”Rukiin kulutus matalaa EU-15:ssa”

Tilastot ovat keskeinen tapa esittää tietoa, ja ne vaikuttavat myös kielenkäyttöön. Tilastokieleksi on pitkään kutsuttu sitä, että määrät nousevat ja laskevat tai ovat korkeita tai matalia. Toisin sanoen ilmiöiden kuvaamiseen käytetään sanoja, jotka tosiasiassa kuvaavatkin ilmiöitä havainnollistavia tilastokuvioita. Tällainen kuvailmausten käyttö on jo niin tavallista, että osa niistä ei tunnu enää kuvalta lainkaan, esimerkiksi ”alkoholin kulutus nousee edelleen” on monista yhtä luonteva ilmaus kuin ”kulutus kasvaa”. Tämä ei päde kaikkiin tilastokuviin: esimerkiksi rukiin kulutusta on varmaan helpompi ajatella vähäiseksi kuin matalaksi.

Tilastolyhenne EU-15

Uudempia osoituksia siitä, kuinka tilastot vaikuttavat kielenkäyttöön, ovat lyhenne EU-15 ja sen sisarilmaukset. Ne ovat lyhenteitä, jotka on luotu tilastojen otsikkorivejä varten mutta joita on alettu käyttää yhä enemmän myös tavallisessa juoksevassa tekstissä, esimerkiksi näin:

Uudesta WTO-kierroksesta aiheutuvia paineita on tarkasteltu sekä nykyisen EU-15:n että laajentuvan EU:n näkökulmista.

Mitä tarkoittaa EU-15? Lyhenteen merkityksen voi kyllä tekstistä päätellä. Aiheena ovat EU:n laajentumisen vaikutukset, ja esimerkissä esitetään rinnan laajentuva EU ja nykyinen EU-15. EU:ssa on nyt 15 jäsenmaata, joten nykyisestä Euroopan unionista täytyy olla puhe. EU:n tilastotoimisto Eurostat käyttää tilastoissaan lyhennettä EU-15, kun niissä vertaillaan nykyistä EU:ta johonkin entiseen tai tulevaan kokoonpanoon. Esimerkiksi kun Itävalta, Ruotsi ja Suomi liittyivät unioniin, vertailtiin tilastoissa EU-12:ta ja EU-15:tä. Samanlaisia lyhenteitä käytetään myös, kun vertaillaan EU:n sisäisiä ryhmiä, vaikkapa silloin, kun verrataan euromaiden ja koko unionin kehitystä. Taulukoissa EU-15 ja muut vastaavat ovatkin käteviä ilmauksia, joita käytettäessä lyhentäminen tosiaan tuo suuren edun: onhan toista mahduttaa sarakkeeseen esimerkiksi ilmaus EU-12 kuin luetella kaikki kaksitoista maata, jotka olivat jäseniä Suomen liittyessä unioniin vuonna 1995.

Miten on kätevyyden laita?

Juoksevassa tekstissä EU-15-tyyppiset lyhenteet eivät kuitenkaan ole paikallaan. Ne eivät heti aukene sellaisille lukijoille, joille Eurostatin tilastot eivät ole tavanomaista lukemista. Esittämäni esimerkki toimisi hyvin ilman numeroakin. Sen, että kysymys on tämän hetken tilanteesta, ilmaisee adjektiivi nykyinen.

Uudesta WTO-kierroksesta aiheutuvia paineita on tarkasteltu sekä nykyisen EU:n että laajentuvan EU:n näkökulmista.

Kaikissa yhteyksissä ei selviä näin pienellä muutoksella, mutta yleensä ilmaukset nykyiset jäsenmaat ja nykyiset EU-maat ovat käyttökelpoisia. Korvaava ilmaus voi olla pitempi, mutta mitä pituudessa menetetään, voitetaan ymmärrettävyydessä. Harvoin lyhenne EU-15 tuo tekstiin olennaista lisätietoa. Se kyllä kertoo, että EU:ssa on nyt 15 jäsenmaata, jos lyhenteen osaa tulkita oikein, mutta tilastolyhenteessäkin on ollut tärkeämpää erotella numeron avulla EU ennen ja jälkeen vuoden 1995 jäsenliitoksia kuin vertailla lukujen 12 ja 15 suhdetta. Jäsenmaiden määrän voinee useimmiten olettaa tunnetuksi asiaksi. Kun EU-lyhenteen perään liitetään numero, tätä joudutaan taivuttamaan, jos lauserakenne niin vaatii. Tämä näyttää helposti unohtuvan:

Jos jäsenvaltioiden äänimäärä ministerineuvostossa määräytyy samoin perustein kuin tällä hetkellä, kaksitoista uutta jäsentä saisivat 45 ääntä (EU-15 on yhteensä 87 ääntä).

EU-15:lla on yhteensä 87 ääntä. (Vrt. nykyisillä jäsenmailla, nykyisillä 15 jäsenmaalla)

Tilastoissa tarvetta taivuttamiseen ei yleensä ole. Tekstiä taas on vaikea muotoilla niin, että lyhenne esiintyisi vain päätteettömässä nominatiivimuodossa. Tästäkin syystä kannattaa suosia EU-15:n sijaan muita ilmauksia. Sijapäätteen lisääminen numeroon aiheuttaa useammin päänvaivaa kuin sanojen taivuttaminen.

EU-15 ei ole korvaamaton

Käytössä on toinenkin samantyyppinen ilmaus, nimittäin G8, joka tosin yleensä esiintyy yhdyssanassa G8-maat. Tämäkään ilmaus ei kerro lukijalle paljon, ellei ennestään tiedä, että kysymyksessä on teollisuusmaiden järjestö, johon kuuluvat Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa, Venäjä ja Yhdysvallat. Ilmausta on kuitenkin vaikea korvata, koska teollisuusmaat tai suuret teollisuusmaat eivät riitä antamaan sitä informaatiota, joka G8-osaan sisältyy. Sen sijaan EU-15 on yleensä hyvin korvattavissa nykyisillä jäsenmailla, nykyisillä EU-mailla tai nykyisellä EU:lla. Jäsenmaiden lukumäärän voi mainita tarvittaessa erikseen. Kun tekee näin, voi olla myös varma siitä, että ilmaus on kaikille selvä. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty EU:ssakin. Toimielinten yhteisissä tekstinlaadinnan ohjeissa suositellaan, että EU-12- ja EU-15-tyyppisiä lyhenteitä käytetään vain taulukoissa ja graafisissa esityksissä mutta ei varsinaisessa tekstissä. Komission tiedotteessa selvitään vertailusta ilman EU-15:tä näin:

Kauden 2000–2006 rahoitusnäkymien osalta Eurooppa-neuvosto erotteli selvästi 15 jäsenvaltion EU:n menot sekä laajentumista varten varattavat varat.

AINO PIEHL

Kirjoitus on ilmestynyt Virallisen lehden Hyvää virkakieltä -palstalla 27.11.2002.