Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Ajankohtaista Kielitoimiston sanakirjassa

7.3.2019 10.38

Kyber-auervaara ”ihastuu”, multipotentiaali innostuu

Helmikuun uudissanavlogissa puhetta netin lemmenhuijauksista ja moniosaajista.

Uudissanataulu-videoblogin helmikuun jaksossa Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti käsittelevät nettideittailun kurjaa lieveilmiötä: lemmenhuijauksia tekeviä kyber-auervaaroja. Vlogin jälkipuoliskolla tutustutaan multipotentiaalisuudeksi kutsuttuun luonteen ominaisuuteen.

Itken lemmen tähden

Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanatietokantaan helmikuussa kirjatut yhdyssanat lemmenhuijaus ja kyber-auervaara liittyvät läheisesti toisiinsa. Vaikka lemmenhuijaus-ilmauksen alkuosana on miellyttävä sana lempi, itse lemmenhuijaukset ovat varsin ikävä ilmiö. Ystävänpäivän aikoihin Helsingin Sanomissa kirjoitettiin lemmenhuijauksista Britanniassa, jossa uhrit ovat poliisin tilastojen mukaan tavallisesti keski-ikäisiä naisia.

Lemmenhuijauksella tarkoitetaan petosta, jossa tekijä teeskentelee rakastunutta ja saa uhrinsa lähettämään rahaa. Tyypillisesti huijarit etsivät uhrejaan internetin treffisivustoilla, joilla nämä niin sanotut kyber-auervaarat voivat esiintyä keksityillä nimillä. Sanan kyber-alku viittaa juuri netissä tapahtuvaan toimintaan. Samassa merkityksessä on jo muutama vuosi sitten käytetty ilmausta nettiauervaara.

Yhdyssanan kyber-auervaara loppuosa taas viittaa todelliseen henkilöön. Ruben Oskar Auervaara oli paljon julkisuutta saanut suomalainen huijari, joka tuli kuuluisaksi 1940–50-luvuilla petkuttamalla rahaa lehti-ilmoitusten kautta tapaamiltaan naisilta. Auervaara muun muassa teeskenteli menevänsä naisten kanssa naimisiin. Hänen sukunimensä on sittemmin vakiintunut kieleen tarkoittamaan petollista hurmuria.

Sydän hurmurin takissa. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Hurmurin takki on tyhjä.

Kun isokirjaimista nimeä aletaan käyttää pienikirjaimisena yleissanana, kyse on erisnimen kuvallisesta käytöstä. Toisin sanoen henkilön tai hahmon nimestä tulee yleissana, joka viittaa tiettyyn piirteeseen ja jota käytetään luokittelemiseen. Esimerkiksi lauseesta uunoturhapurot laiminlyövät hampaidensa hoitamisen mieleen piirtyy kuva huonohampaisesta Uuno Turhapuro -elokuvahahmosta. Sananvalinnalla viitataan kuitenkin kehen tahansa huonosti hampaitaan hoitavaan.

Keskittymiskyvytön vai monikykyinen?

Helsingin Sanomissa oli helmikuun alkupuolella artikkeli multipotentiaalisista ihmisistä, jotka eivät koe kutsumusta yhdelle tietylle alalle. Sen sijaan tällaisilla ihmisillä on monia eri suuntauksia, joko peräkkäin tai samanaikaisesti. Multipotentialismi-ilmiö nostettiin esiin myös Cosmopolitan-lehdessä kesäkuussa 2018.

Töistä ja harrastuksista toisiin siirtyviä saatetaan helposti pitää laiskoina tai keskittymiskyvyttöminä. Juuri tällaisia käsityksiä on kuitenkin tarkoitus kumota puhumalla positiivisemmin multipotentiaalisuudesta. Kyseisen ihmistyypin vahvuuksia ovat esimerkiksi luovuus, nopea innostuminen ja ripeä oppiminen. Niin sanotut multipotentiaalit oppivatkin hyväksi melkein kaikessa, mitä ryhtyvät tekemään, mutta pääsevät harvoin asiantuntijan tasolle.

Viime vuosina multipotentiaalisuuden hyviä puolia on tuonut esiin etenkin Yhdysvalloissa kirjailija Emilie Wapnick. Ensimmäisen kerran ilmiö on nimetty jo 1970-luvulla.

Vaikka ihmisen ominaisuuteen viittaava multipotentiaalinen-termi on hiipinyt suomeen (ja Suomeen) vasta hiljattain, biologian saralla on jo vuosia tunnettu multipotentit eli monikykyiset kantasolut. Multipotenttisuus viittaa solujen kykyyn tuottaa muitakin kuin oman elimensä soluja. Monikykyinen voisi kuvata hyvin myös ihmistä, jolla on potentiaalia monilla eri aloilla. Samoin suomeen on jo aiemmin vakiintunut moniosaaja-nimitys, joka on positiivinen ja kuvaava ilmaus monen alan taitajalle.

Uudissanataulu: helmikuu 2019 (Kotus-blogi, 7.3.2019)

Teksti: Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti


Palaa otsikoihin