Suomen kielen lautakunnan suosituksia, nimistönsuunnittelun ohjeita ja virkakieliohjeita, tietoa Kielitoimiston kieli- ja nimiohjeista, testejä.

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen

Suomen kielen lautakunnan kannanotto 12.6.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ehdottaa raportissaan Gaudeamus igitur – ylioppilastutkinnon kehittäminen (OKM:n julkaisuja 2017:16) äidinkielen ylioppilaskokeen supistamista yhdeksi nelituntiseksi kokeeksi nykyisen kahden kuusituntisen kokeen sijaan. Suomen kielen lautakunta pitää esitystä pedagogisesti perusteettomana ja yhteiskunnan kannalta vahingollisena.

Äidinkieli ja kirjallisuus on lukiossa opetettavista oppiaineista laaja-alaisin. Tämä näkyy muun muassa opettajan kelpoisuusvaatimuksissa: äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajalta edellytetään opinnot kahdessa eri sisältöaineessa, suomen tai ruotsin kielessä ja kirjallisuudessa. Muiden oppiaineiden opettajan kelpoisuuteen riittää yksi sisältöaine.

Äidinkieli ja kirjallisuus poikkeaa muista oppiaineista myös siksi, että se on paitsi sisältöaine myös kaikkien muiden oppiaineiden oppimisen korvaamaton väline. Koulumaailman ulkopuolella äidinkieli on välttämätöntä kaikelle inhimilliselle toiminnalle. Se luo pohjan, jolle perustuvat käsitteellinen ajattelu, taiteen ja kulttuurin eri muodot kirjallisuudesta lauluun ja teatteriin, tiedon tallentaminen, monipuolinen itseilmaisu – ja lopulta ihmisten keskinäinen vuorovaikutus ja sen varaan rakentuva järjestäytynyt yhteiskunta.

Äidinkieli ja kirjallisuus on sisällöltään erittäin laaja-alainen oppiaine. Kenties helpoiten mieleen tuleva opetuksen sisällön osa on yleiskielen normien opettaminen ja hallinnan harjaannuttaminen. Yhtenäinen yleiskieli on yhteiskunnan toiminnan edellytys, ja työelämässä yleiskielen hallinta on välttämätöntä. Kyky ajatusten kielelliseen ilmaisuun on koko ihmiselämän kannalta keskeinen taito. Koululaisten heikkenevästä kirjoitustaidosta on kuitenkin kannettu jo pitkään huolta.

Yleiskielen hallinnan rinnalla äidinkielen tunneilla opetellaan mm. kriittistä lukutaitoa sekä monipuolisia tekstitaitoja. Nämä taidot ovat välttämättömiä maailmassa, jossa käsitykset ”totuudesta” ja ”todellisuudesta” pirstaloituvat.

Opetussuunnitelma edellyttää äidinkielen ja kirjallisuuden opetukselta niin monipuolisia sisältöjä, ettei niiden hallintaa ole mahdollista arvioida yhden nelituntisen kokeen avulla. Neljä tuntia on myös liian lyhyt aika, jotta kokelas voisi osoittaa lukiossa saavuttamansa laajat äidinkielen taidot sekä kypsyyden jatko-opintoihin. Toisaalta liian yksinkertainen päättökoe myös väistämättä ohjaisi opetusta keskittymään aivan liian valikoituun ja yksipuoliseen osaan opetussuunnitelman edellyttämistä sisällöistä. Siksi oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen koko kirjon mittaaminen yhdellä kokeella ei ole myöskään pedagogisesti mielekäs ratkaisu.

Äidinkielen kokeen osat – nykyisin esseekoe ja tekstitaidon koe, syksystä 2018 alkaen lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe – mittaavat eri asioita: Kummallakin on ohjausvaikutus, joka suuntaa opetusta eri sisältöihin ja valmiuksiin: edellinen ajatusten kielentämiseen ja yhteisen yleiskielen hallintaan, jälkimmäinen tekstien monipuoliseen kriittiseen arviointiin.  Kumman tahansa osan poistamisella olisi kauaskantoisia yhteiskunnallisia seurauksia.

Lisätietoa kannanotosta

Professori Jaakko Leino (suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja)
Puhelin: 029 414 0877
Sähköposti: jaakko.leino@helsinki.fi

Opetusneuvos Minna Harmanen
Puhelin: 029 533 1481
Sähköposti: minna.harmanen@oph.fi

Lisätietoa suomen kielen lautakunnasta

Suomen kielen lautakunta