Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto.

Satamanosturit. Kuva: Kuva-Plugi.

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen on blogitoimituksen ylläpitämä blogi. Tässä kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.

rss Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen

5.2.2014 11.32

Nyt saa alkaa tekemään

Salli Kankaanpää

Kielenhuolto-osaston johtaja kertoo uudesta suosituksesta.

Päivän kielenhuoltouutinen on suomen kielen lautakunnan uusi suositus. Lautakunta päätti viime kokouksessaan, että myös muoto alkaa tekemään voidaan nykyisin katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi. Aiemmin vain muotoa alkaa tehdä on pidetty yleiskielen normin mukaisena.

Kieli muuttuu, ja myös kielenhuollon suositukset muuttuvat. Suositusten muutokset tehdään kuitenkin harkiten. Huomioon otetaan todellinen kielenkäyttö, suosituksen muutoksen vaikutus koko kielen järjestelmään ja myös suosituksen opittavuus.

Suositusta alkaa tekemään -muodonkaan hyväksymisestä ei annettu hätiköiden. Asia on ollut aiemminkin esillä lautakunnassa, ja jo kymmenen vuotta sitten suositusta väljennettiin hieman. Silloin Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin hakusanaan alkaa huomautus siitä, että muodon alkaa tehdä lisäksi puhutussa kielessä käy myös alkaa tekemään.

Nykyään alkaa tekemään -muotoa näkee yhä useammin myös huolitelluiksi tarkoitetuissa kirjoitetuissa teksteissä. Vanhaa suositusta ei siis ole opittu koulussa niin hyvin, että sitä käytännössä aina noudatettaisiin. Opettamisen kannalta uusi suositus on helpompi: kumpikin kielessä olevista muodoista on hyväksyttävä myös yleiskielessä.

Yleiskielen järjestelmään suosituksen muutos ei vaikuta, sillä kyse on vain yksittäisestä sanasta ja sen seuralaiseltaan vaatimasta muodosta. Yleiskielessäkin on tavallista, että samaan sanaan voi liittyä erimuotoisia sanoja. Verbeistä esimerkiksi käyvät mm. maistuu hyvälle tai hyvältä, saa tehtyä tai tehdyksi tai ehtii tehdä tai tekemään.

Nyt alkaa tehdä tai tekemään pääsee samaan joukkoon.

SALLI KANKAANPÄÄ

Kirjoittaja on Kotuksen kielenhuolto-osaston johtaja.

Suomen kielen lautakunnan lehdistötiedote



Palaa otsikoihin | 39 puheenvuoroa | Keskustele

5.2.2014 12.11
Ulla-Maija Forsberg
toinen klassikko
...josta on vähemmän keskusteltu; oletteko ottaneet kantaa tuntumisen passiiviin? Kulovalkean lailla leviää nyt lehdistössäkin "tunnutaan kirjoittavan", kun (minusta) sen pitäisi olla "tuntuu kirjoitettavan". Tai siis minusta ja minusta, minähän olen perehtynyt noihin u-johdoksiin ja tämä häiritsi minua jo 1980-luvulla.
5.2.2014 13.41
Jussi Keinonen
Sopiiko alkaa myös kävelemään?
Mediatiedotteen lähteeseen

http://arkisto.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=13&aid=676

(Kielikello 2/1984) viitaten maallikkokysymys: koskeeko tämä alkamisen vapaus vain tekemisiä? Vai alkavatko koululaiset ja toimittajatkin oppimaan, artikkelin mukaisesti, uusia tuulia?
5.2.2014 14.50
U. K. K.
Tolkuton päätös
Jussi Keinosen mainitsemassa artikkelissa sanotaan: ”Puhekielessä ’alkaa oppimaan’ tietysti säilyy pitkään, mutta vaativasta asiatyylistä se on lähes tyystin karsiutunut.”

Tilanne on vuosikymmenten ajan ollut ihan selvä. Jokainen tietysti kirjoittaa niin kuin haluaa, ja toimittaja tai esimies tms. mahdollisesti korjaa tekstiä, ja teksti sitten vaikuttaa myös kieliasullaan. Huono kieliasu on viesti, usein sellainen, joka saa lukijan siirtymään toiseen juttuun tai ainakin pitämään kirjoitusta huolimattomana ja suhtautumaan varauksellisesti sen sisältöön. ”Alkaa tekemään” on yksi huonon kieliasun merkki.

Ketään ei hyödytä, että normia muutetaan. Ei kukaan tarvitse lupaa kirjoittaakseen ”alkaa tekemään”, eikä kukaan myöskään tarvitse lupaa voidakseen pitää sitä huolimattoman kielen merkkinä.

Eikö suomen kielen lautakunnalla todellakaan ole tähdellisempää tekemistä? Englanti tunkee suomea syrjään vauhdilla, ja lautakunta keksii hankkia ison julkisuuden itselleen tällaisella ”sallivuudella”, joka vain sotkee asioita.
5.2.2014 15.06
Ike
Alkaa tehdä. Piste.Näin se on.
Suomen kielen alkaa- verbiin liittyvään kannanottoon oli pujahtunut yksi virhe. Suomen kielen lautakunta ei pidä huolta suomen kielen kehittymisestä vaan degeneroitumisesta. Eli kun virhe toistetaan tarpeeksi usein se onkin oikein. Päteeköhän tämä matematiikassakin? Seuraavaksi lautakunta voisi suosittaa että puolet isompi tarkoittaa samaa kuin kaksinkertainen. Tätäkin virheellisesti käytetään koko ajan. Saman logiigan mukaan lautakunta varmaan seuraavaksi suosittaa että 3 kertaa pienempi ( mitähän sekin on ? ) tarkoittaa samaa kuin kolmasosa. Olisiko suomen kieli jätettävä viisampien temmellykentäksi?
5.2.2014 15.14
nimi merkki
Hajoiluni
Haluan osoittaa tukeni nimimerkin U.K.K kirjoitukselle aiheesta.

Aivan tolkuton päätös kielitoimistolta. Olen aiemmin arvostanut suuresti kielitoimistoa, mutta tämä päätös romuttaa täysin mielikuvani kielitoimiston pätevyydestä.

Voidaanko tästä lähtien yhdys sanatkin kirjoittaa sattumanvaraisesti joko yhteen tai erikseen?

Terveisin erittäin pettynyt kansalainen.


5.2.2014 15.24
Markku Vähätalo
Auts!
Korjaan tekstejä lukiessani automaattisesti tuon virheen. Olen länsimurteen puhuja, mutta korvani sanoo silti sen vääräksi. Koko kouluajan jankutettiin: alkaa tehdä, aloittaa tekeminen, ruveta tekemään.

Tavritaanko lautakuntaa, jos se laillistaa väärän kielen? Ihmiset osaavat puhua väärin ihan ilman lautakuntaakin.
5.2.2014 15.38
Iines
Rähmällään?
Kielitoimiston tehtävä ei mielestäni saisi olla se, että koetetaan olla pahoittamatta kenenkään mieltä rajoituksilla. Kielenkäytössä tarvitaan myös ohjailua ja opastusta ja selkeitä kieltojakin, samoin kuin lastenkasvatuksessa.

Joskus on sanottava selvä ei, jos kielen rakenteista ja selkeydestä halutaan pitää huolta. Ellei haluta, voidaan hyväksyä myös "ei pysty tehdä"-tyyppiset rakenteet, koska niitä käytetään nykyään paljon. Ei pidä jäädä tumput suorina odottamaan, milloin tarpeeksi moni käyttää virheellistä kieltä ja sitten pläjäyttää hyväksyttyleima sanan tai muodon päälle.

Sääntö alkaa + verbin perusmuoto on selkeä ja helppo, ja oppilaat ovat oppineet sen nopeasti. Tämä uusi salliminen lisäksi pidentää verbin muotoa.

Kieli voi oikeasti rappeutua ja hajota, sillä tämäkin muoto levinnee analogisesti muihin verbin rektioihin ja hajottaa liitoksia, jolloin melkoinen hajaannus onkin jo keitetty. Kyllä kielestä voi olla myös ylpeä ja seistä sen takana silti uudistuksia estämättä. Nyt lähdetään siitä, että kaikki muutoksetovat vääjäämättömiä.
5.2.2014 15.55
M. Lang
Huonouden suojelua
Asianomainen päätös on sangen valitettava. Kielitoimisto ei enää tunnu toteuttavan lakisääteistä tehtäväänsä, suomen kielen huoltoa.

Virheellisiä muotoja ei voida oikeuttaa sillä, että niitä esiintyy piittaamattomien kirjoittajien teksteissä, eikä huolimattomien tai uppiniskaisten kirjoittajien tuotoksia voida ottaa huomioon päätettäessä kirjakielen perusteista.

Suomen kielen alentaminen alkoi toden teolla siitä kun ”etteikö” hyväksyttiin yleiskieleen — yhtä epämääräisin perusteluin kuin ”alkaa tekemään”.

Suomen kielen lautakunta tekee mitä tahtoo, ja ymmärtämättömät ihmiset rientävät pää kolmantena jalkana perässä. Jotkut nimittäin kuvittelevat, että vastaisuudessa täytyy kirjoittaa ”alkaa tekemään”, jotta olisi ”ajan hermolla”, ja alkavat toteuttaa kuvitelmaansa enemmän tai vähemmän pakonomaisesti.
5.2.2014 16.01
Kielikukka
Rauha!
Kielitoimisto kyllä varmasti ohjailee kieltä edelleen. Jos rakenne, joka ei haittaa ymmärrettävyyttä ja joka on itsepintaisesti ollut osa monien kielenkäyttöä vähintään vuosikymmeniä, hyväksytään yleiskieleen, se ei tarkoita, että kaikki mahdollinen voidaan hyväksyä. Esimerkiksi yhdyssanavirheet vaikuttavat ratkaisevasti asian ymmärrettävyyteen. Jos alkaa tekemään -rakenteenkin hyväksymiseen on mennyt näin kauan, en usko, että jokaista kulovalkean tavoin leviävää uudisilmausta aletaan heti hyväksyä/hyväksymään.
5.2.2014 16.42
Erkki (eka)
Muutos jatkuu
"Oppe nyt wanha ia noori joilla ombi Sydhen toori." – Kaikki kunnia Mikael Agricolalle, suomen kirjakielen isälle, mutta paljon on kieli muuttunut hänen ajoistaan, ja muutos jatkuu, halusimme tai emme.
5.2.2014 16.45
Johannes
Kongruenssi
Pian varmaan saamme nähdä vapautuksen kongruenssistakin. "Pojat puhuu" ja "Ministerit esittää" sallitaan kirjoitetussa tekstissä kun niin moni kuitenkin noin kirjoittaa...
5.2.2014 17.17
T. P.
Kyseenalaista innovointia
Alkaa vaikuttaa, että Kielitoimisto on eksyksissä – että se ei enää tiedä, mihin se työllään pyrkii. Merkkejä suunnan kadottamisesta on ollut ilmassa jo parikymmentä vuotta. Onko aika ajanut Kielitoimiston ohi? Mihin sitä tarvitaan? Suomalaisten vastineiden etsiminen uusille ilmiöille, mitä Kielitoimisto niin ikään harrastaa, käy lähinnä viattomasta huvista.

Salli Kankaanpään pari esimerkkiä osoittaa, että "he tekevät sen itse" kuvaa poliitikkojen lisäksi osuvasti myös Kielitoimiston työtä. Se, että "ruoka maistuu minulle", ei ole sama kuin "ruoka maistuu minulta". Se, että "ehtii syömään" (ruoka-ajaksi), on eri asia kuin "ehtii syödä" (lautasensa tyhjäksi).

Kelpo peruste uudelle suositukselle ei ole, että niin moni tekee saman virheen. Vanha englantilainen graffito ilmaisee asian repäisevämmin: "Eat s***, a hundred billion flies can't be wrong." [Sensurointi minun] Perusteeksi ei liion käy, että niin-ja-niin on sanottu jo niin-ja-niin-monta vuotta. Englannin ain't-verbi on jo 300 vuoden ikäinen, eikä se vieläkään kuulu suositeltavaan yleiskieleen.

Rohkenen myös väittää, että toisin kuin Salli Kankaanpää kirjoittaa, kouluopetus muuttuu tältä kohtaa mutkikkaammaksi: Aikaisemmin oli selvää, että "alkaa tehdä" on oikein. Nyt oppilaissa nousee taatusti epävarmuutta, vieläkö saa sanoa "alkaa tehdä", ja mitenkäs se uusi sääntö nyt tarkalleen menikään.

Normien väljentäminen ei paradoksaalisesti useinkaan lisää selkeyttä, ennemmin päinvastoin, mutta Kielitoimisto on harjoittanut nimenomaan höllentämispolitiikkaa vuosikymmeniä. Ikään kuin haluttaisiin haluttaisiin mielistellä osaa suomen kielen käyttäjistä. Tällä toiminnallaan se ampuu itseään jalkaan.
5.2.2014 18.19
voi sentään
"alkaa tehdä" sen olla pitää
Olen aina hyväksynyt kielen muuttumisen, ja perustelut useiden eri muotojen hyväksymiselle ovat yleensä olleet hyviä. "Alkaa tehdä" kuitenkin vain kuulostaa niin paljon huolitellummalta kieleltä, etten voisi kuvitellakaan käyttäväni sitä toista muotoa.

Kirjoitan paljon asiatekstejä, joiden lukijoillekin tämä sääntö on iskostunut mieleen. Jos nyt "alkaisin kirjoittamaan", niin sitä pidettäisiin yksinkertaisesti virheenä, joka veisi huomiota pois itse asiasta. Kyseessähän on yksi helpoimmin muistettavista koulun kielioppiknopeista monelle sellaiselle, joka ei aktiivisesti seuraa nykykielen kehitystä.

Pidän blogissa mainittua sanakirjan huomautusta vähintäänkin omituisena: tietenkin puhutussa kielessä saa sanoa ihan mitä vain. Kuka sen voisi tai edes haluaisi estää? Kirjoitetun kielen normit ovat asia erikseen.
5.2.2014 18.45
Prkl
Olipas pöhkö päätös!
Ikinä en ole tuohtunut kielisuosituksista, mutta nyt kyllä häiritsee päätös kovin.

Olisitte samalla hyväksyneet kirjakieleen mä-sä pronominitkin, ovathan nekin yleisessä käytössä läpi Suomen.
6.2.2014 3.38
Pike84
Ymmärrettävyys pääosassa!
En ymmärrä kielipoliisien nillitystä ko. asiasta. Olen aina ollut kohtuullisen hyvä äidinkielessä, mutta en edes tiennyt, että tuo muoto on ollut kielletty. Niin luontevalta minusta tuntuu alkaa tekemään jotakin.

Vertaus matematiikkaan on lähinnä naurettava. Mikään looginen laki ei sano, että "alkaa tehdä" olisi jotenkin parempi kuin "alkaa tekemään". Kumpikin on tasan yhtä ymmärrettävä. Joku vain on joskus noin päättänyt.

Kuten todettua, kieli muuttuu. Jos suuri osa nykyihmisistä käyttää normaalistikin tätä "uutta" muotoa, niin virallisen kieliopin on aivan turha laahata perässä. Puheet degeneroitumisesta on vain vanhojen jääräpäiden nostalgiaa.
6.2.2014 7.45
Effe
alkaa tekemään...
Ihan hullua - varsinkin, kun puhe/viestityskielessä pyrittäneen lyhyempiin vaihtoehtoihin. Kohta kai suositellaan sanottavaksi "ketä teki" jotain!?! Ja mitä on "kuutta" yli kuusi, joka on yleistynyt varsinkin televisiossa sanan ammattilaisilla?
6.2.2014 9.38
Laura Kataja
Taivaan joukot...
...helein kielin alkoi laulamaan...

Sehän tuossa rakenteessa juuri onkin. Nimenomaan länsimurteissa se on vakiintunut tapa ilmaista asia, ja aikoinaan ei olllut mitään loogista perustetta siihen, että valittiin nimenomaan tuo ensimmäinen infinitiivi ainoaksi mahdolliseksi. Samanmerkityksinen "ryhtyä" kun taas saa poikkeuksetta tuon pitemmän muodon peräänsä.

Ehkä juuri tuon logiikan puutteen takia tuon "alkaa tekemään" muodon virheellisyyttä on sitten taottu niin suurella vimmalla, että ne jotka ovat sen oppineet alkavat nyt sitten pyörtyillä ja ryhtyvät saamaan huimausta silkasta järkytyksestä.

Nimimerkille Johannes: kieli muuttuu, ja luultavimmin juuri tuohon suuntaan. Verbin monikoiden ohella toinen pikku hiljaa katoamassa oleva asia ovat omistusliitteet. Viron kielessä vastaavat muutokset ovat muuten tapahtuneet! Onko viro siis degeneroitunutta ja käyttökelvontonta, kirjallisuuteen kelpaamatonta? (Vastaus lienee "eipä tietenkään").

Tosin siihen että "Noi pojat varasti mun auton" olisi huoliteltua yleiskieltä on vielä pitkä matka. Ehkä sadan vuoden päästä kirjoitetaan tuohon tapaan ja "Nuo pojat varastivat autoni" on arkaismi.
6.2.2014 10.05
Erkki (eka)
Käydä tekemään
Olin aikoinaan paikalla, kun opetusharjoittelija kirjoitelmia palauttaessaan poimi alakoulun oppilaan tekstistä lauseen ”Lintu kävi laulamaan”.

Harjoittelija piti lausetta virheellisenä. Hänen mielestään olisi pitänyt sanoa: ”Lintu alkoi laulaa.” Palautteessa huomautin, että myös oppilaan ilmaus oli oikein. Se oli tyylikäs ja paikallisessa puheessa tavallinen rakennetyyppi.

Harjoittelija lupasi oikaista virheensä seuraavalla tunnilla.
6.2.2014 11.31
Late
viä paree
Kyä meitin hämäläisen "alkaa tekeen" oli kaiken parempi. Naseva kun mikä.
6.2.2014 11.39
pekka välieurooppa
entäs jos näin
päätös ei minua miellytä mutta antautuminen on usein tulos jatkuville hyökkäyksille, vaikkakaan ei varmasti paras ratkaisu.
mutta jos nyt puhekielen muutoksiin mennään niin miksei myös sitten voitaisi hyväksyä muotoa alkaa tekeen, rupee sataan,alkaa juokseen, hyppiin jne, puhekielessä jokapäiväistä kuulosatoa.
yhdyssanoista näkee päivittäisissä kirjoitelmissa ettei suurella osaa väestöä ole minkäänlaista tajua mikä on oikein, se pistää silmään ja ottaa korvaan, ehkäpä yhdyssanoista saisi jonkinlaiset yleispätevät ohjeet tai neuvot, mihin pitäisi kiinnittää huomiota, mikä olisi suositeltavaa.
ettei tarvitsisi lukea ruoka kauppa, maasto hiihto tmv.
6.2.2014 11.46
Hyvä päätös
Aina väärin
Järkevä päätös lautakunnalta. Olen kotoisin länsimurteiden alueelta, ja kirjakielen keinotekoinen alkaa tehdä -suositus on tuntunut aina mielivaltaiselta. (Silti olen aina kirjoittanut kuuliaisesti alkaa tehdä.)

Ihmiset ovat aika hassuja: Vuosia on valitettu esim. keskustelupalstoilla, että miksei muka voi kirjoittaa alkaa tekemään. Nyt kun se on mahdollinen alkaa tehdä -muodon rinnalla, nämä entiset kiukkuiset ovat nyt hyvin hiljaa. Sen sijaan tuota vanhaa suositusta kannattaneet ovat nyt raivoissaan! Kotus ja lautakunta ovat heidän mielestään täysiä idiotteja, ja tämä "fakta" julistetaan mahdollisimman kovaan ääneen.

Aika hupaisaa.
6.2.2014 12.53
Työn puolesta
Kirjakieli
Yleiskieleen ilmaus siis hyväksyttiin, mutta kirjakieleen ei?

Täsmennys on tärkeä, työpaikan viestinnässä kun käytetään kirjakieltä...
6.2.2014 12.57
Jussi Keinonen
Aloin miettimään...
...että puhdasoppisuuteen hakeutuvat ja käytännöllisemmät ihmiset tuskin koskaan löytävät samoille taajuksille. (No en alkanut miettiä, olen aina ollut samaa mieltä.)

Säännöt sääntöjen vuoksi ovat usein turhauttavia. Alkaa tehdä/tekemään -historia (mainitsemani artikkeli) on tästä hyvä esimerkki.

Oma rajani on pitkään vedetty yhdys sana virheisiin, mutta nehän tuntuvat vain lisääntyvän nuoremmilla kirjoittajilla. Pitäisikö tässäkin antaa markkinoiden päättää?
6.2.2014 14.25
Erkki (eka)
Kettunen pani paremmaksi
Lauri Kettunen liitti kirjansa Hyvää vapaata suomea (1949) loppuun ”– enemmän lukija huviksi kuin toivossa saada vanhoillisuuteen nyykistyvää kirjakieltämme hiukan piristymään – muutamia ärsyttäviä 'uudissanaehdotuksia'”.

Hänen mielestään mm. päästäisiin ”aika paljon lyhyemmällä”, jos länsisuomalainen murremuoto 3. infinitiivin ”lyhyempi illatiivi” laskettaisiin kirjakieleen: ”Lähti meneen aika vauhtia. Tuli hakeen kirjaa. Lintu lensi oksalle urpuja nokkiin – –”.

Kettusen mukaan ei ollut puhettakaan siitä, että täydellisemmät muodot häviäisivät tai niitä yritettäisiin hävittää, ”mutta aluksi kansanomaisessa tai muuten kevyessä tyylissä kävisi lyhyempiäkin vapaasti salliminen”.
6.2.2014 16.28
Merkkinimi
Sekaannus lisääntyy
Nykyaikaisen viestinnän luonteen takia pitäisi normeja tiukentaa, ei höllentää. Ei olisi tolkkua siinä, että esimerkiksi aikakauslehden kussakin artikkelissa tai verkkosivuston kullakin sivulla on oma, kirjoittajan murretaustasta riippuva käytäntönsä sen suhteen, sanotaanko ”alan tehdä” vai ”alan tekemään” vai jotenkin muuten. Vielä hullummaksi menisi, jos sivun myöhempi muokkaaja heittelee sekaan toisenlaisia muotoja.

Normitettu suomen kieli (kirjoitettu yleiskieli) ei ole kenenkään äidinkieli, vaan itse kunkin pitää oppia kirjoittamaan ”sinä” vaikka sanoo ”sä” tai ”sie” tai ”nää”. Ei niin yksinkertainen asia kuin ”alkaa tehdä” (tai ”rupeaa tekemään”) voi olla ylivoimainen. Tai jos on, niin sitten kirjoittajan tekstistä näkee, että ei ole osattu tai viitsitty opetella yleiskieltä.

Julkaisijat, oppilaitokset jne. joutuvat entistä enemmän tekemään omia ohjeitaan, joissa otetaan kantaa niihinkin asioihin, joihin suomen kielen lautakunta on erityisesti ottamatta kantaa – kuten siihen, sanotaanko ”alan tehdä” vai ”alan tekemään” taikka (puhtaasti oikeinkirjoitusesimerkin ottaakseni) ”alv.” vai ”alv” vai ”ALV”. Ei asiatekstissä sovi käyttää kaikkia ”sallittuja” vaihtoehtoja sekaisin.
6.2.2014 16.44
Erkki (eka)
Vielä Kettusesta
Tässä ajankohtaisessa ”alkaa tehdä/tekemään” -kysymyksessä Lauri Kettunen tyytyi vallinneeseen kielenkäytön normiin. Seuraavan sitaatin lopetus saattaa kuitenkin olla ironinen heitto hänen kiistakumppaninsa E. A. Saarimaan suuntaan:

”On tullut tavaksi virheen uhalla vaatia eroa: rupean antamaan, mutta alan antaa. Tottahan onkin, että rupeaminen, joka alkuaan on merkinnyt vain kiinni tarraamista – – vaatii aina illatiivia, mutta sen analogian mukaan ovat monet tottuneet – ja kotimurteensa mukaisesti – sanomaan myös alan antamaan. Eihän siitä ymmärtämiselle haittaa olisi, mutta mikä väärin se väärin.” (Hyvää vapaata suomea 1949, s. 221.)
6.2.2014 18.07
Epäselväksi jäi
Yksi muoto vai koko rakenne?
Koskeeko päätös vain alkaa tekemään -ilmausta, vai ovatko myös esim. alkaa soittamaan, alkaa kirjoittamaan, alkaa siivoamaan jne. sallittuja?

Olisin kiitollinen, jos Kotus kommentoisi aihetta. Muitakin saattaa asia pohdituttaa.

Päätöksestä itsestään minulla ei ole pahaa sanottavaa. Saapa vihdoin alkaa tekemään, oikein luvan kanssa! >:D
6.2.2014 20.58
Ilmeisen kielitajuton
Myös versaalit kunniaan!
"yhdyssanoista näkee päivittäisissä kirjoitelmissa ettei suurella osaa väestöä ole minkäänlaista tajua mikä on oikein, se pistää silmään ja ottaa korvaan"

Lienemme yhtä mieltä siitä, että versaalittomuuskin pistää silmään - varsinkin tietoisen tahallinen sellainen.
6.2.2014 21.18
Kielimies
Metsä näkyviin
Alkaa tekemään -kysymys on vain pisara meressä. Se ei edes riko kielen rakennesääntöjä, saati hämärrä ymmärrettävyttä. Kielimielensä moni voi toki pahoittaa, eikä siihen tässä mielensäpahoittajien maassa paljoa vaaditakaan.

Paljon laajempia ja merkittävämpiä ilmiöitä ovat esimerkiksi pilkutustaitojen rapautuminen sekä omistusliitteen katoaminen. Oikealla pilkutuksella voidaan tehdä merkityseroja, ja omistusliite kuuluu suomen kielen ehdottomiin ominaispiirteisiin.
6.2.2014 21.22
Andy
Hienoa!
Lukuisten samanlaisten kommenttien perusteella tämä vaikuttaa olleen kova kolaus lähinnä niille, jotka eivät ole oikeinkirjoitusta ikinä oppineet. Onhan tämä harmillinen tilanne sellaiselle, jonka mieleen on jäänyt vain muutama tällainen knoppi.
7.2.2014 3.39
Pike84
Erotukset ja merkitysten muutokset
Nimimerkki T. P. esitti monta hyvää esimerkkiä siitä, kuinka erilaisissa ilmauksissa sanan muodolla on merkitystä, eli eri muodoilla on todella eri merkitys.

Tässä tapauksessa tuo ei kuitenkaan tule kyseeseen. Mikä kuviteltavissa oleva merkitysero ko. muodoilla "alkaa tehdä" ja "alkaa tekemään" voisi olla? Ne ovat merkitykseltään identtisiä, joten mitään sekaannusta ei synny.

Säännöt pelkkien sääntöjen takia on kehno peruste jumittua yhteen tiettyyn ilmaisuun. Muutos on perusteltu hyvin itse artikkelissa, ja lisäksi Laura Kataja selvensi asiaa hyvin.

Miettikääpä. "Ryhtyä tehdä" tosiaan kuulostaa varmaan melkein kaikkien mielestä hassulta/väärältä, ja oikeastaan kun tarkemmin ajattelen, samoin minusta kuulostaa hieman hassulta tuo virallinen "alkaa tehdä". Kyse on siis puhtaasti makuasioista, siitä mihin on tottunut, ja mitä oikeana pitänyt.

Oikeellisuudeltaan ne ovat kuitenkin käytännössä saman arvoisia, koska väärinymmärryksen vaaraa ei ole. Koska niin suuri osa väestä pitää tätä uutta ilmaisua täysin oikeana, ei ole mitään syytä rajoittaa sitä vaihtoehtona. Se on yleisessä käytössä, kuten yleiskielen ilmaisujen tuleekin olla.
7.2.2014 10.00
Salli Kankaanpää
Aloimme soittamaan, he ovat alkaneet oppimaan
Kiitos kommenteista!

Parikin keskustelijaa on kysynyt, koskeeko päätös vain alkaa tekemään -ilmausta vai ovatko myös esim. alkaa soittamaan, alkaa kirjoittamaan, alkaa siivoamaan jne. sallittuja. Päätös tosiaan koskee yhtä lailla kaikkia alkaa-verbiin liittyviä verbejä ja tietysti myös kaikkia alkaa-verbin muotoja, esim. aloimme soittamaan, he ovat alkaneet oppimaan, alkaisitte nauramaan jne.

10.2.2014 9.26
Kielenhuoltoa suomalaisittain
Paljon melua tyhjästä
"Alkaa tekemään" -ilmauksen "virheellisyyteen" on helppo tarttua, kun sitä on taottu koulussa päähän ihan riittämiin ja koska viestimetkin välttelevät sitä.

Entä jos hieman lisätään vaikeusastetta? Kuinka moni kotikielenhuoltaja osaa tuomita virheellisesti käytetyn ilmauksen "suomalaisittain" (esim.: "Suomalaisittain toinen kilpailupäivä oli pettymys")? Viestimet käyttävät sitä surutta, joten se on varmasti sallittua, eikö? Tosiasiassa tällä tavalla käytettynä "suomalaisittain" rikkoo kielioppia tavalla, jota "alkaa tekemään" ei hipaisekaan.

Jos suomen kielen lautakunta joskus hyväksyy tällaisen "suomalaisittain"-ilmauksen käytön, ei varmasti synny vastaavaa rähäkkää...

12.2.2014 9.33
Timo
Suoran objektin sijat
Vielä ei ole sanottu, miksi sääntö "alkaa + I infinitiivi" on (oli) kirjakielessä olemassa. "Alkaa" saa näet objektin, eikä suomessa illatiivi voi olla objektina, esim. "syön omenan (ei: omenaan)". Samoin "tahdon auton (ei: autoon)", ja verbin kera "tahdon mennä". Alkaa-verbi toimii samoin. Rakenne on "alamme työn", "alamme työskennellä".
12.2.2014 10.12
Satunnainen lukija
Nyt ei voi enää päteä
Monet kirjoittavat "suomenkieli" ja Suomalainen, mutta haukkuvat mielellään niitä, jotka tohtivat kirjoittaa alkaa tekemään. Joiltakin meni nyt ainoa lyömäase. Ja kansa raivostuu!

Tässä hyvä tiivistys: "Alkaa tehdä oli besserwissereiden lempilapsi.

" http://yle.fi/uutiset/kielitutkija_alkaa_tehda_oli_besserwissereiden_lempilapsi/7077051
12.2.2014 12.03
Erkki (eka)
Juna meni jo
Timolle: Keskustelu ”alkaa tehdä/tekemään” -rakenteen kieliopillisesta taustasta käytiin jo syys-lokakuussa 2012 Hanna Lappalaisen blogikirjoituksen pohjalta:

http://www.kotus.fi/?5446_a=comments&5446_m=9760&s=3249
12.2.2014 17.27
Timo
Erkille (eka)
En ollut vuonna 2012 mukana kuvioissa, joten mielestäni ei ole soveliasta syyttää siitä, että olen jäänyt junan kyydistä.

Viittasin nimenomaan kieliopilliseen taustaan ottamatta kantaa muihin kysymyksiin aiheen tiimoilta. Vielä nykysuomessa 3. infinitiivin illatiivi erottuu 1. infinitiivin latiivista eivätkä ne ole vapaassa vaihtelussa. 1. infinitiivin latiivissa on toki eräitä jätteitä sen muinaisesta latiivisuudesta (»Isä toi omenoita lasten syödä»), mutta varsinaisesti 1. ja 3. infinitiivi eivät mielellään kohtaa.

"Tahdon auton." ~ "Tahdon *menemään kirjastoon." Kielihistoriallisesti 1. infinitiivin latiivi sopii verbin objektiksi. 3. infinitiivin illatiivi "yhdistyy etenkin liikettä merkitseviin verbeihin ja ilmaisee tekemisen, johon ryhdytään". Ryhtyminen, rupeaminen on epäilemättä analogisesti levinnyt yli rajojensa myös alkamisen yhteyteen, mistä nykyinen alkaa-dikotomia johtuu.
13.2.2014 13.26
Erkki (eka)
Timolle
Myönnän, että edellisen puheenvuoroni otsikko oli hieman epäkohtelias tokaisu. Taustalla oli se, että syksyn 2012 keskustelussa eräs nimimerkki piti vallinneen normin mukaista ”alkaa tehdä” -rakennetta luontevampana kuin ”alkaa tekemään”, mutta hänen esittämänsä kieliopilliset perustelut eivät mielestäni olleet vakuuttavia.

Näissä oikeakielisyyskeskusteluissa tahtovat mennä puurot ja vellit sekaisin. Helsingin Sanomissa 11.2.2014 eräs mielipidekirjoittaja kertoi aina sitkeästi sanoneensa ”tulee tehdyksi” vaikka oli tietoinen siitä, että oikeakielisesti pitäisi sanoa ”tulee tehtyä”. Tosiasiassa molemmat vaihtoehdot on jo aikoja sitten hyväksytty yleiskieleen, vaikka normina oli pitkään translatiivi ”tulee tehdyksi” eikä partitiivi ”tulee tehtyä”.
25.3.2014 22.01
Hallintoalamainen
Ministeri puhuu
Kulttuuriministerimme kirjoittaa: "Jos ei pysty perustella itselleen, ei kannata alkaa perustelemaan muillekaan."

Tökkii pahasti...