Hyvää selkokielen päivää!

Kansainvälistä selkokielen päivää vietetään 28. toukokuuta.

Suomessa selkokielen päivän teemana on tänä vuonna lukutaito. Selkokieli mahdollistaa sen, että tietoa saavat yhdenvertaisesti myös ne ihmiset, joiden on vaikea lukea ja ymmärtää yleiskielisiä tekstejä. Syynä selkokielen tarpeeseen voi olla esimerkiksi kehitysvamma, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa noin 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä.

Selkokeskus on selkokielen asiantuntijakeskus

Suomessa selkokielen keskeisin asiantuntija on Kehitysvammaliiton osana toimiva Selkokeskus. Se muun muassa edistää selkokielen käyttöä ja selkokieltä tarvitsevien ihmisten oikeuksia sekä kehittää selkosuomea. Selkoruotsista vastaa Suomessa LL-Center, joka toimii ruotsinkielisessä kehitysvammajärjestössä FDUV:ssä.

Selkokielen päivänä Selkokeskus kannustaa kaikkia nostamaan sosiaalisessa mediassa esiin selkokieltä ja selkokielisiä materiaaleja. Selkokielen päivän viestinnässä voi käyttää aihetunnisteita #SelkokielenPäivä, #DagenFörLättSpråk ja #EasyLanguageDay.

Selkokielen neuvottelukunta yhdistää toimijat

Selkokielen neuvottelukunta ohjaa selkotoimintaa Suomessa ja kokoaa yhteen monipuolisen joukon toimijoita. Neuvottelukunnassa on yli 60 jäsentahoa, jotka edustavat esimerkiksi valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden viranomaisia, järjestöjä, yliopistoja, tutkimuskeskuksia ja medioita.

Neuvottelukuntaa koordinoi Selkokeskus, ja puheenjohtajana toimii Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta Kotuksesta. Liisa Raevaara edustaa Kotusta neuvottelukunnan jäsenenä. Selkoruotsia edistää Referensgruppen för lätt språk, joka toimii LL-Centerin yhteydessä. Charlotta af Hällström-Reijonen on ryhmässä Kotuksen edustajana.

Selkokielen neuvottelukunta on julkaissut selkokielen toimintaohjelman vuosille 2024–2026. Toimintaohjelman tavoitteena on muun muassa tehdä selvitys selkokielen asemasta lainsäädännössä ja varmistaa selkotoiminnalle riittävät resurssit. Toimintaohjelman tavoitteiden taustalla on YK:n vammaisten ihmisten yleissopimus, jonka mukaan Suomi on sitoutunut edistämään selkokielen käyttöä yhtenä saavutettavan viestinnän muotona.

Selkeää kieltä ja selkokieltä julkishallinnossa

Hallintolaki velvoittaa viranomaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Yleensä sen ajatellaan tarkoittavan selkeän yleiskielen käyttämistä. Joissain tilanteissa tarvitaan kuitenkin myös selkokielistä viestintää. Tätä tukee myös kuntalaki, jonka mukaan kuntien on viestinnässään otettava huomioon eri asukasryhmien tarpeet.

Kielimuodon valintaan vaikuttaa se, mistä ja kenelle viestitään. Selkokieltä tarvitaan erityisesti silloin, kun teksti on suunnattu ensisijaisesti ihmisille, jotka hyötyvät selkokielestä. Selkokieli on tarpeen myös silloin, kun viestitään asioista, jotka koskevat kaikkia Suomessa asuvia ihmisiä. Selkokielellä viestiminen vaatii selkokielen periaatteiden tuntemusta ja perehtymistä selkokielen kohderyhmiin.

Hyvä yleiskieli ja viranomaiskieli luovat perustan sille, että julkishallinto voi viestiä myös selkokielellä toimivasti ja vaikuttavasti. Selkokielen toimintaohjelmassa todetaan, että selkokielisen viestinnän vakiinnuttaminen edellyttää, että selkeään yleiskieleen ja hyvään virkakieleen panostetaan. Kun selkeää kieltä ja selkokieltä edistetään rinnakkain, kielenkäytön kehittämiseen käytetyt resurssit kohdentuvat ja tulevat hyödynnetyksi parhaalla mahdollisella tavalla.

• Selkokeskuksen verkkosivut
• LL-Centerin verkkosivut
• Selkokieli tutuksi -verkkokurssi (E-oppiva)
• Selkokieltä vai selkeää kieltä (Hyvän virkakielen ohjeet)

Selkokielen päivän logo. Kuva: Heidi Ahlström, Selkokielen ytimessä -hanke.

Palaa otsikoihin