Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Ajankohtaista etymologiasta

18.4.2019 9.29

Matkalla junasanojen juurille

Kotuksen sivuille on lisätty vastauksia kysymyksiin sanojen alkuperästä.

Esa Pakarinen konduktöörinä Ville Salmisen ohjaamassa elokuvassa Lentävä kalakukko. 1953. Kuva: © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy.
Junnailijan pilli ilimoo jo viilsi... Esa Pakarinen konduktöörinä Ville Salmisen ohjaamassa elokuvassa Lentävä kalakukko. 1953. Kuva: © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy.

Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuille on junailtu tietoja kahdentoista sanan alkuperästä. Sanat ovat asema, juna, kalakukko, konduktööri, matka, raide (myös: raito, raitio), rata, resiina, torstai ja veturi.

Sanaa juna ei varsinaisesti tarvinnut keksiä, kun Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Sana oli jo olemassa kansankielessä. Merkitys oli tosin ’jono, rivi’ ja ’juova’.

Myös sana rata oli jo ennestään käytössä. Vanhassa kirjakielessä ja murteissa rata on merkinnyt ’tietä, polkua, latua, reittiä’ tai ’suuntaa’. ’Rautatien’ merkitys on myöhäisempi.

Konduktöörin juuret ovat latinan verbistä conducere, joka tarkoittaa ’viedä yhteen’. Suomen kieleen sana on matkustanut ranskan ja ruotsin kautta.

Sanojen juurista kerrotaan ”Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä” -palstalla. Etymologiakysymyksiin vastaavat Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntijat Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel.

Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä
asema
juna
kalakukko
konduktööri
matka
raide, raito, raitio
rata
resiina
torstai
veturi

Palaa otsikoihin