Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Käyttäjälle


Nämä käyttöohjeet on julkaistu painetussa sanakirjassa 2004 ja sähköisessä versiossa 2006. Ohjeet sopivat myös tämän verkkoversion käyttäjälle lukuun ottamatta pieniä eroja välimerkkien käytössä. Erot on selitetty Välimerkkien käytöstä -kohdassa.

Palaa otsikoihin

Hakusanat – aakkosjärjestys

Hakusanat on ryhmitelty ehdottomaan aakkosjärjestykseen. Sananvälejä ei ole tässä otettu huomioon, eli ajan mittaan on sijoitettu hakusanojen ajanlasku ja ajanmittaus väliin.

Palaa otsikoihin

Välimerkkien käytöstä

Ruotsinkielisiä vastineita esitettäessä samanmerkityksiset sanat on erotettu toisistaan pilkulla. Puolipiste erottaa painetussa ja sähköisessä sanakirjassa vastineet, joiden merkitys ei ole täsmälleen sama. Tässä verkkoversiossa vastineet, joiden merkitys ei ole täsmälleen sama, on erotettu omille riveilleen ilman pilkkua.

Puolipistettä on painetussa ja sähköisessä sanakirjassa käytetty erottamaan toisistaan myös esimerkkejä sekä esimerkkien erilaisia käännösvaihtoehtoja. Tässä verkkoversiossa erottimena on käytetty pilkkua.

Palaa otsikoihin

Ruotsin sanojen taivutuksen kuvaus

Substantiiveista annetaan yksikön määräinen ja monikon epämääräinen muoto. Ellei monikon määräistä muotoa voi päätellä näistä kahdesta muodosta, se mainitaan erikseen.

Verbien taivutus on osoitettu koodilla (ks. taulukot).

Adjektiivit ja adverbit, joiden vertailuasteet eivät ole säännönmukaisia, on merkitty tähdellä (ks. taulukot).

Jos ruotsinkielinen vastine koostuu useista sanoista, vain pääsanan taivutus on annettu. Tämä tieto on merkitty sulkeisiin ja osoitettu lyhenteellä taiv seuraavasti:

                             öppen plats (taiv -en -er)

Näissä tapauksissa myös pääsanan edessä oleva attribuutti taipuu: den öppna platsen – öppna platser.

Jos taivutuspääte tulee johonkin muuhun kuin ilmauksen viimeiseen sanaan, tämä sana on kirjoitettu sulkeissa kokonaisena:

                              brist på omdöme (taiv bristen)

Jos pääte tulee vartaloon, joka ei ole sama kuin perusmuoto, taivutus esitetään seuraavaan tapaan:

                             god sida (taiv sid|an -or)

Jos monisanaisen ruotsalaisen vastineen viimeinen osa on suora käännös suomalaisen hakusanan loppuosasta, taivutusta ei anneta:

                             ikirauha evig frid

Sanan frid taivutus on löydettävissä kohdasta rauha.

Palaa otsikoihin

Substantiivisesti käytettävät adjektiivit

Joidenkin vastineiden jälkeen on maininta (subst. adj) tai (myös subst. adj), mikä merkitsee sitä, että adjektiivia voidaan käyttää substantiivin tavoin. Sama maininta on liitetty myös vastaavanlaisiin partisiippeihin.

Taivutusmalli

Henkilöä tarkoittavat adjektiivit:

yksikön epämääräinen muoto
en blind
en vuxen
en inblandad
määräinen muoto (naisesta)
den blinda
den vuxna
den inblandade
määräinen muoto (miehestä)
den blinde
den vuxne
den inblandade
monikon epämääräinen muoto
blindavuxna
inblandade
monikon määräinen muoto
de blinda
de vuxna
de inblandade

’sokea’’aikuinen’’asianosainen’

Kaikkiin muotoihin voidaan liittää genetiivin -s.

Partisiipin preesensin muodot taivutetaan muuten samoin kuin edellä mainitut, mutta itse partisiippi ei taivu:

yksikön epämääräinen muoto
en oliktänkande
yksikön määräinen muoto (naisesta ja miehestä)
den oliktänkande
monikon epämääräinen muoto
oliktänkande
monikon määräinen muoto
de oliktänkande

’toisinajatteleva’

Abstraktit adjektiivit:

grönt
det gröna
’vihreä’

ett förflutet
det förflutna
’menneisyys’

Palaa otsikoihin

Tavujako

Tavutus on osoitettu vain ongelmallisissa tapauksissa, esim. silloin, kun eri riveille jaettaessa on lisättävä konsonantti (till-lägg) tai kun sanan jakaminen väärin johtaisi virheelliseen tulkintaan (döds-ur, bil-drulle).

Palaa otsikoihin

Rakenteita koskevat tiedot

Verbeihin, substantiiveihin ja adjektiiveihin liittyvät rakennetiedot on esitetty sulkeissa vastineen jälkeen.

katsella titta (jtak på ngt)
joutaa ha tid (tekemään jtak att göra ngt)
usko tro (jhk på ngt)
tyytymätön missnöjd (jhk med ngt)

Jokin-pronominin sijamuodon määrää hakusana, ei sitä selittävä mahdollinen synonyymi.

tyytyä (pitää riittävänä) vara nöjd (jhk med ngt)

Jos vastine esiintyy useissa erilaisissa rakenteissa, ne on sijoitettu kukin erikseen sulkeisiin:

uhka hot (jnk om ngt) (jllek mot ngt)
houkutella locka (jkta  jhk ngn till ngt) (jkta tekemään jtak ngn att göra ngt)

Jos pelkästään rakenteen prepositio vaihtelee, vaihtoehtojen väliin tulee lyhenne t.

valitus klagomål (jstak över t. på t. om ngt)

Jos hakusanalla on useita samaa merkitseviä, toisistaan pilkulla erotettuja vastineita, joihin kaikkiin liittyy sama prepositio, prepositio on merkitty näkyviin vain kerran.

sorkkia peta, tumma (jtak på ngt)

Jos suomen transitiiviverbiä vastaa ruotsin transitiiviverbi, objektirakennetta ei ole erikseen pantu esille.

nähdä se

Selvyyden vuoksi objekti voidaan tällaisessakin tapauksessa panna ilmi, jos transitiiviverbillä on useita vastineita ja vastineisiin liittyvät rakenteet vaihtelevat (vrt. jäljempänä sakna):

haikailla längta (jtak efter ngt); sakna (jtak ngt); sukta (jtak efter ngt)

Palaa otsikoihin

Partikkeliverbit

Partikkeliverbiksi nimitetään ruotsin kielen verbiä, johon liittyy kiinteästi jokin partikkeli. Nämä partikkelit ovat ulkoasultaan tiettyjen prepositioiden kaltaisia, vaikka niiden käyttö ei ole sama. Partikkeli muuntaa jonkin verran verbin merkitystä tai antaa sille kokonaan uuden sisällön.

yöpyä sova över
sekaantua
lägga sig i

Partikkeliverbeihin liitetään samat rakennetiedot kuin muihinkin verbeihin:

salailla smussla undan (jtak jklta ngt för ngn)

Partikkelit ovat painollisia, kun taas prepositiot ovat painottomia. Seuraavien lauseiden merkitykset riippuvat täysin siitä, äännetäänkö om-sana painollisena vai painottomana, vaikka kirjoituksessa ei eroa olekaan (seuraavassa painotus on selvyyden vuoksi merkitty):

Han skrev om sin b’ok’hän kirjoitti kirjastaan’
Han skrev ’om sin bok
’hän laati uuden version kirjastaan’

Palaa otsikoihin

Pakolliset rakenneosat

Jos suomen verbiin ei liity pakollista objektia mutta ruotsalaiseen vastineeseen liittyy, objektin paikka ilmaistaan pronominilyhenteellä:

palvella betjäna ngn

Ruotsiksi ei siis voi sanoa *vi betjänar kl. 8–16.

vastata svara (jhk på ngt); besvara ngt

Svara-verbiä voi käyttää ilman objektia samoin kuin vastata-verbiä mutta besvara-verbiä ei voi. Han svarade inte on siis hyvää ruotsia, kun taas ilmaus *han besvarade inte on ruotsissa mahdoton.

Idiomien pakolliset rakenneosat osoitetaan aina:

pihistää lägga rabarber på ngt
pantata
hålla inne med ngt

Palaa otsikoihin

Monijäseniset vastineet

Kun vastine on monijäseninen, siihen liittyvän pakollisen objektin paikka ilmaistaan pronominilyhenteillä ngn/ngt, mikäli objekti tulee fraasin keskelle:

yksityistää överföra ngt i privat ägo

Jos objekti tulee viimeiseksi, pronominilyhennettä ei lisätä:

pesettää låta tvätta

Palaa otsikoihin

Merkitysten selitteet ja käyttöalaa yms. koskevat tiedot

Merkitysten selitteet on tavallisesti sijoitettu ennen sitä vastinetta, johon ne viittaavat. Ne on kursivoitu ja pantu sulkeisiin:

aakkostus (aakkosjärjestys) bokstavsordning

Tietyt käyttöalaa yms. koskevat tiedot on kuitenkin sijoitettu vastineen jälkeen. Sellaisen merkinnän jäljessä on pilkku tai puolipiste, joka erottaa sen seuraavasta vastineesta tai tämän selitteestä.

kaiho längtan (en-suk, määr =), saknad
varattomuus medellöshet -en (myös oik); (köyhyys) fattigdom -en

Selitteissä käytetään kaksoispistettä ilmaisemassa, että sitä edeltävä teksti on yhteinen merkitysryhmässä jäljempänä seuraaville selitteille:

väli [...] 3 (väliraha): (maksettava)  mellanskillnad -en -er; (saatava) vinst -en -er

Merkitykset ovat siis ’maksettava väliraha’ ja ’saatava väliraha’.

Merkityksen selite edustaa korkeampaa hierarkkista tasoa kuin tyyliviite (ellei kaksoispisteen käytöstä voi muuta päätellä):

vaatteet[...]; (vaatekerta) omgång kläder; (puhek) rigg -en -ar; (vaihtovaatteet) ombyte -t -n

Sana rigg  on siis puhekieltä, mutta ombyte -sanan tyylitaso on neutraali. Tyyliviite koskee siis vain jaksoa, joka ulottuu seuraavaan merkityksen selitteeseen vaihtovaatteet.

Merkityksen selitteen ja käyttöalatietojen keskinäinen järjestys on tärkeä.

Jos tyyliviitettä seuraa merkityksen selite, esim.

haihtua (puhek kadota ) gå upp i rök; (slg häipyä) [av]dunsta, sticka

kohta on tulkittava seuraavasti: kun sanaa haihtua käytetään puhekielisesti merkitsemässä ’kadota’, sen ruotsinkielinen vastine on gå upp i rök, ja kun sitä käytetään slanginomaisesti merkitsemässä ’häipyä’, sen ruotsinkieliset vastineet ovat dunsta, avdunsta, sticka.

Jos merkitys on annettu ennen tyyliviitettä ja ilmausten välissä on pilkku, esim.

tinkiä (vähentää, puhek) banta ner

kohta on tulkittava seuraavasti: kun verbiä tinkiä  käytetään merkityksessä ’vähentää’, sen puhekielinen vastine on ruotsissa ilmaus banta ner.

Joissakin kohdissa on myös ruotsinkielisiä merkityksen selitteitä sekä käyttöalaa yms. koskevia tietoja. Ne on painettu pienemmällä kirjainlajilla, eikä niitä ole pantu sulkeisiin. Ne voivat vastaavien suomenkielisten merkintöjen tapaan olla joko ennen vastinetta tai sen jälkeen. Jos suomalaisella hakusanalla ei ole ruotsinkielistä vastinetta, vastineen asemesta voidaan antaa ruotsinkielinen merkityksen selite.

Jos ruotsinkielinen merkintä on heti hakusanan jäljessä, se viittaa hakusanaan:

urho högt.; hjälte

Jos artikkeli on jaettu kappaleisiin, merkintä tulee ennen ensimmäistä kappaletta:

kuontua sälls. 1[...]

Tätä merkintätapaa käytetään silloin, kun käyttöalamerkintä on yhteinen kaikille merkityksille.

Palaa otsikoihin