Suomen kielen lautakunnan suosituksia, nimistönsuunnittelun ohjeita ja virkakieliohjeita, tietoa Kielitoimiston kieli- ja nimiohjeista, testejä.

Säädöskielen ohjeita. Kuva: Poutapilvi.

Haitallisen tiivis ilmaisu

Vältä sitä, että yhteen lauseeseen tai virkkeeseen tulee liian monta asiaa. Kielessä on monia keinoja, joilla voi ilmaista selvästi peräkkäisten lauseiden ja virkkeiden väliset suhteet.

Näin tunnistat tiiviin virkkeen tai lauseen

  • Tiiviitä virkkeitä syntyy usein silloin, kun lauseessa tai virkkeessä käytetään monia verbin infinitiivimuotoja (tehden, tekemällä), partisiippimuotoja (tekevä, tehnyt) tai verbikantaisia substantiiveja (tekeminen). Yksikin tällainen rakenne voi tehdä tekstin liian tiiviiksi, jos siihen sisältyy useita määritteitä.
  • Liian tiiviissä lauseissa asioiden väliset suhteet voivat jäädä epäselviksi ja tulkinnanvaraisiksi, kun taas väljemmissä lauseissa määritteiden ja pääsanan suhteet ovat helpommin havaittavissa.

Esimerkki tiiviistä virkkeestä


Alkuperäinen teksti

3 § Tuen hakeminen ja ennakkoilmoitus

Hyväksytyn hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaation ja tällaiseen tuottajaorganisaation kuulumattoman tuottajan on haettava tukea Maaseutuvirastolta.

Valtioneuvoston asetus tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettävistä poikkeuksellisista lisätukitoimenpiteistä (luonnos)


Selkeämmin näin

3 § Tuen hakeminen ja ennakkoilmoitus

Tukea haetaan Maaseutuvirastolta. Tukea voi hakea hyväksytty hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatio ja tällaiseen tuottajaorganisaatioon kuulumaton tuottaja.

Valtioneuvoston asetus tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettävistä poikkeuksellisista lisätukitoimenpiteistä (1331/2015)


Syy muutokseen

  • Virke sisältää kaksi asiaa: miltä viranomaiselta tukea haetaan, ja kenellä on oikeus hakea tukea. Virkkeen pääverbi on on haettava, joten tuen hakeminen vaikuttaa pakolliselta. Tieto hakemiseen oikeutetuista on upotettu määriteketjuun, joka on rakennettu sanan kuulumaton varaan. Tämä tieto ei tule kovin selvästi esiin. Katso myös sivua Määriteketjut.
  • Kun asiat on jaettu kahteen virkkeeseen, ne erottuvat toisistaan paremmin. Oikea viranomainen ja hakemiseen oikeutetut tahot esitetään neutraalisti, ilman velvoittavaa verbinmuotoa.
  • Lisäksi informaatiorakennetta on muutettu. Pykälän teksti lähtee liikkeelle pykälän otsikossa mainitusta asiasta eli tuen hakemisesta. Tämä helpottaa lukijan orientoitumista pykälän asiaan. Katso myös sivua Informaatiorakenne.

Muuta huomattavaa

Yleiskielessäkin käytetään sanaketjuja, joissa on verbin infinitiivi- tai partisiippimuoto tai verbikantainen substantiivi. Nämä ketjut ovat kuitenkin yleensä melko lyhyitä. Säädösteksteissä taas näihin muotoihin liittyy usein pitkiä sanaketjuja. Tottumattoman ei ole helppo seurata lauseen juonta, pitää mielessään pääasiaa ja suhteuttaa siihen pitkissä sanaketjuissa esitettyjä lisäseikkoja.

Myös viranomaiset pitävät toisten viranomaisten tekstejä usein vaikeaselkoisena. Paitsi maallikoiden siis myös asiantuntijoiden on ilmeisesti vaikea hahmottaa tekstiä, jonka aihepiiri ei ole heidän omaa alaansa. Tämä on käynyt ilmi Kotimaisten kielten keskuksen kyselyistä valtion ja kuntien viranomaisille.

Luettavaa aiheesta

Annastiina Viertiö: Kunnissa kaivataan aikaa tekstintekoon. Kielikello 1/2014.
Annastiina Viertiö: Hallinnossa kaivataan koulutusta ja laatua viestintään. Kielikello 4/2011.


Voit olla mukana tekemässä ohjesivuista entistä hyödyllisemmät. Lähetä meille omia esimerkkejäsi, hyviä tai huonoja. Niistä sopivat lisäämme sivujen sisältöön.

Ehdota uusia esimerkkejä säädöskielen ohjesivuille (verkkolomake)