästä on moneksi. Tästä todistaa Suomen murteiden sanakirja, jossa on kymmenittäin isä-alkuisia sanoja, esimerkiksi tällaisia:
isäfaija, isähauki, isäjumala, isäkkä, isäkumma, isänala, isänmaanreikä, isänmitta, isännännostajaiset, isänotava, isäntälehmä, isäntävalta, isänvieru, isäpakkanen, isäpässi, isätuisku, isätöinen, isä-äijä.
Mutta miksi meillä juhlitaan isänpäivää eikä isäinpäivää? ”Ehkä isänpäivä paremmin kuin isien- tai isäinpäivä sopii suomalaiselle isälle, hiukan yksinäiselle mutta lämminsydämiselle jörrikälle.”
Matti Vilppula: Yksi isä ja monta äitiä (Kieli-ikkuna 7.5.2002)
Isot äijät?
Isät ovat joskus äijiä. Mikä äijä oikein on?
”Olipa kysymyksessä vanha tai nykyäijä, tarkoitteiden yhteistä merkitysydintä on isous.”
Marjatta Vilkamaa-Viitala: Äijät ja isot (Sana sanasta, 21.11.2005)
”Suomen murteiden vanhat omaperäiset ’isoisän’ nimitykset ovat olleet äijä ja ukko.”
Entä isäntimä?
Moni isä elää uusperheessä. Mutta miten perheenjäseniä ja vanhemmuus-, sisaruus- ja sukulaisuussuhteita nimetään? ”Olisitko mieluummin äitipuoli, puoliäiti vai äidintimä? Isäpuoli, puoli-isä vai isäntimä?”
Marianne Laaksonen: Puoliveli ja bonusäiti – uusperheen nimitysten kirjoa (Kielikello 2/2014)
Metsurin poika, metsuriseksuaali?
Pitäisikö modernin isän olla metroseksuaali? Vai peräti metsuriseksuaali?
”Ehkä minusta ei ole metsuriksi. Jos metsuriseksuaaliksi kuitenkin.”
Vesa Heikkinen: Metsuriseksuaali (Kotus-blogi 8.1.2015)