Saamenkieliset palvelut kehittyvät hitaasti

Saamenkielisten viranomaispalveluiden kehittämiseksi toimii vuonna 2022 perustettu avoin verkosto Mii ovttas – Mij oovtast – Mij õõutâst – Me yhdessä, jota koordinoi saamelaiskäräjät. Tavoitteena on tuoda saamenkielisiä palveluja tarjoavia toimijoita yhteen jakamaan ajatuksia ja vertaistukea.

Vapaamuotoisessa verkostossa on mukana edustajia erilaisista virastoista ja muista julkisia palveluita tarjoavista organisaatioista. Yhteisten tapaamisten lisäksi verkosto työskentelee pienryhmissä, jollaisessa on esimerkiksi koostettu saamelaiskäräjien verkkosivuilla julkaistu opas Siula – kohti laadukkaita saamenkielisten palveluita.

Kotimaisten kielten keskus kolmella saamen kielellä. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Asiantuntijaluento kulttuurinmukaisuudesta 

Viranomaisverkoston kevään 2024 tapaaminen järjestettiin Inarissa otsikolla ”Kulttuurisensitiivisyys saamenkielisten palveluiden tuottamisessa”.  Aiheeseen liittyvää tutkija Lydia Heikkilän asiantuntijaesitelmää pääsivät seuraamaan aihepiirin parissa paikan päällä työskennelleiden osallistujien lisäksi myös verkoston etäosallistujat.

Heikkilä puhui esitelmässään siitä, miten palveluissa otetaan sujuvasti huomioon asiakkaan kulttuuri, sen merkitys hänelle ja siitä seuraavat tarpeet. Asiointipalvelun organisoinnissa se näkyy vähintään siten, että saamenkielinen palvelu on yhtä helposti löydettävissä ja toimii yhtä luontevasti ja nopeasti kuin suomenkielinen palvelu ilman ylimääräisiä soitteluita ja asiakkaalta edellytettäviä järjestelyitä. 

Kyse voi olla myös siitä, että viranomaisen ohjetekstiä ei ainoastaan käännetä saameksi vaan sen sisältö mietitään, muokataan ja esitetään siitä näkökulmasta, että valtaväestön lisäksi tekstin kohderyhmään kuuluvat saamelaiset. Saamelaisnäkökulma esimerkiksi pohjoiseen luontoon voi poiketa paljonkin suomalaisen näkökulmasta. 

Tuulelta suojassa

Asiakastyön vuorovaikutuksessa kulttuuri otetaan huomioon muun muassa hienotunteisuudella, kuuntelemalla, olemalla yleistämättä ja halulla oppia ja ymmärtää. Pyrkimyksenä on tunnistaa ja kunnioittaa asiakkaan valtakulttuurista poikkeavaa alkuperäiskansan kulttuuria ja hahmottaa sen merkitystä ja ilmenemistä yksilöllisesti.

Puheenvuorossaan Lydia Heikkilä kutsui ilmiötä kulttuurinmukaisuudeksi. Siitä voisi puhua myös lähikäsittein: kulttuuritietoisuus, kulttuurisensitiivisyys tai kulttuurinen ymmärrys – tai kawa whakaruruhau ’tuulelta suojassa oleva’, kuten asia ilmaistaan Uuden-Seelannin alkuperäiskansan maorien kielellä. Olennaista on, että asiakkaan identiteetti ei tule vahingossakaan kyseenalaistetuksi tai vähätellyksi millään tavalla. Tähän päästään, kun saamelaisten palvelut nähdään paitsi kielellisten oikeuksien, myös alkuperäiskansan kulttuurin ja sen ymmärryksen kautta.

Metsähallituksen verkkosivuilla Luonto ja kulttuuriperintö kääntyy saameksi: Luondu ja kulturárbi. Kuva: Sakari Korpikallio, Kotus.

Sámegielat bálvalusat – saamenkieliset palvelut

Saamenkielisten palveluiden kehittämiselle Suomessa on kovasti tarvetta. Palvelun järjestyminen saamen kielellä takkuaa edelleen harmillisen usein, tai se jää toteutumatta lain edellyttämällä tavalla sekä saamelaisten kotiseutualueella että viranomaisten verkkopalveluissa.

Kehitystyö on ollut hidasta, mutta se etenee. Vuonna 2020 laaditussa saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista selvittävän Saamebarometrin kyselyssä Kelan saamenkieliset palvelut tunnettiin parhaiten kaikista saamen kielillä tarjottavista palveluista. Silti barometrin palvelulistauksessa todetaan Kelan tarjoavan saameksi tietoa verkossa mutta ei sähköistä asiointia. Tähän on tullut kohennusta neljässä vuodessa.

Keväällä 2024 Kela julkaisi ensimmäisen version saamenkielisestä verkkoasiointipalvelusta eli OmaKelasta, pohjoissaameksi MuKela, ja inarin- ja koltansaameksi MuuKela. Palvelussa voi jo hakea tiettyjä etuuksia ja lähettää liitteitä.

Kela on viime vuosina ollut aktiivinen sen pohdinnassa, miten viranomainen voi ottaa paremmin huomioon saamenkielisten asiakkaiden kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ja tarpeet. Kela on ollut keskustoimija myös saamenkielisiä palveluja kehittävän viranomaisverkoston perustamisessa.

Saamen kielilain mukaan saamenkielisiä palveluita tarjoavat Kelan lisäksi esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueen eli Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien ja Lapin hyvinvointialueen viranomaiset sekä muun muassa Maanmittauslaitos ja Digi- ja väestötietovirasto. 

Yhtenäistä käsitteistöä

Viranomaisverkostossa mukana tahoja, joiden tehtäviin saamenkieliset palvelut kuuluvat lakisääteisinä, mutta osa verkostoon osallistuvista organisaatioista kehittää saamenkielisiä palveluitaan omaehtoisesti. Yksi niistä on Kansalliskirjasto, joka julkaisi alkuvuodesta 2024 Yleisen suomalaisen ontologian pohjoissaamenkielisen käännöksen ensimmäisen version. 

Yleinen suomalainen ontologia on sisällönkuvailuun ja tiedonhakuun tarkoitettu käsitteistö, joka koostuu pääosin yleiskäsitteistä. Sitä käytetään muun muassa julkaisujen ja aineistojen asiasanoituksessa ja se tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden käyttää yhtenäistä terminologiaa verkkopalveluissaan. Sieltä voi nyt hakea pohjoissaameksi esimerkiksi käsitteen álgoálbmogat, alkuperäiskansat käännöksineen ja lähikäsitteineen.

Tarkoitus on, että muut organisaatiot voivat hyödyntää Kansalliskirjaston pohjoisaamenkielistä ontologiaa omien palveluidensa kehittämisessä. Esimerkiksi kirjastot ja museot voivat jatkossa tehdä paremmin aineistojensa kuvailutyötä myös pohjoissaameksi. Yleisen suomalaisen ontologian saamennos tukee myös kulttuuri- ja tiedeaineistojen hakupalvelu Finna.fi-sivuston saamentamista ja hakutulosten toimivuutta pohjoissaameksi. 

Bálvalusat eli palvelut pohjoissaamenkielisessä Yleisessä suomalaisessa ontologiassa. Kuva: Sakari Korpikallio, Kotus.

Yhdessä eteenpäin

Kela saamenkielisten viranomaispalveluiden ja Kansalliskirjasto saamen kielen tukiprojektien edelläkävijöinä ovat toimivat esimerkkeinä muillekin. Saamenkielisten verkkopalveluiden kehittämisoppaan laatinut verkoston pienryhmä lähettää oppaan lopussa terveisiään lukijoille ja korostaa aktiivisuuden ja yhteen hiileen puhaltamisen merkitystä, hauskuutta ja hyödyllisyyttä. Opas antaa tiiviissä ja kannustavassa muodossa perustietoja muun muassa saamelaisista, kulttuurinmukaisuudesta käännösten hankkimisesta, kirjaimistoihin liittyvistä asioista ja teknisistä vaatimuksista unohtamatta esimerkkejä julkisista verkkopalveluista, joita on toteutettu saamen kielillä.

Kun yhden kehittämishankkeen päälle voi rakentaa monta uutta ja kun tieto tarpeista ja lähtökohdista lisääntyy vuorovaikutustilanteissa, saamenkielisiin palveluihin lienee mahdollista tehdä suuriakin parannuksia. Sitten olisi vielä ratkaistava kysymys saamenkielisen henkilöstön saatavuudesta ja aikuiskoulutuksen jatkuvuudesta, mutta se on jo toinen aihe.

Linkkejä

• Siula – kohti laadukkaita saamenkielisten palveluita (Samediggi.fi)
• Kansalliskirjasto: Yleinen suomalainen ontologia pohjoissaameksi (Finto.fi)
• Mii ovttas – Mij oovtast – Mij õõutâst – Me yhdessä -verkosto (Samediggi.fi)

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele