Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
30.9.2011 12.47
Ryssiä, ryssitellä, vihata
Neutraalin kielen mahdottomuudesta.
Agricola-keskustelupalstalla on taitettu peistä ryssävihasta. Tässä pätkelmä erään keskustelijan puheenvuorosta: ”Se, että venäläisiä puhutellaan ryssäksi ei vielä todista ryssävihasta sen enempää. Toisille ryssä on hyvinkin neutraali ilmaisu venäläisestä tai aiemmin neuvostoliittolaisesta sotilaasta.”
Voi olla, että jotkut pitävät ryssää ”neutraalina ilmaisuna”, mutta kielenkäyttöä kuvaavan sanakirjan toimittajat ovat päätyneet toisenlaiseen arvioon. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ryssä on sekä venäläiseen ihmiseen että venäjän kieleen viittaavana halventava. Niinpä ”neutraaliksikin” tarkoitettu ryssittely on toisille, monille, suorastaan vihapuhetta.
Sanakirja ei (vielä) tunne verbiä ryssiä, joka kyllä on muuten laajalle levinnyt, mainontaankin: muuatta lonkeroa on tyrkytetty maininnalla tavutuksen ryssimisestä. Kielenhuoltaja Taru Kolehmainen kiinnitti ryssimisen yleistymiseen huomiota jo 1999 Helsingin Sanomien kirjoituksessaan. Hän arvioi, että nuori polvi ei välttämättä osaa yhdistää ryssimistä ryssään. Mitenkähän tämä asia oikein on?
Nyt kun vihapuheesta puhutaan entistä enemmän (ks. myös Olli Löytyn blogimerkintä) ja yleisesti tunnustetaan, että kaikenlaisesta vihaan lietsomisesta on päästävä eroon, ei voi muuta kuin toivoa, että ryssä-sanojakin alettaisiin miettiä siltä kannalta, miten ne mahdollisesti satuttavat muita ihmisiä. Kyllä ne satuttavat. Ettei vain satuttaminen olisi välillä tarkoituksenakin?
”Neutraaleista ilmaisuista” voisi aina puhua pitempäänkin. Vaikea kuvitella kielenkäyttöä, jossa ei otettaisi kantaa asiohin ja luotaisi kielenkäyttäjille erilaisia rooleja. Siitä on neutraalius kaukana. Kielenkäyttö ei oikein voi olla neutraalia, eikä sen tarvitsekaan. Mutta toivottavasti epäneutraali ei tarkoita automaattisesti samaa kuin loukkaava.
Palaa otsikoihin | 9 puheenvuoroa
Kun joidenkin ilmausten konnotaatiot osoitetaan selväsi kielteisiksi, niiden käyttö paljasaa sanojastaan jotakin, vaikka hän kuinka muuta väittäisi. Ei kukaan enää kehtaa käyttää neekeri-sanaa, vaikka joku yrittääkin joskus väittää, ettei sillä mitään pahaa tarkoitetaa.
Yleisimmin sanaan nimittäin törmää juuri näin käytettynä: "Ei kukaan enää kehtaa käyttää neekeri-sanaa." Siinähän se taas tuli!
Kokonaas toinen asia on se, että "ryssiä" on todella vitsikäs verbi, eikä se tule koskaan aiheuttamaan mitään pahaa tässä maailmassa.
"Venäjällä oli vuosisatoja käynyt aina niin, että teoilla ei ollut niille ajateltuja seurauksia, eivätkä seuraukset ylipäänsä versoneet niistä syistä, joista olisi voinut olettaa. Tämä näkyy myös nykyaikana. 1990- luvulla Venäjän pääministeri Viktor Tserdomyrdin tipautti jälleen kerran yhtä epäonnistumista kommentoidessaan mietelauseen: "Tavoittelimme parasta, mutta eihän siitä taaskaan mitään tullut.""
Siinä asiantunteva määrittely "ryssimiselle".
Tämä kaikella rakkaudella hyviä naapureitani, sukulaisiani ja ystäviäni, niin virolaisia kuin venäläisiä kohtaan, joiden kanssa on kiva juoda vodkaa, saunoa ja keskustella maailmankirjallisuudesta.
Sitten nämä edellä mainitut "ryssät" ja "neekerit". Tuo jälkimmäinen on ilmeisesti mieletty olevan sama kuin englannin "nigger" (joka kyllä olisi lähinnä "nekru" joka ei ikinä ole muuta ollutkaan kuin haukkumasana. Toinen ongelma on se että "korvaavaa sanaa" (sana joka viittaisi henkilöön jonka sukujuuret, tai merkittävä osa niistä, on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, mitä sana aikoinaan on tarkoittanut, käytännössä tiettyä ulkonäköpiirteiden kokoelmaa) ei ole, "musta" voi yhtä hyvin olla Papualta tai Intiasta.
"Ryssässä" ei tuota ongelmaa ole, sen sijaan etymologinen omituisuus: loukkaavan pidetty sana on samaa kantaa kuin se, mitä venäläiset omassa kielessään itsestään käyttävät (ja mihin useimpien lähikieltemme Venäjää ja venäläistä tarkoittavat sanat perustuvat). Sitten tietenkin historialliset yhteydet: "laukkuryssä" tuskin oli sen kummemmin pejoratiivinen, siihen tietysti liittyivät ne mielikuvat jotka muutenkin kierteleviin kauppiaisiin.
Kuulin tästä ensi kertaa vasta tänään. Vaikka yhteys sanojen välillä kuulostaakin selvältä, en uskonut etteikö tämä olisi vain sattumaa, ennen kuin minut osoitettiin tähän kirjoitukseen.
Eräs varsin huvittava aspekti liittyy nimenomaan tähän nimitykseen.
Varsin usein voi panna merkille, että omasta mielestään hyvinkin perusteellisesti "Venäjään ja venäläisyyteen" perehtyneille henkilöille tulee täytenä yllätyksenä, että vanhan
ajan "laukkuryssiksi" kutsutut kiertelevät kauppiaat olivat enimmäkseen Vienasta kotoisin olevia karjalaisia. Eivät suinkaan venäläisiä.
"ME ALEXANDER I. Jumalan Armosta, Kejsari ja Itzewaldias yli koko Ryssänmaan"
Samaa termiä käytti antaessaan kirjallisia ja itse allekirjoitettuja vakuutuksia suomalaisille.
Muissa kielissä Venäjää ja venäläisiä tarkoittavat sanat pohjautuvat samaan Rus-sanaan. Ryssä ja Ruotsikin