Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Ajankohtaista Kielitoimiston sanakirjassa

27.11.2018 10.00

Kotvitaan askartelemalla valotaulu!

Vlogissa tutustutaan talven askarteluhitteihin sekä positiiviseen vitkutteluun.

Marraskuun Uudissanataulu-videolla Kielitoimiston sanakirjan toimittajat Ilona Paajanen ja Minna Pyhälahti keskustelevat tämän talven uusista askarteluvillityksistä käpyhyasintista ja valotaulusta. Kolmas videoblogissa käsiteltävä sana on kotvia-verbi, joka viittaa tuumailutaukojen pitämiseen. Vlogissa verbin murretaustaa valottaa Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Riikka Tervonen.

Kukkia kävyistä, tunnelmaa valotauluista

Vlogin alussa Pyhälahti kertoo viime vuonna suuren suosion saavuttaneesta askarteluideasta, tonttuovesta: lattianrajaan askarrellaan pieni koristeovi, josta tontun voi kuvitella kulkevan. Tonttuovi valittiin joulukuussa 2017 Kotimaisten kielten keskuksen Kuukauden sanaksi.

Tänä syksynä tonttuoven kaltaiseksi hitiksi ovat nousseet käpyhyasintit ja valotaulut. Käpyhyasintti on maalatuista männynkävyistä tms. luonnonmateriaaleista tehty hyasinttia muistuttava joulukoriste. Toisin kuin voimakastuoksuinen hyasintti käpyhyasintti sopii allergikonkin kotiin.

Käpyhyasintti. Kuva: Tuulikki Virkki.
Käpyhyasintteja. Kuva: Tuulikki Virkki.

Toinen marraskuun askarteluhitti on valotaulu. Sanalla on ennestään viitattu tauluun, jonka avulla esitetään tiedotuksia valopisteistä koostuvin merkein. Nyt pimeänä aikana joulun alla valotaulu on saanut uuden, sisustukseen liittyvän merkityksen.

Itse askarreltavan valotaulun ideana on tehdä kangastaulun maisemasta tunnelmallisempi kiinnittämällä kankaan taakse pieniä lamppuja. Taulun kuvana voi olla esimerkiksi metsämaisema tai taloja, joiden ikkunoista näyttää kajastavan valoa kankaan takana olevien lamppujen ansiosta. Valotauluissa käytetään led-lamppuja, sillä ne eivät kuumene käytössä.

Kotvimisen pitkät perinteet

Vlogin jälkipuolella Paajanen nostaa esiin Helsingin Sanomista sanastetun kotvia-verbin, joka on erityisen ajankohtainen loppuvuoden työkiireiden keskellä: se merkitsee eräänlaista ’vetkuttamista’ ja ’vitkuttelua’. Verbin ovat ottaneet tietokirjassaan käyttöön Jenny Kangasvuo, Jonna Pulkkinen ja Katri Rauanjoki.

Toisin kuin vetkuttaminen yleensä, kotviminen on positiivista vitkastelua, eikä siitä tarvitse potea syyllisyyttä. Tarkoituksena on lepuuttaa aivoja pitämällä tietoisesti taukoa työstä. Kun tekee kotvan aikaa jotain aivan muuta, voi saada tuoreita ajatuksia ja uudenlaista intoa varsinaiseen työhön.

Kotvia-verbi ei kuitenkaan ole tietokirjailijoiden itse keksimä sana, vaan sillä on vanha murretausta. Tervonen kertoo vlogissa, että kotvia on itämurteinen verbi, jonka kantasana on ’hetkeä, tuokiota’ tarkoittava kotva. Murteissa kotvitaan hyvin samaan tapaan kuin Helsingin Sanomien jutussa: Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa kotviminen merkitsee muun muassa tauon pitämistä, odottelua ja viivyttelyä.

Kotvia-verbin levikki. Suomen murteiden sanakirja.
Kotvia-verbin levikkikartta Suomen murteiden sanakirjassa.

Murteissa kotvia-verbillä on myös toinen, hieman tarkkarajaisempi merkitys, joka liittyy nuotanvetoon tai muuhun kala-apajan kokemiseen. Kotviminen voi tarkoittaa tauon pitämistä pyydyksen kokemisessa: kun odotellaan rauhassa, niin saadaan paras tulos. Tässä merkityksessä kotvia-verbiä on käytetty paikoitellen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Uudissanataulu: marraskuu 2018 (Kotus-blogi, 27.11.2018)
Tonttuovi (Kuukauden sana, joulukuu 2017)
Kotvia-verbi Suomen murteiden sanakirjassa (Kotimaisten kielten keskus)

Teksti: Ilona Paajanen, Minna Pyhälahti ja Riikka Tervonen


Palaa otsikoihin