Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen esittelyt ja pääsy verkkosanakirjoihin.

Ajankohtaista Kielitoimiston sanakirjassa

9.10.2018 9.46

Kielitoimiston sanakirjan kuopus kävelee jo

Puoli vuotta KS:ssä opettaa paljon.

Kielitoimiston sanakirjan (KS) toimitus sai maaliskuun alussa uuden perheenjäsenen, kun Ilona Paajanen (eli mie) aloitti (aloitin) tiimissä vakituisena sanakirjantoimittajana. Vaikka sanakirjatyöstä ehti kertyä aiempaa kokemusta yli viideltä vuodelta ja kahdesta eri sanakirjasta, uudessa sanakirjassa oli silti ja on edelleen hurjasti opeteltavaa. On ollut suorastaan huumaavaa huomata, kuinka paljon lyhyessäkin ajassa voi omaksua uutta tietoa.

Sanoja. Uudissanoja.

Maaliskuun ensimmäisten työpäivien sisäänajotehtäväni oli sanastus: uusien sanojen ja niiden käyttöyhteyksien kirjaaminen sähköiseen Nykysuomen sanatietokantaan. Olin yli-innokas sanainrakastaja jo ennen Kielitoimiston sanakirjaan siirtymistäni, ja opettelin käyttämään sanastusjärjestelmääkin jo kesällä 2015. Vaikka teknisesti työ oli siis tuttua, sisältö kehittyi monisyisemmäksi, kun siirryin satunnaisesta piilosanastajasta täystyöläiseksi.

KS:n toimituksessa sanastusta tehdään järjestelmällisesti ja suuressa mittakaavassa. Joka toimittajalla on vastuullaan 5–10 sanoma- tai aikakauslehden läpikäynti – itselläni se tekee äkkiä laskeskeltuna vajaat 50 numeroa kuukaudessa. Materiaalia on niin paljon, ettei lehtiä ehdi mitenkään lukea kannesta kanteen, saati naputella jokaisesta uudesta ilmauksesta sanalippua tietokantaan. Silmän ja sanastusvalppauden on ollut pakko harjaantua: nyt monesti jo otsikosta osaa päätellä (tai ainakin uskaltaa rohkeammin arvata), sisältääkö leipäteksti hedelmällistä ainesta.

Uudissanojen seuraaminen on antoisaa ja parhaimmillaan riemastuttavaa. Sen kautta pääsee kiinni nykykieleen ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Maailman menon ja innovaatioiden välitöntä heijastumista kieleen tarkastellaan myös kuukausittain ilmestyvässä Uudissanataulu-videoblogissa. (Sulkeissa kuiskattakoon, että vlogin kuvaaminen on yksi hauskimmista työtehtävistäni.)

Ilona Paajanen Uudissanataulu-vlogissa. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Paajanen kertomassa syyskuun uudissanaterveisiä.

Tietoa kaikesta

Kielitoimiston sanakirjan toimituksessa päätehtävänä on luonnollisesti sanakirjan toimittaminen. Sanakirjan toimittajaksi oppiminen on monipolvinen prosessi, joka ei tapahdu vuodessa eikä vielä kahdessakaan. Jo pelkästään rakenteisen toimitusjärjestelmän omaksuminen ventovieraasta hyvänpäiväntutuksi ja siitä edelleen luottokumppaniksi vaatii kuukausia.

Yleiskielen sanakirjan artikkeleita toimittaessa jatkuva oppiminen on ihana väistämättömyys. Sanojen merkityksiä ei voi selittää tuntematta sanan taustaa ja käyttötapoja, ja selvitystyötä tehdessä maailmantieto laajenee aivan uusille alueille. Ensimmäisiä KS-artikkeleitani kirjoittaessani olen joutunut muun muassa selvittämään johdonsuojakatkaisijan toimintaa ja rikoslain sisältöä. Olen määritellyt niin slangisanoja kuin tavaramerkkejä. Olen ollut sekä it-asiantuntija että sekspertti.

Itse kirjoitettujen sana-artikkelien myötä sanavarasto paitsi kasvaa myös syvenee: kaikki käsiteltävät sanat kun eivät ole vieraiden elämänalueiden triviaalitermejä, vaan jotkin voivat olla itselle hyvinkin läheisiä. Kielessä ollaan todella syvällä silloin, kun yritetään määritellä jokin tuttuakin tutumpi sana mahdollisimman selkeästi, tiiviisti mutta informatiivisesti. On pyrittävä kohti sanan ydintä.

Taaperovaiheeni KS:ssa on opettanut, ettei elämää eikä varsinkaan työpäivää voi suunnitella. Nykykielen sanakirja on jatkuvasti ajankohtainen, ja työpäivät vaihtelevat rauhallisesta, hiljaisesta puurtamisesta hektisyyteen ja huojuvaan pinoon yllättäviä tehtäviä: Kuukauden sana -poimintoja, uutistekstejä, sanakirjan käyttötestausta, asiakkaiden kielikysymyksiin vastaamista...

Vanhat prioriteetit on huitaistava ikkunasta, kun puhelimeen tulee vaikkapa akuutti haastattelupyyntö median edustajalta. Monipuoliset työtehtävät ja vaihtuvat aikataulut johtavat sirpaleisuuteen, joka vaatii sanakirjan toimittajalta melkoista stressinsietokykyä ja viileää päätä.

Perhe on tärkein

Kuusivuotiaana kotuslaisena työyhteisö ihmisineen ja toimintakulttuureineen oli minulle jo entuudestaan tuttu, mutta uuteen sanakirjatiimiin siirtyminen olisi silti helposti voinut jännittää. En kuitenkaan ehtinyt hermoilla uusia lähikollegoitani päivääkään, sillä sain hurmaavan halausjonon työpisteelleni heti samana päivänä, kun sain kuulla saaneeni Kielitoimiston sanakirjan paikan. Olo oli välittömästi tervetullut.

Parhaita puolia uudessa perheessäni on, että huonon päivän yllättäessä voi rauhassa vetäytyä vieruskollegan kanssa hiljaiseen huoneeseen, vähän vaikka tirauttaa, ottaa vastaan järkähtämätöntä tukea ja mitä ihanimpia napakan lämpimiä halauksia. Hyvänä päivänä taas sanakirjasiskot eivät pysty estämään itseään räkättämästä avotilassa ääneen esimerkiksi maakuntalehden viikkohoroskoopille.

Jotakin KS-perheen tiiviydestä ja huolenpidosta kertoo yhteinen karkkipurkki (joka myös täyttyy jouhevasti ilman vuorokalenteria ja ilman konflikteja). Selitekriisin, idiomiahdistuksen tai haastattelupaniikin iskiessä aivot buuttaava sokeriensiapu löytyy aina läheltä.

Se lieneekin tärkein oppimistani asioista – apu on aina lähellä.

Kielitoimiston sanakirjan karkkipurkki. Kuva: Ilona Paajanen.
Karkkivaranto vetelee viimeisiään.

Kuukauden sanat 2018
Uudissanataulu-vlogi (Kotus-blogi)

Teksti: Ilona Paajanen


Töissä Kielitoimiston sanakirjassa

Millaista on työskennellä Kielitoimiston sanakirjassa? Kokemuksistaan ovat aikaisemmin kertoneet erityisasiantuntija Riina Klemettinen sekä korkeakouluharjoittelijat Jonne Kauppi ja Amanda Peltomaa.

Jonne Kauppi: Harjoittelijana Kielitoimiston sanakirjassa (Ajankohtaista Kielitoimiston sanakirjassa, 24.8.2015)

Riina Klemettinen: Töissä Kotuksessa (Kotus työpaikkana, 14.4.2015)

Amanda Peltomaa: Tositöitä ja unelmahommia (Kotus-blogi, 28.8.2017)


Palaa otsikoihin



Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely / Kundundersökning 2018

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången