Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Ajankohtaista Suomen murteiden sanakirjassa

17.5.2019 11.35

Kesä alkaa Erkistä

Erkin päivä (18.5.) on tärkeä säiden ja sadon kannalta.

Entisaikaan Erkin päivä (18.5.) on ollut tärkeä taitekohta, sillä siitä on ajateltu kesän alkavan. Käki kukkuu erkimpä̀iväj ja jaakompä̀iväv (25.7.) välin, on sanottu Iissä. Lappajärvellä voikukkia on kutsuttu kukkimisajankohdan mukaan erkinkukiksi.

Erkinpäivästä on ennustettu tulevan kesän säätä ja sadon joutumista. Ylikiimingin sananparren mukaan kylmä erkinpäivä ennustaa lämmintä urponpäivää (25.5.): Erkki turijus turkki päällä, Urpaanus paita päällä. Joutsassa on povattu: Erkki jos tulee kukka käessä ni Joakoll_oj jo koakko (= leipä) kainalossa.

Usein erkinpäivästä on toivottu sateista, sillä kevätkylvöjen aikainen sade on sadon kannalta erittäin tärkeä. Mellilästä on sananparsi: Erkimpäèvän satteet kultatynnöreitä tuattaa.

Voikukkia. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.
Voikukkia. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.

Erkinpäivä liittyy myös kotieläinten ulos laskemiseen: Paimion sananparren mukaan ulos päästetään Vapust lamppaa ja Erkist eläimee (= tässä: lehmät). Sama asia esitetään Pälkäneellä näin: Erkki risua laukkuuv vettää (= sulkee veräjät; laukku merkitsee aidan kulkuaukkoa). Pohjois-Suomessa, kuten Kemijärvellä, porojen vasominen tapahtuu kahem puolen Erkkiä.

Lampaista on monin paikoin keritty erkinvilla, jonka muita nimityksiä ovat esimerkiksi erkinpäivätakku ja erkkivilla. Nelijästi net lamphat kerithin vuojesa se oli mativvilla erkinvilla kesävilla ja kierävilla, kertoo Kittilän tieto.

Entäpä kuka on vanha Erkki? Se on paholaisen kiertoilmaus. Myös manaussanana sitä on voitu käyttää, kuten Perhossa: Voi vanha Erkki!

Teksti: Riikka Tervonen

Erkki-artikkeli Suomen murteiden sanakirjassa
Erkinpäivä-artikkeli Suomen murteiden sanakirjassa


Palaa otsikoihin