Nyt nää kaikki koittaa pöllii sen

Tarkasteltaessa hiphop-musiikin sanomaa on selvää, kuinka voimakkaasti ympäristöt ja yhteisöt vaikuttavat tekstien kirjoittajiin. Monet räppärit pudottelevat kappaleidensa sanoitusten sekaan esimerkiksi omien kotikulmiensa postinumeroita unohtamatta paikallisille ominaisia toimintatapoja ja yhteisön mieleen painuneita tapahtumia.

Vaikka kotimaanmatkailu tai paikkoihin liittyvät knopit eivät olisi lähellä sydäntä, kuuntelija voi silti tuntea esimerkiksi Helsingin Roihuvuoren, Tampereen Kalevan ja Jyväskylän Kortepohjan keskeisimmät kohteet ja toimintatavat lähes kuin omat taskunsa. Suorien paikkaan sidottuihin viittausten lisäksi paikalliskulttuurit elävät myös kirjoittajien viljelemissä ilmauksissa ja ilmaisutavoissa. 

Hiphop-sanoitusten kieli on rikasta. Siihen liittyy nopea muutos, runsas kieltenvälinen lainaaminen sekä aallonharjalla olevien sanojen ja esikuvien käyttämien sananparsien käyttö. Kirjoittajat rakentavat teksteihin omaa identiteettiään myös murteiden ja erityissanastojen kautta. Oman elinpiirin todellisista tai kuvitteellisista tapahtumista voi olla mielekkäämpää kertoa puhtaamman yleiskielen sijaan omaan suuhun sopivalla puhekielellä.

CC BY-SA 4.0

Jyväskylän Kortepohjaa. KPC-kollektiivin vaikutus näkyy alueen katukuvassa, alueen katukuva kollektiivin teoksissa. Kuva: EM.

Se erottaa mut etelän kundeist

Mä en oo menos alas.

Ja sä tunnet sen, kuulet murteest sen,

mä oon maalainen.

Ja koko KPC menee korkeelle, suoraa taivaalle.

Axel Kala & Pyrythekid: Maalainen, 2023

Näin julistavat Axel Kala ja Pyrythekid Maalainen-kappaleensa kertosäkeessä. Lainauksessa mainittu KPC-kollektiivi on kymmenen viime vuoden aikana noussut yhdeksi keskeisimmistä toimijoista suomalaisen hiphopin kentällä ja toiminut samalla voimakkaana suunnannäyttäjänä alalla. Jyväskylä ja etenkin Kortepohjan kaupunginosa näkyy ja kuuluu kollektiivin teoksissa keskeisenä toimintaympäristönä. 

Maalaisuus vertautuu kollektiivin sanoituksissa yleisesti todellisen kaupunki–maaseutu-akselin sijaan enemmänkin yhteiskunnan pääkaupunkiseutukeskeisyyteen. Maalaisuuden rinnalla sanoituksissa näkyy usein myös niin sanottu aitous ihmisenä, yhteisön nostaminen yksilöiden edelle ja yhdessä vietetystä ajasta nautiskeleva elämäntyyli, johon liittyviä hetkiä kuvataan esimerkiksi sanoilla maukas ja höllii. Myös KPC-kollektiiviin kuuluva Gettomasa kuvaa näitä elämäntavan ilmiöitä seuraavasti:

Ensivaikutelman tekemä tunne

meinaa enemmä mulle ku et kenet sä tunnet.

Se erottaa mut etelän kundeist

plus se et kuulet sit ku mä puhun leveetä murret.

Meikä sanoo että höllii

tai sanon maukasta tai hiton liian läskii.

Gettomasa: Muijii stadis, 2019

Maukas voi olla esimerkiksi hyvin lannoitettu pelto tai naapurin huumorintaju. Maukas-aiheisia sanalippuja Kotuksen Suomen murteiden sana-arkistossa. Kuva: Sakari Korpikallio, Kotus.

Lifestyle-sanaston aatelia?

Aivan hyggen ja downshiftaamisen kaltaisten kansanväliseen suosioon nousseiden lifestyle-sanojen kokonaisvaltaisuuteen maukas ja höllii eivät yllä, mutta ne ovat silti erinomaisia sanoja arjen ja juhlan pienten tai suurten hetkien kuvaamiseen.

Maukkauden merkitys on helppo ymmärtää, mutta makuhermojen hivelemisen sijasta sen merkitystä on laajennettu myös muiden aistimusten piiriin. Esimerkiksi Krison ja Aren sanoituksissa maukas voi olla siis myös kuvaus esimerkiksi hienosta suorituksesta, tyylikkäästä asusta tai yleisempi kuvaus elämästä ilon irti ottamisesta.

Ite halusin ballaa,
Teosto-gaalassa,
kollarit jalassa.
Ei se ollu muotia,
vaan jotain kaunista, mikä biisissä mainita.
Ei se ollu muotia,
se oli vaan jotain kaunista, jonka voi biisissä mainita.
Maukas.

Kriso: KAUNISTA (MAUKAS), 2022

Ku oon iha liia maukas

vaikka ei stailata, vaatteet jo pukee mua.

Pliis haudatkaa,

Funk Days -paidassa, ei ne muute taivaassa tunne mua.

Are: Thriftaa, 2021

Vasta kun paska släppää hommat on taputeltu.

Palaute välitön, jos säkeistö ei maukas oo.

Lauri katsoo kivikasvona, kuin Mount Rushmore

Are: Kuumien käsien harha, 2023

Myös maukkaan elämän kääntöpuoli on huomioitu sanoituksissa. Liiallinen maukkaus voikin johtaa esimerkiksi kroonistuneeseen päntsdrunk-ilmiöön eli jatkuvaan kalsarikännäilyyn.

Kun kaljan aukas, mielenrauhan sain.
Maukas lifestyle, sama tatsi, hautaa asti, joka päivä.
Lauantain oli hauskaa! Kai?

Are: Kuositti ittensä pilalle, 2015

Höllii ei sen sijaan ole aivan niin selvästi selitettävissä. Itse kuvaisin höllimistä ilmaukseksi tunteesta, jossa päätä kiristävät vanteet löystyvät ympäröivien olosuhteiden vaikutuksesta. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) julkaisemassa Suomen murteiden sanakirjassa on useita artikkeleita höll-alkuisista sanoista, jotka kuvaavat löystymistä, löyhentymistä, helpottumista tai hellittämistä. 

Näin tulkiten höllimisen alkuperä on siis jäljitettävissä murreilmaisuihin, joita on tallennettu aina Inkerinmaalta Pohjois-Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomesta Kainuuseen saakka. Kotuksen Suomen etymologisen sanakirjan mukaan höllään-adverbia on käyttänyt kirjallisesti ainakin Christfrid Ganander jo 1700-luvun lopulla. Karjalan kielen höllä puolestaan tarkoittaa löysähköjä pukimia. 

Höllennä niin höllii! Höllii-aiheisia sanalippuja Kotuksen Suomen murteiden sana-arkistossa. Kuva: Sakari Korpikallio, Kotus.

Niiku JKL:ssä sanottas – eli saturaation vaikutus

Vielki mietin mitä mestaa nää reppaa tääl.

Puhuu mun kulmist vaik ollu vaa kerran tääl.

Ja kyl mä tiiän ettei nää jäbät hengaa tääl.

Mut voin näyttää sulle paikkoi jäbä tsekkaa tää.

Pyrythekid: Tsekkaa tää, 2019

Näin toteaa Pyrythekid kappaleessaan Tsekkaa tää. Jyväskylän maine suomalaisen hiphopin pääkaupunkina on johtanut tilanteeseen, jossa muualta tulevat artistit ovat alkaneet ainakin väitetysti pastissoimaan jyväskyläläisten artistien tyyliä. Pyrythekid jatkaa aiheesta myöhemmässä Epäkohtelias-kappaleessaan:

Me tuotii lande muotiin selkeesti.

Nii isolla et Jyväskylä luotii genreksi.

Pyrythekid: Epäkohtelias, 2020

Musiikin tyylin lisäksi etenkin höllii-sana on alkanut näkyä myös Jyväskylän ulkopuolelta tulevien artistien teksteissä sekä yleisemminkin ihmisten puheessa. Tämä näkyy esimerkiksi Instagramissa käytettävien tägisanojen muodossa: tägiä #höllii on käytetty kirjoitushetkellä noin 15 600 julkaisussa. Seuraavat lainaukset ovat helsinkiläisen Eevil Stöön, rovaniemeläisen Talonpoika Lallin ja tamperelaisen Silkinpehmeen kynästä:

Baarii en oo menos, mul o monta levyy keske.

Sit ku ne o valmiit höllii niinku trippimehu retkel.

Eevil Stöö: Cam’ron, 2022

Solet mikhään, annan mä ajatuksille aikaa.

Ja mikäpä se tässä, jaffa höllii ko kairaa.

Talonpoika Lalli: Pilkin, 2019

Voidaan köllii, ehkä stiimata nöllii.

Niinku JKL:ssä sanottas, höllii.

Silkinpehmee: Narkkipatja, 2020

Höllii-ilmauksen saturaatio on saanut sanan aktiivisimmat käyttäjät myös naljailevalle puolustuskannalle. Hölliikse-kappaleellaan Gettomasa painottaa, että jos joku tahtoo napata hölliin omaan sanavarastoonsa, tulisi sitä ainakin käyttää oikein.

Ei oo stadissakaa huono,

mut ne käyttää meiän sanoi vääräs sanamuodos.

Sä et ite voi höllii, sua höllii.

Gettomasa: Hölliikse (2022)

Myös kappaleen kertosäe sisältää vähintään yhtä painokkaan toteamuksen höllii-sanan omistajuudesta:

Äijä kerro hölliikse?

Se on Jyväskylän slangii nyt nää kaikki koittaa pöllii sen.

Gettomasa: Hölliikse (2022)

Lähdeluettelo

• Suomen etymologinen sanakirja: höllittää
• Suomen murteiden sanakirja: höllentyä
• Karjalan kielen sanakirja: hölläine

Kirjoituksen soundtrack

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele