Suomen kielen lautakunnan suosituksia, nimistönsuunnittelun ohjeita ja virkakieliohjeita, tietoa Kielitoimiston kieli- ja nimiohjeista, testejä.

Säädöskielen ohjeita. Kuva: Poutapilvi.

Säädösviittaukset

  • Vältä turhia säädösviittauksia. Harkitse, voiko viittauksen sisällön ilmaista pykälässä lyhyesti ja silti niin, ettei mitään olennaista jää pois. Se ei ole aina mahdollista.
  • Ohjeet säädösviittausten tekemiseen ovat Lainkirjoittajan oppaan jaksossa 19.

Miksi säädösviittausten käyttöä kannattaa harkita kohta kohdalta?

  • Säädösviittauksilla voidaan välttää toistoa ja säästää tilaa. Niillä voidaan myös varmistaa, että sisältö on sama kuin lainkohdan, johon viitataan, vaikka lainkohtaa muutettaisiin.
  • Säädösviittaukset voivat kuitenkin tehdä säädöksen tekstistä vaikealukuisen, jos jonkin pykälän tai momentin lukeminen on jatkuvasti keskeytettävä, koska on katsottava muualta, mikä on viittauksen merkitys.

Esimerkki turhasta säädösviittauksesta


Alkuperäinen teksti

Hallituksen jäsenellä on oikeus kutsua yhtiökokous koolle 7 luvun 12 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Asunto-osakeyhtiölaki (luonnos) 6 luku 18 §


Selkeämmin näin

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Hallituksen jäsenellä on oikeus kutsua yhtiökokous koolle, jos hänellä on syytä olettaa, ettei hallituksessa ole enää muita jäseniä.

Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) 6 luku 18 §


Syy muutokseen

Viittauskohdan asian voi sanoa tyhjentävästi ilman että momentista tulee liian pitkä. Momentin merkitys tulee selväksi kertalukemalla.

Muuta huomattavaa

Säädösviitaukset ovat tärkeä osanen lakitekstin rakentamisessa. Niitä käytetään laeissa vaihtelevassa määrin. Vesa Heikkisen ja Hanna Hämäläisen laskelmien mukaan joissain laeissa saattaa olla muutamasta pariinkymmeneen säädösviittausta sivua kohti.

Säädösviittausten käytön ongelmat on pantu merkille pitkään. Suomalaisen lakikielen historian kirjoittaja Paavo Pajula piti jo vuonna 1960 säädösviittauksia merkittävänä syynä siihen, että säädöstekstiä on vaikea ymmärtää. Myös 2000-luvun kirjoittajat professorit Heikki E. S. Mattila ja Matti Niemivuo huomauttavat, että säädösviittaukset vaikeuttavat tekstin sisällön hahmottamista.

Sveitsin liittohallituksen lainvalmistelussa säädösviittauksia pyritään välttämään. Säädöksistä järjestetään usein kansanäänestyksiä, ja siksi säädöstekstien on oltava mahdollisimman ymmärrettäviä ja luettavia.

Luettavaa aiheesta

Vesa Heikkinen & Hanna Hämäläinen: Onko laki sama kaikille? – Lakitekstien viittaukset. Kielikello 4/2011.
Heikki E. S. Mattila: Suomalaisen oikeuskielen ominaispiirteet. Teoksessa Oikeuskieli ja säädöstieto. Suomalainen Lakimiesyhdistys 2010.
Matti Niemivuo: Lain kirjain. Edita 2008.
Aino Piehl: Tullaanko ilman säädösviittauksia toimeen? Virallinen lehti 2012.

Voit olla mukana tekemässä ohjesivuista entistä hyödyllisemmät. Lähetä meille omia esimerkkejäsi, hyviä tai huonoja. Niistä sopivat lisäämme sivujen sisältöön.

Ehdota uusia esimerkkejä säädöskielen ohjesivuille (verkkolomake)