Suomen kielen lautakunnan suosituksia, nimistönsuunnittelun ohjeita ja virkakieliohjeita, tietoa Kielitoimiston kieli- ja nimiohjeista, testejä.

Tiennimet ja liikennesuunnittelu

Tiennimet täyttävät tärkeimmän tehtävänsä silloin, kun ne opastavat vaivatta oikeaan paikkaan. Jotta tiennimet olisivat esimerkiksi hälytystilanteissa mahdollisimman paikantavia, suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon sekä alueen muu nimistö että liikennejärjestelyt.

Kokoa sama-alkuiset nimet loogiseksi verkostoksi

  • Jos tiennimi muodostetaan perinteisen paikannimen mukaan, tulee sen luonnollisesti myös sijaita lähellä tätä paikkaa, jotta se opastaisi kulkijaa oikein. Esimerkiksi Siikajärventien tulisi kulkea Siikajärvelle tai Siikajärven läheltä, ei eri puolella kuntaa. Vastaavasti Mattaksentien tulisi johtaa Mattaksen talolle eikä esimerkiksi Håkansin talolle.

  • Kunnan sama-alkuisten nimien, kuten Kuusikuja, Kuusitie ja Kuusirinne tulisi sijaita saman ajoyhteyden varrella. Sama-alkuisten nimien tulisi noudattaa loogisesti tieverkon rakennetta.

  • Keskeiset ja pidemmät tiet nimetään kaduiksi tai teiksi, joista vähäisempiin kulkuväyliin viittaavat kuja ja polku haarautuvat.

Nimet ympäristön mukaan

  • Katu sopii rakennetun ja kaupunkimaisen ympäristön kohtuullisen suoralle kulkuväylälle, ei maaseutumaiseen ympäristöön. Vastaavasti polku ei voi olla kovin keskeinen ajotie.

  • Muita kuin kulkuväylään viittaavia loppuosia (esim. kaari, metsä, mäki, pelto, ranta, rinne) kannattaa käyttää harkiten, koska ne voivat sekoittua alueennimiin tai luontonimiin. Loppuosa on aina valittava ympäristön mukaan. Esimerkiksi kaari-loppu sopii kaartuvalle tielle ja rinne tielle, joka kulkee selvästi ala- tai ylämäkeen tai rinteessä.

  • Nimet, joissa ei ole ollenkaan paikannimeen viittaavaa loppuosaa (esim. Hauenkita), eivät hahmotu selkeästi tiennimiksi. Tällaisia nimiä on syytä antaa vain poikkeustapauksessa, esimerkiksi silloin, kun nimen loppuosa on vertauskuvallisesti yhdistettävissä paikkaa kuvaavaan sanaan. Esimerkiksi nimeä Pukinsarvi voi harkita kaarevan tien nimeksi.

  • Muista, että jokainen tie on oma kohteensa ja jokaista tiennimeä on harkittava erikseen. Vaikka asuinalue kokonaisuudessaan sijaitsisikin rannalla, käy ranta-loppuinen osoitenimi alueella vain sellaiselle tielle, joka selvästi kulkee rannan läheisyydessä.

Tien nimi ei voi vaihtua eikä jatkua mielivaltaisesti

Osoitenimistöä suunniteltaessa on päätettävä, mistä kohtaa tietynniminen tie alkaa ja mihin se loppuu. Aina ratkaisu ei ole itsestään selvä.

  • Jokainen erillinen tie, joka johtaa useammalle kuin kahdelle kiinteistölle, tulisi nimetä omalla nimellään.

  • Tieosuuksia ei nimetä samalla nimellä, jos ne lähtevät vastakkaisiin suuntiin luokaltaan suuremmalta tieltä, esimerkiksi liikenteen kokoojakadulta tai valtatieltä. Tie ei myöskään saisi jatkua samannimisenä sen jälkeen, kun on käännytty risteyksestä tai kiertoliittymästä.

  • Joskus liikennejärjestelyt voivat muuttua ratkaisevasti. Jos samannimistä tietä ei voi enää ajaa päästä päähän, vaan ajoyhteys esimerkiksi itäosaan on kokonaan toista reittiä kuin länsiosaan, on erillisille osuuksille syytä antaa erilliset nimet.

  • Yhtenäisenä jatkuvan tien nimi ei saisi vaihtua kesken kaiken. Poikkeuksena ovat lenkin muodostavat tiet (ks. seuraava kohta).

  • Lenkin muodostavat tiet, jotka alkavat ja päättyvät samaan tiehen, eivät saisi jatkua päästä päähän samalla nimellä. Jos esimerkiksi Kirkkokadusta haarautuva lenkki nimetään koko matkaltaan Kirkkolenkiksi, on olemassa kaksi Kirkkokadun ja Kirkkolenkin risteystä, mikä heikentää hälytysturvallisuutta.

Ota huomioon myös naapurikunnan nimistö

  • Nimistönsuunnittelussa on hyvä välttää samoja tiennimiä lähimpien kuntien kanssa ainakin kuntarajojen tuntumassa.

  • Valtakunnallisten maanteiden numeroinnista vastaa liikenneministeriö alaorganisaatioineen. Osoitejärjestelmään liittyvät tiennimet maanteiden jaksoille antaa kuitenkin kunta. Valta- ja kantateiden pätkiä nimettäessä olisi erityisen tärkeää ottaa huomioon myös nimeämiskäytäntö kunnanrajan toisella puolella, eikä käyttää naapurikunnan kanssa samoja osoitenimiä eri maanteistä.

Kunnanraja_väärin
Osoitenimet kunnanrajan tuntumassa on annettu loogisesti kummankin kunnan omasta näkökulmasta: Matinkyläntie kulkee Matinkylässä tai johtaa Matinkylään ja vastaavasti Heikinkyläntie kulkee Heikinkylässä tai johtaa sinne. Kunnanrajan ylittävälle nimien sekamelska on kuitenkin melkoinen. Matinkyläntieltä käännytään Heikinkyläntielle, joka vaihtuukin kunnanrajalla Matinkyläntieksi, josta edelleen käännytään Heikinkyläntielle.

Ohjeen lähteet:

Kunnan osoitejärjestelmä. Ohjeet ja suositus. Suomen Kuntaliitto 2006.

Onkamo, Ulla 2016: Nimistönsuunnittelun perusasioita. – Kielikello 2/2016.