Minna Pyhälahti rakastaa uudissanoja ja työskentelee Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajana. Aiemmassa elämässään hän oli kielenhuoltaja ja kouluttaja.
Itsellinen nainen
Itsellinen Katri Helena ja itsellinen äiti.
Laulaja Katri Helena kuvaili itseään kevään 2024 Eeva-lehdessä:
Olen aina ollut itsellinen nainen. En ole koskaan ajatellut, etten pystyisi elämään ilman puolisoa.
Luettuani tekstipätkän tarkastin saman tien Kielitoimiston sanakirjasta, mitä kerromme siellä Itsellinen-sanasta – ammattitauti!
Kun ajattelen pelkkää sanaa itsellinen, ensimmäinen mielleyhtymäni liittyy sen historialliseen käyttöön: ilmausta on vanhastaan käytetty tilapäisansioilla eläneestä henkilöstä. Tämä merkitys onkin sanakirjan toisena ns. merkitysryhmänä. Ensimmäisenä on ’itsenäinen, riippumaton, omillaan toimeentuleva’. Käyttöä on havainnollistettu esimerkein, jotka on kursivoitu:
1. itsenäinen, riippumaton, omillaan toimeentuleva.
Itsellinen nainen.
Muutti kotoa ja aloitti itsellisen elämän.
Ryhtyi itselliseksi yrittäjäksi.
Erik.
Itsellinen äiti lahjoitetuilla sukusoluilla raskaaksi tullut, yksin lastaan t. lapsiaan kasvattava äiti.
2. hist. maaseudulla tilapäisansioilla, ilman vakinaista tointa t. omaa maanviljelystä elänyt varaton henkilö.
Ensimmäisenä mainittuun merkitykseen liittyy myös erikoisalainen (ei aivan perusyleiskieleen kuuluva) käyttö, josta sanakirjassa esimerkkinä on itsellinen äiti. Oli hauska sattuma, että juuri samana päivänä Katri Helena -bongauksen kanssa törmäsin tähän sanan toiseenkin käyttötapaan. Uutisessa kerrottiin itsellisestä äitiydestä ja lahjoitetuista sukusoluista:
Sukusolujen luovuttajista on pulaa julkisessa terveydenhuollossa. – – Lahjasoluilla tehdyt hedelmöityshoidot jatkuivat vuosien tauon jälkeen vuonna 2020. Itselliset naiset ja naisparit pääsivät tuolloin ensimmäistä kertaa julkisen puolen hoidon piiriin. (Ylen uutinen 4.3.2024)
Sama sana, monta merkitystä
Kielessä on tyypillistä, että yhdellä sanalla on useampi merkitys. Itsellisen monenlaiset merkitykset ovat kiinnostavia: sanaa käytetään yllä kuvattuun tapaan kovin erilaisissa yhteyksissä.
Kyseisen sanan moninaiset käyttötavat ovat herättäneet myös kielikeskustelua, missäpä muualla kuin kuululla Vauva-palstalla! Keskustelussa vilahtavat kaikki Kielitoimiston sanakirjassakin mainitut merkitykset. Itsellisen suhdetta sinkku-sanaankin pohditaan:
Mietihän, jos on lehtijuttu ja siinä kuvaillaan naista sinkuksi, verrattuna siihen, että kuvaillaan yksineläjäksi/itselliseksi. Kyllä jälkimmäisessä on vihjaus, että seuraa ei etsitä vaan nykytilanne on hyvä.
Miksi juuri itsellinen?
Palataan vielä Katri Helenaan. Miksi hän kuvaili itseään
juuri itselliseksi eikä vaikkapa itsenäiseksi naiseksi? Itsenäinen
olisi tunnetumpi sana.
Uskon, että vastaus löytyy Vauva-keskustelupalstan toteamuksen ”seuraa ei
etsitä, vaan nykytilanne on hyvä” takaa. Juuri tähän Katri Helena saattaisikin sananvalinnallaan
pyrkiä: hän on itsenäinen, riippumaton, omillaan toimeentuleva nainen, joka ei ole
koskaan ajatellut, ettei pystyisi elämään ilman puolisoa.
Kenties itsellinen-sanassa on myös hyvällä tavalla
vanhanaikaista makua. Ja sehän sopisi mainiosti sinivalkoiseksi kutsutun äänen
omistajalle. Itsenäinen-sana olisi toki neutraalimpi valinta, mutta itsellisessä
on juuri oikeaa tunnelmaa.
Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele
Uudemmissa merkityksissä ajatukset ovat aivan erisuuntaisia. Toisaalta itsellinen-sanan merkitys ’itsenäinen, riippumaton’ ei ole vain uusi. Tässä on käynyt niin, että kirjakielessä ja mm. Nykysuomen sanakirjassa rajattiin itsellinen-sana tiettyyn merkitystyyppiin, vaikka puhekielessä sillä oli lukuisia muitakin merkityksiä, ks.
https://jkorpela.fi/suomen-normit/itsellinen.html
Viimeksi minua hämmästytti ilmaus ”itsellinen nainen”, jonka uuteen merkitykseen en ollut ennen törmännyt. Oletin ensin, että tarkoitetaan itsenäistä työtä tekevää naista (esim. yrittäjää tai ehkä erityisesti freelanceria), mutta sitten vähitellen selvisi, että tarkoitetaankin sellaista, mikä tässä blogikirjoituksessa kuvataan.