Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Ajankohtaista Kielitoimiston sanakirjassa

29.1.2019 10.31

Mitä ovat richsplainaus, aivotaidot ja aivoterveys?

Tammikuun uudissanavlogissa puhetta holhoamisesta ja aivojen huoltamisesta.

Tammikuun uudissanataulu-videoblogissa Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti keskustelevat richsplainaus-sanan ja -plaining-loppuisten sanojen muodoista ja merkityksistä. He pohtivat myös, mitä uudissanat aivotaidot ja aivoterveys tarkoittavat ja kuinka asiat sanojen takana näkyvät arkielämässämme.

Richsplainausta useassa asussa

Yle Oppimisen köyhyyttä käsittelevässä artikkelissa oli tammikuussa esillä sana richsplainaus. Ilmausta käytetään tilanteesta, jossa hyvin toimeen tuleva ihminen antaa itseään köyhemmälle itsestäänselviä, typeriä tai hyödyttömiä neuvoja. Neuvoista huomaa yleensä heti, ettei varakkaalla ole käsitystä siitä, millaista on olla huono-osainen.

Richsplainaus on tullut suomen kieleen amerikanenglannista, jossa se on muodossa richsplaining. Myös tämä alkuperäinen asu on poimittu Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanatietokantaan, vuonna 2016.

Nyt esillä oleva richsplainaus on mukautunut suomeen astetta paremmin. Alkuosa rich on edelleen alkuperäisessä asussaan, mutta explain-verbin äänneasusta [ik´splein] tuleva loppuosa -splain on saanut peräänsä suomenkielisen -us-teonnimijohtimen, splainaus.

Käytössä ovat myös sanat mansplaining (tai mansplainaus), whitesplaining ja heterosplaining. Rikkaan ihmisen sijaan näissä ilmauksissa neuvojaan jakelee tai asioita selittää auki mies, valkoihoinen tai hetero. Splainauksille yhteistä on se, että keskustelukumppani kokee selittäjän puheen alentuvaksi tai holhoavaksi.

Aivoja kannattaa huoltaa ja haastaa

Yhdyssanat aivotaidot ja aivoterveys ovat ajankohtaisia, vaikka ne eivät olekaan aivan uusia: sanat olivat käytössä ainakin jo vuonna 2017 – aivotaidoista kirjoitettiin kirja, ja Aivotaidot-niminen yrityskin on olemassa.

Nyt tammikuussa 2019 aivotaidot ovat taas esillä, kun Helsingin Sanomissa oli juttu uudesta aivotutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan arjen havaintomme teräväpäisistä, yksin pärjäävistä mökinmummoista ja -vaareista pitävät paikkaansa: runsaasti liikkuvilla vanhuksilla muisti ja ajattelu pysyvät ilmeisesti terävämpinä kuin vähemmän aktiivisilla ikätovereilla.

Vanha nainen hakkaa halkoja. Kuva: Kanerva Teuvo, Museovirasto.
Vanha nainen hakkaa halkoja. Kuva: Kanerva Teuvo, Museovirasto.

Liikunnan lisäksi aivotaitojen kehittämisessä auttavat laadukas ravinto, riittävä uni ja sosiaaliset verkostot. Tutkimuksessa puhuttiin vanhuksista, mutta aivotaidot on tärkeitä kaikille – voimme niiden avulla ymmärtää paremmin itseämme ja muita. Osaamme vaikkapa suojella itseämme liialta kuormittumiselta ja neuvotella asioista muiden kanssa.

Tammikuussa on puhuttu myös aivoterveydestä, josta oli iso juttu Kotiliedessä ja jonka merkitys on lähellä aivotaitojen merkitystä. Aivoterveyden kannalta on erityisen tärkeää, että aivoja haastetaan etenkin eläkkeellä oltaessa, kun työ ei enää ole haastamassa niitä. Aivoja aktivoivat niin sanotut aivopähkinät, kuten kaikenlainen pohdinta, musiikki ja käsityöt. Vastapainoksi aivot tarvitsevat myös lepoa.

Uudissanataulu: tammikuu 2019 (Kotus-blogi, 29.1.2019)

Teksti: Minna Pyhälahti ja Ilona Paajanen


Palaa otsikoihin