Nyt saa alkaa tekemään
Päivän kielenhuoltouutinen on suomen kielen lautakunnan uusi
suositus. Lautakunta päätti viime kokouksessaan, että myös muoto alkaa tekemään voidaan nykyisin katsoa
yleiskielessä hyväksyttäväksi. Aiemmin vain muotoa alkaa tehdä on pidetty yleiskielen normin mukaisena.
Kieli muuttuu, ja myös kielenhuollon suositukset muuttuvat.
Suositusten muutokset tehdään kuitenkin harkiten. Huomioon otetaan todellinen
kielenkäyttö, suosituksen muutoksen vaikutus koko kielen järjestelmään ja myös
suosituksen opittavuus.
Suositusta alkaa
tekemään -muodonkaan hyväksymisestä ei annettu hätiköiden. Asia on ollut aiemminkin
esillä lautakunnassa, ja jo kymmenen vuotta sitten suositusta väljennettiin
hieman. Silloin Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin hakusanaan alkaa huomautus siitä, että muodon alkaa tehdä lisäksi puhutussa kielessä
käy myös alkaa tekemään.
Nykyään alkaa tekemään
-muotoa näkee yhä useammin myös huolitelluiksi tarkoitetuissa kirjoitetuissa
teksteissä. Vanhaa suositusta ei siis ole opittu koulussa niin hyvin, että sitä
käytännössä aina noudatettaisiin. Opettamisen kannalta uusi suositus on
helpompi: kumpikin kielessä olevista muodoista on hyväksyttävä myös
yleiskielessä.
Yleiskielen järjestelmään suosituksen muutos ei vaikuta, sillä
kyse on vain yksittäisestä sanasta ja sen seuralaiseltaan vaatimasta muodosta.
Yleiskielessäkin on tavallista, että samaan sanaan voi liittyä erimuotoisia
sanoja. Verbeistä esimerkiksi käyvät mm. maistuu
hyvälle tai hyvältä, saa tehtyä tai tehdyksi tai ehtii tehdä
tai tekemään.
Nyt alkaa tehdä
tai tekemään pääsee samaan joukkoon.
SALLI KANKAANPÄÄ
Kirjoittaja on Kotuksen kielenhuolto-osaston johtaja.
Suomen kielen lautakunnan lehdistötiedote
Palaa otsikoihin | 39 puheenvuoroa | Keskustele
http://arkisto.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=13&aid=676
(Kielikello 2/1984) viitaten maallikkokysymys: koskeeko tämä alkamisen vapaus vain tekemisiä? Vai alkavatko koululaiset ja toimittajatkin oppimaan, artikkelin mukaisesti, uusia tuulia?
Tilanne on vuosikymmenten ajan ollut ihan selvä. Jokainen tietysti kirjoittaa niin kuin haluaa, ja toimittaja tai esimies tms. mahdollisesti korjaa tekstiä, ja teksti sitten vaikuttaa myös kieliasullaan. Huono kieliasu on viesti, usein sellainen, joka saa lukijan siirtymään toiseen juttuun tai ainakin pitämään kirjoitusta huolimattomana ja suhtautumaan varauksellisesti sen sisältöön. ”Alkaa tekemään” on yksi huonon kieliasun merkki.
Ketään ei hyödytä, että normia muutetaan. Ei kukaan tarvitse lupaa kirjoittaakseen ”alkaa tekemään”, eikä kukaan myöskään tarvitse lupaa voidakseen pitää sitä huolimattoman kielen merkkinä.
Eikö suomen kielen lautakunnalla todellakaan ole tähdellisempää tekemistä? Englanti tunkee suomea syrjään vauhdilla, ja lautakunta keksii hankkia ison julkisuuden itselleen tällaisella ”sallivuudella”, joka vain sotkee asioita.
Aivan tolkuton päätös kielitoimistolta. Olen aiemmin arvostanut suuresti kielitoimistoa, mutta tämä päätös romuttaa täysin mielikuvani kielitoimiston pätevyydestä.
Voidaanko tästä lähtien yhdys sanatkin kirjoittaa sattumanvaraisesti joko yhteen tai erikseen?
Terveisin erittäin pettynyt kansalainen.
Tavritaanko lautakuntaa, jos se laillistaa väärän kielen? Ihmiset osaavat puhua väärin ihan ilman lautakuntaakin.
Joskus on sanottava selvä ei, jos kielen rakenteista ja selkeydestä halutaan pitää huolta. Ellei haluta, voidaan hyväksyä myös "ei pysty tehdä"-tyyppiset rakenteet, koska niitä käytetään nykyään paljon. Ei pidä jäädä tumput suorina odottamaan, milloin tarpeeksi moni käyttää virheellistä kieltä ja sitten pläjäyttää hyväksyttyleima sanan tai muodon päälle.
Sääntö alkaa + verbin perusmuoto on selkeä ja helppo, ja oppilaat ovat oppineet sen nopeasti. Tämä uusi salliminen lisäksi pidentää verbin muotoa.
Kieli voi oikeasti rappeutua ja hajota, sillä tämäkin muoto levinnee analogisesti muihin verbin rektioihin ja hajottaa liitoksia, jolloin melkoinen hajaannus onkin jo keitetty. Kyllä kielestä voi olla myös ylpeä ja seistä sen takana silti uudistuksia estämättä. Nyt lähdetään siitä, että kaikki muutoksetovat vääjäämättömiä.
Virheellisiä muotoja ei voida oikeuttaa sillä, että niitä esiintyy piittaamattomien kirjoittajien teksteissä, eikä huolimattomien tai uppiniskaisten kirjoittajien tuotoksia voida ottaa huomioon päätettäessä kirjakielen perusteista.
Suomen kielen alentaminen alkoi toden teolla siitä kun ”etteikö” hyväksyttiin yleiskieleen — yhtä epämääräisin perusteluin kuin ”alkaa tekemään”.
Suomen kielen lautakunta tekee mitä tahtoo, ja ymmärtämättömät ihmiset rientävät pää kolmantena jalkana perässä. Jotkut nimittäin kuvittelevat, että vastaisuudessa täytyy kirjoittaa ”alkaa tekemään”, jotta olisi ”ajan hermolla”, ja alkavat toteuttaa kuvitelmaansa enemmän tai vähemmän pakonomaisesti.
Salli Kankaanpään pari esimerkkiä osoittaa, että "he tekevät sen itse" kuvaa poliitikkojen lisäksi osuvasti myös Kielitoimiston työtä. Se, että "ruoka maistuu minulle", ei ole sama kuin "ruoka maistuu minulta". Se, että "ehtii syömään" (ruoka-ajaksi), on eri asia kuin "ehtii syödä" (lautasensa tyhjäksi).
Kelpo peruste uudelle suositukselle ei ole, että niin moni tekee saman virheen. Vanha englantilainen graffito ilmaisee asian repäisevämmin: "Eat s***, a hundred billion flies can't be wrong." [Sensurointi minun] Perusteeksi ei liion käy, että niin-ja-niin on sanottu jo niin-ja-niin-monta vuotta. Englannin ain't-verbi on jo 300 vuoden ikäinen, eikä se vieläkään kuulu suositeltavaan yleiskieleen.
Rohkenen myös väittää, että toisin kuin Salli Kankaanpää kirjoittaa, kouluopetus muuttuu tältä kohtaa mutkikkaammaksi: Aikaisemmin oli selvää, että "alkaa tehdä" on oikein. Nyt oppilaissa nousee taatusti epävarmuutta, vieläkö saa sanoa "alkaa tehdä", ja mitenkäs se uusi sääntö nyt tarkalleen menikään.
Normien väljentäminen ei paradoksaalisesti useinkaan lisää selkeyttä, ennemmin päinvastoin, mutta Kielitoimisto on harjoittanut nimenomaan höllentämispolitiikkaa vuosikymmeniä. Ikään kuin haluttaisiin haluttaisiin mielistellä osaa suomen kielen käyttäjistä. Tällä toiminnallaan se ampuu itseään jalkaan.
Kirjoitan paljon asiatekstejä, joiden lukijoillekin tämä sääntö on iskostunut mieleen. Jos nyt "alkaisin kirjoittamaan", niin sitä pidettäisiin yksinkertaisesti virheenä, joka veisi huomiota pois itse asiasta. Kyseessähän on yksi helpoimmin muistettavista koulun kielioppiknopeista monelle sellaiselle, joka ei aktiivisesti seuraa nykykielen kehitystä.
Pidän blogissa mainittua sanakirjan huomautusta vähintäänkin omituisena: tietenkin puhutussa kielessä saa sanoa ihan mitä vain. Kuka sen voisi tai edes haluaisi estää? Kirjoitetun kielen normit ovat asia erikseen.
Olisitte samalla hyväksyneet kirjakieleen mä-sä pronominitkin, ovathan nekin yleisessä käytössä läpi Suomen.
Vertaus matematiikkaan on lähinnä naurettava. Mikään looginen laki ei sano, että "alkaa tehdä" olisi jotenkin parempi kuin "alkaa tekemään". Kumpikin on tasan yhtä ymmärrettävä. Joku vain on joskus noin päättänyt.
Kuten todettua, kieli muuttuu. Jos suuri osa nykyihmisistä käyttää normaalistikin tätä "uutta" muotoa, niin virallisen kieliopin on aivan turha laahata perässä. Puheet degeneroitumisesta on vain vanhojen jääräpäiden nostalgiaa.
Sehän tuossa rakenteessa juuri onkin. Nimenomaan länsimurteissa se on vakiintunut tapa ilmaista asia, ja aikoinaan ei olllut mitään loogista perustetta siihen, että valittiin nimenomaan tuo ensimmäinen infinitiivi ainoaksi mahdolliseksi. Samanmerkityksinen "ryhtyä" kun taas saa poikkeuksetta tuon pitemmän muodon peräänsä.
Ehkä juuri tuon logiikan puutteen takia tuon "alkaa tekemään" muodon virheellisyyttä on sitten taottu niin suurella vimmalla, että ne jotka ovat sen oppineet alkavat nyt sitten pyörtyillä ja ryhtyvät saamaan huimausta silkasta järkytyksestä.
Nimimerkille Johannes: kieli muuttuu, ja luultavimmin juuri tuohon suuntaan. Verbin monikoiden ohella toinen pikku hiljaa katoamassa oleva asia ovat omistusliitteet. Viron kielessä vastaavat muutokset ovat muuten tapahtuneet! Onko viro siis degeneroitunutta ja käyttökelvontonta, kirjallisuuteen kelpaamatonta? (Vastaus lienee "eipä tietenkään").
Tosin siihen että "Noi pojat varasti mun auton" olisi huoliteltua yleiskieltä on vielä pitkä matka. Ehkä sadan vuoden päästä kirjoitetaan tuohon tapaan ja "Nuo pojat varastivat autoni" on arkaismi.
Harjoittelija piti lausetta virheellisenä. Hänen mielestään olisi pitänyt sanoa: ”Lintu alkoi laulaa.” Palautteessa huomautin, että myös oppilaan ilmaus oli oikein. Se oli tyylikäs ja paikallisessa puheessa tavallinen rakennetyyppi.
Harjoittelija lupasi oikaista virheensä seuraavalla tunnilla.
mutta jos nyt puhekielen muutoksiin mennään niin miksei myös sitten voitaisi hyväksyä muotoa alkaa tekeen, rupee sataan,alkaa juokseen, hyppiin jne, puhekielessä jokapäiväistä kuulosatoa.
yhdyssanoista näkee päivittäisissä kirjoitelmissa ettei suurella osaa väestöä ole minkäänlaista tajua mikä on oikein, se pistää silmään ja ottaa korvaan, ehkäpä yhdyssanoista saisi jonkinlaiset yleispätevät ohjeet tai neuvot, mihin pitäisi kiinnittää huomiota, mikä olisi suositeltavaa.
ettei tarvitsisi lukea ruoka kauppa, maasto hiihto tmv.
Ihmiset ovat aika hassuja: Vuosia on valitettu esim. keskustelupalstoilla, että miksei muka voi kirjoittaa alkaa tekemään. Nyt kun se on mahdollinen alkaa tehdä -muodon rinnalla, nämä entiset kiukkuiset ovat nyt hyvin hiljaa. Sen sijaan tuota vanhaa suositusta kannattaneet ovat nyt raivoissaan! Kotus ja lautakunta ovat heidän mielestään täysiä idiotteja, ja tämä "fakta" julistetaan mahdollisimman kovaan ääneen.
Aika hupaisaa.
Täsmennys on tärkeä, työpaikan viestinnässä kun käytetään kirjakieltä...
Säännöt sääntöjen vuoksi ovat usein turhauttavia. Alkaa tehdä/tekemään -historia (mainitsemani artikkeli) on tästä hyvä esimerkki.
Oma rajani on pitkään vedetty yhdys sana virheisiin, mutta nehän tuntuvat vain lisääntyvän nuoremmilla kirjoittajilla. Pitäisikö tässäkin antaa markkinoiden päättää?
Hänen mielestään mm. päästäisiin ”aika paljon lyhyemmällä”, jos länsisuomalainen murremuoto 3. infinitiivin ”lyhyempi illatiivi” laskettaisiin kirjakieleen: ”Lähti meneen aika vauhtia. Tuli hakeen kirjaa. Lintu lensi oksalle urpuja nokkiin – –”.
Kettusen mukaan ei ollut puhettakaan siitä, että täydellisemmät muodot häviäisivät tai niitä yritettäisiin hävittää, ”mutta aluksi kansanomaisessa tai muuten kevyessä tyylissä kävisi lyhyempiäkin vapaasti salliminen”.
Normitettu suomen kieli (kirjoitettu yleiskieli) ei ole kenenkään äidinkieli, vaan itse kunkin pitää oppia kirjoittamaan ”sinä” vaikka sanoo ”sä” tai ”sie” tai ”nää”. Ei niin yksinkertainen asia kuin ”alkaa tehdä” (tai ”rupeaa tekemään”) voi olla ylivoimainen. Tai jos on, niin sitten kirjoittajan tekstistä näkee, että ei ole osattu tai viitsitty opetella yleiskieltä.
Julkaisijat, oppilaitokset jne. joutuvat entistä enemmän tekemään omia ohjeitaan, joissa otetaan kantaa niihinkin asioihin, joihin suomen kielen lautakunta on erityisesti ottamatta kantaa – kuten siihen, sanotaanko ”alan tehdä” vai ”alan tekemään” taikka (puhtaasti oikeinkirjoitusesimerkin ottaakseni) ”alv.” vai ”alv” vai ”ALV”. Ei asiatekstissä sovi käyttää kaikkia ”sallittuja” vaihtoehtoja sekaisin.
”On tullut tavaksi virheen uhalla vaatia eroa: rupean antamaan, mutta alan antaa. Tottahan onkin, että rupeaminen, joka alkuaan on merkinnyt vain kiinni tarraamista – – vaatii aina illatiivia, mutta sen analogian mukaan ovat monet tottuneet – ja kotimurteensa mukaisesti – sanomaan myös alan antamaan. Eihän siitä ymmärtämiselle haittaa olisi, mutta mikä väärin se väärin.” (Hyvää vapaata suomea 1949, s. 221.)
Olisin kiitollinen, jos Kotus kommentoisi aihetta. Muitakin saattaa asia pohdituttaa.
Päätöksestä itsestään minulla ei ole pahaa sanottavaa. Saapa vihdoin alkaa tekemään, oikein luvan kanssa! >:D
Lienemme yhtä mieltä siitä, että versaalittomuuskin pistää silmään - varsinkin tietoisen tahallinen sellainen.
Paljon laajempia ja merkittävämpiä ilmiöitä ovat esimerkiksi pilkutustaitojen rapautuminen sekä omistusliitteen katoaminen. Oikealla pilkutuksella voidaan tehdä merkityseroja, ja omistusliite kuuluu suomen kielen ehdottomiin ominaispiirteisiin.
Tässä tapauksessa tuo ei kuitenkaan tule kyseeseen. Mikä kuviteltavissa oleva merkitysero ko. muodoilla "alkaa tehdä" ja "alkaa tekemään" voisi olla? Ne ovat merkitykseltään identtisiä, joten mitään sekaannusta ei synny.
Säännöt pelkkien sääntöjen takia on kehno peruste jumittua yhteen tiettyyn ilmaisuun. Muutos on perusteltu hyvin itse artikkelissa, ja lisäksi Laura Kataja selvensi asiaa hyvin.
Miettikääpä. "Ryhtyä tehdä" tosiaan kuulostaa varmaan melkein kaikkien mielestä hassulta/väärältä, ja oikeastaan kun tarkemmin ajattelen, samoin minusta kuulostaa hieman hassulta tuo virallinen "alkaa tehdä". Kyse on siis puhtaasti makuasioista, siitä mihin on tottunut, ja mitä oikeana pitänyt.
Oikeellisuudeltaan ne ovat kuitenkin käytännössä saman arvoisia, koska väärinymmärryksen vaaraa ei ole. Koska niin suuri osa väestä pitää tätä uutta ilmaisua täysin oikeana, ei ole mitään syytä rajoittaa sitä vaihtoehtona. Se on yleisessä käytössä, kuten yleiskielen ilmaisujen tuleekin olla.
Parikin keskustelijaa on kysynyt, koskeeko päätös vain alkaa tekemään -ilmausta vai ovatko myös esim. alkaa soittamaan, alkaa kirjoittamaan, alkaa siivoamaan jne. sallittuja. Päätös tosiaan koskee yhtä lailla kaikkia alkaa-verbiin liittyviä verbejä ja tietysti myös kaikkia alkaa-verbin muotoja, esim. aloimme soittamaan, he ovat alkaneet oppimaan, alkaisitte nauramaan jne.
Entä jos hieman lisätään vaikeusastetta? Kuinka moni kotikielenhuoltaja osaa tuomita virheellisesti käytetyn ilmauksen "suomalaisittain" (esim.: "Suomalaisittain toinen kilpailupäivä oli pettymys")? Viestimet käyttävät sitä surutta, joten se on varmasti sallittua, eikö? Tosiasiassa tällä tavalla käytettynä "suomalaisittain" rikkoo kielioppia tavalla, jota "alkaa tekemään" ei hipaisekaan.
Jos suomen kielen lautakunta joskus hyväksyy tällaisen "suomalaisittain"-ilmauksen käytön, ei varmasti synny vastaavaa rähäkkää...
Tässä hyvä tiivistys: "Alkaa tehdä oli besserwissereiden lempilapsi.
" http://yle.fi/uutiset/kielitutkija_alkaa_tehda_oli_besserwissereiden_lempilapsi/7077051
http://www.kotus.fi/?5446_a=comments&5446_m=9760&s=3249
Viittasin nimenomaan kieliopilliseen taustaan ottamatta kantaa muihin kysymyksiin aiheen tiimoilta. Vielä nykysuomessa 3. infinitiivin illatiivi erottuu 1. infinitiivin latiivista eivätkä ne ole vapaassa vaihtelussa. 1. infinitiivin latiivissa on toki eräitä jätteitä sen muinaisesta latiivisuudesta (»Isä toi omenoita lasten syödä»), mutta varsinaisesti 1. ja 3. infinitiivi eivät mielellään kohtaa.
"Tahdon auton." ~ "Tahdon *menemään kirjastoon." Kielihistoriallisesti 1. infinitiivin latiivi sopii verbin objektiksi. 3. infinitiivin illatiivi "yhdistyy etenkin liikettä merkitseviin verbeihin ja ilmaisee tekemisen, johon ryhdytään". Ryhtyminen, rupeaminen on epäilemättä analogisesti levinnyt yli rajojensa myös alkamisen yhteyteen, mistä nykyinen alkaa-dikotomia johtuu.
Näissä oikeakielisyyskeskusteluissa tahtovat mennä puurot ja vellit sekaisin. Helsingin Sanomissa 11.2.2014 eräs mielipidekirjoittaja kertoi aina sitkeästi sanoneensa ”tulee tehdyksi” vaikka oli tietoinen siitä, että oikeakielisesti pitäisi sanoa ”tulee tehtyä”. Tosiasiassa molemmat vaihtoehdot on jo aikoja sitten hyväksytty yleiskieleen, vaikka normina oli pitkään translatiivi ”tulee tehdyksi” eikä partitiivi ”tulee tehtyä”.
Tökkii pahasti...