Suomen kielen lautakunnan suosituksia, nimistönsuunnittelun ohjeita ja virkakieliohjeita, tietoa Kielitoimiston kieli- ja nimiohjeista, testejä.

Säädöskielen ohjeita. Kuva: Poutapilvi.

Lisää esimerkkejä termeistä


Esimerkki 1: Hyvä termi

vaarallinen kemikaali

Tässä laissa tarkoitetaan

_ _

5) vaarallisella kemikaalilla ainetta tai seosta, joka tulee luokitella tai merkitä CLP-asetuksen mukaisesti tai josta on toimitettava käyttöturvallisuustiedote REACH-asetuksen mukaisesti;

Kemikaalilaki (599/2013), 3 §


Perustelu

  • Termin merkitys motivoituu ilmauksen osien merkityksestä.
  • Termi on kieliopillinen ja käytettävä.
  • Termi ei sisällä tulkintaa haittaavia sivumerkityksiä.
  • Termin merkitys ei sodi luonnollisia sanamerkityksiä vastaan.

Esimerkki 2: Hyvä termi

jätteen kierrätys

Tässä laissa tarkoitetaan:

_ _

14) jätteen kierrätyksellä toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi;

Jätelaki (646/2011), 6 §


Perustelu

  • Termin merkitys motivoituu ilmauksen osien merkityksestä.
  • Termi on kieliopillinen ja käytettävä.
  • Termi ei sisällä tulkintaa haittaavia sivumerkityksiä.
  • Termin oppitekoinen merkitys ei sodi luonnollisia sanamerkityksiä vastaan.

Esimerkki 3: Termistä kuvailevaan ilmaukseen

Lakitekstiä laadittaessa on mietittävä sitäkin, käytetäänkö puheena olevaa asiasta tai ilmiöstä termiä vai kuvailevaa ilmaisua. Asunto-osakeyhtiölakiehdotuksessa voitiin luopua termistä saanto, eli pystyttiin muuttamaan abstraktinen ilmaus konkreettisemmaksi.


Alkuperäinen teksti

Jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, lunastukseen sovelletaan seuraavaa:

1) lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja. Lunastusoikeus ei kuitenkaan koske saantoa, jossa vastaanottaja on yhtiön nykyinen osakkeenomistaja tai osakkeen edellisen omistajan perintökaaren (40/1965) 2 luvussa tarkoitettu sukulainen tai aviopuoliso, eikä saantoa, jossa osakkeet on saatu testamentin perusteella;

– –

3) lunastushinta on osakkeen käypä hinta, jona vastikkeellisessa saannossa muun selvityksen puuttuessa pidetään sovittua hintaa

Asunto-osakeyhtiölaki (luonnos)

Selkeämmin näin

Lunastukseen sovelletaan seuraavaa:

1) lunastusoikeus koskee kaikkia omistusoikeuden siirtoja; lunastusoikeutta ei kuitenkaan ole, jos:

a) osakkeen saaja on yhtiön nykyinen osakkeenomistaja;

b) osakkeen saaja on edellisen omistajan perintökaaren (40/1965) 2 luvussa tarkoitettu sukulainen tai aviopuoliso; tai

c) osake on saatu testamentin perusteella;

– –

3) lunastushinta on osakkeen käypä hinta, jona osakkeiden kaupassa tai vaihdossa muun selvityksen puuttuessa pidetään sovittua hintaa;

Asunto-osakeyhtiölaki  (1599/2009), 2 luku 5 §

Muutosesityksen perustelu 

  • Asunto-osakeyhtiölakia lukee myös suuri yleisö, minkä vuoksi termien ymmärrettävyys on keskeistä.

  • Sana saanto korvattiin tässä selittävällä ilmauksella omistusoikeuden siirto. Joitain kohtia muokattiin myös niin, että asia tuli selväksi ilman toista substantiivia saanto-sanan paikalla.
  • Alkuperäisen ehdotuksen kolmoskohdasta näkee, että saanto on merkitykseltään kohdan tarkoitukseen liian laaja, joten merkitystä on ollut tarpeen rajoittaa adjektiivilla vastikkeellinen. Tämäkään yhdistelmä ei ole yleiskielessä tavallinen, ja siksi se on korvattu konkreettisilla ja tutuilla ilmauksilla kauppa ja vaihto. Vastikkeettomia saantoja olisivat esimerkiksi perintö tai lahja.

Muuta huomioitavaa

Saanto on vakiintunut oikeustieteen termi, joka selitetään myös yleiskielen sanakirjoissa. Se esiintyy jo Nykysuomen sanakirjassa (ilmestyi 1951–61). Sana esiintyy myös Kielitoimiston sanakirjassa, ja se selitetään näin: ’toimi tai teko, jolla omistusoikeus saadaan’. Jo määritelmän perusteella voi päätellä, että sellaisia toimia on monia erilaisia. Yleisessä kielenkäytössä saanto on harvinainen.


Voit olla mukana tekemässä ohjesivuista entistä hyödyllisemmät. Lähetä meille omia esimerkkejäsi, hyviä tai huonoja. Niistä sopivat lisäämme sivujen sisältöön.

Ehdota uusia esimerkkejä säädöskielen ohjesivuille (verkkolomake)