Suomen kielen lautakunnan suosituksia, nimistönsuunnittelun ohjeita ja virkakieliohjeita, tietoa Kielitoimiston kieli- ja nimiohjeista, testejä.

Saarten osoitenimet – sama nimi kahdessa paikassa

Samojen nimien toistuminen joskus varsin pienelläkin alueella on paikannimistössä tavallista. Puheessa nimet yleensä erotetaan täsmentämällä niitä tärkeiden lähipaikkojen nimillä. Asukkaiden osoitteiden on kuitenkin oltava yksiselitteisiä. Posti on saatava perille ja hätätilanteissa on oikean paikan löydyttävä nopeasti.

Kuntaliiton ohjeita

Suomen Kuntaliitto on antanut ohjeen siitä, miten saarille ja tieverkon ulkopuolisille kohteille nimetään osoitteet. Kunnan on annettava näille paikoille nimi, jos niissä on rakennuskohteita. Yleensä saarissa olevien asumusten osoitteet annetaan muodossa saarennimi ja osoitenumero, esim. Säyneensalo 114, Kuopio.

Ohjeen mukaan käytössä olevaa saarennimeä ei pidä muuttaa. Jos samannimisiä saaria on useita, osoitejärjestelmässä saarennimeä voidaan tarvittaessa täydentää kylän nimellä, järven nimellä tms. laajempaa aluetta tarkoittavalla nimellä.

Kuntaliiton ohjeessaan antama esimerkki on tosin mekaaninen: Kesamonsaaren lähellä sijaitseva Sikosaari olisi ohjeen mukaisesti täsmennettynä ”Sikosaari, Kesamonsaari”, kun normaali nimenmuodostustapa on käyttää genetiiviä: Kesamonsaaren Sikosaari. Genetiivirakenne toimii myös ruotsin kielessä: Kamsholmens Björkholmen, Röysö Brändholmen. Genetiivin käyttö on kuitenkin niin ikään Kuntaliiton suosituksen mukaista, ja käytännön kannalta sitä voidaan pitää parhaana ratkaisuna.

Eripariset nimet

Kaksikielisillä alueilla asia voi mutkistua, jos paikat ovat toisella kielellä samannimisiä ja toisella erinimisiä. Helsingissä on esimerkiksi Suomenlinnan lähellä VasikkasaariKalvholmen ja Vartiosaaressa VasikkaluotoKalvholmen.

Samannimisyyden ongelma voi koskea muitakin perinteisiä paikannimiä kuin saarten nimiä. Seuraavassa Helsingin ja Espoon kaupunkien nimistönsuunnittelijoiden ja Kotimaisten kielten keskuksen suomen- ja ruotsinkielisen nimistönhuollon kokoamia periaatteita ongelman ratkaisemiseksi:

Ratkaisun lähtökohtia

Nimistön- ja kaupunkisuunnittelussa on erotettava toisistaan eri viranomaisten tuottamat kartat ja erilaiset nimenkäyttötilanteet. Maanmittauslaitoksen julkaisemien peruskarttojen paikannimet ovat nimistöasiantuntijoiden tarkistamia, ja näitä nimiä käytetään myös opaskartoissa. Nämä nimet eivät kuulu kaupunkisuunnittelun piiriin; kaupunkien ja kuntien nimistönsuunnittelun toimivalta koskee osoitenimiä. Erilaisissa raportointitilanteissa on otettava huomioon, onko kyse peruskarttanimistä vai osoite- tai muista kaavanimistä.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että esimerkiksi Espoossa perinteiseen nimistöön kuuluvaa saarennimeä kuten Björkholmen ei muuteta. Sen sijaan osoitenimeksi annetaan tarvittaessa lähialueen nimellä täsmennetty nimi, kuten Soukanniemen Björkholmen. – Peruskartassahan ei muutenkaan esitetä osoitenimiä (kadunnimiä), joten peruskartassa saarennimi säilyy ennallaan. Luontonimi säilytetään sellaisenaan myös kaupungin tai kunnan opaskartassa. Osoitenimen voi karttaan lisätä erilaisella tai erivärisellä kirjasimella, jotta se erottuisi luontonimestä.

Seuraavaa ohjetta voi soveltaa myös sellaisiin tilanteisiin, joissa samoja nimiä on kolme tai useampia). Mukana on esimerkkejä siitä, minkälainen täsmennys on osoitenimissä toimiva.

Samannimisten kohteiden erottaminen kaupunkisuunnittelussa ja osoitenimissä

1. Perus- ja opaskartan nimet

  •  Pääperiaate on, että perinteiset paikannimet säilytetään sellaisinaan; perus- ja opaskartan nimiä ei muuteta. Opaskarttaan lisätään uudet osoitenimet.

2. Osoitenimet

  • Yleensä perinteinen paikannimi (esim. saarennimi) voi toimia osoitenimenä sellaisenaan. Nimettömille kohteille pyritään löytämään perinteinen paikannimi kysymällä nimeä paikallisilta asukkailta.

  • Kannaksella yhteen liittyneitä saaria on hyvä käsitellä kokonaisuutena osoitenimissä: pienemmän saaren osoitenimenä voidaan käyttää suuremman saaren osoitenimeä.

  • Jos samannimisyydestä on haittaa, jommastakummasta nimestä muodostetaan osoitenimeksi ns. täsmennetty nimi.

3. Osoitenimeksi täsmentäminen

  • Täsmentävänä määritteenä voidaan käyttää kaupunginosan, kylän, järven, lahden, suuren saaren tai muun suuremman lähipaikan nimeä, esim. Ruonin Isokari, Vuohijärven Honkasaari, Söderkullalandetin Björkholmen.

  • Täsmentävinä määritteinä käytetään siis ensisijaisesti perinteisiä paikannimiä ilmansuuntien tai muiden monitulkintaisten määritteiden sijaan. Kiinteistöjen nimiä on mahdollista käyttää, jos ne ovat alueella tunnettuja, ja ne ovat perinteisen luontonimen tai talonnimen kaltaisia.

  • Käytettävyyden takia kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei osoitenimestä täsmennyksen myötä tule liian pitkä tai vaikearakenteinen.

  • Täsmentäminen koskee vain samannimisyyttä; jos kohteen toisenkielisessä nimessä ei ole sekoittumisvaaraa, siihen ei lisätä mitään, esim. VasikkaluotoKalvholmen (Vartiosaaren kaupunginosassa) ja VasikkasaariKalvholmen (Suomenlinnan kaupunginosassa) > osoitenimet VasikkaluotoVårdö Kalvholmen ja VasikkasaariKalvholmen.

  • Samanlaisiksi nimiksi katsotaan käyttötilanteissa muutamat haitallisesti samankaltaiset ja toisistaan vaikeasti erotettavat nimityypit, kuten yksikölliset ja monikolliset nimet, esim. Muurahaissaari ja Muurahaissaaret; ruotsinkielisten nimien määräinen ja epämääräinen muoto, esim. Granholm ja Granholmen.

4. Täsmennettyjen nimien määrä

  • Täsmennettyjen nimien määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä.

  • Jos toinen saari on Lilla Furuholmen ja toinen Furuholmen, ei täsmentävää määritettä tarvita erottamaan näiden saarten osoitteita toisistaan.

  • Samannimisistä kohteista ei tarvitse täydentää molempien nimiä.

  • Yleensä riittää, että täsmentävä määrite annetaan vain toissijaiselle nimelle (saarennimi Isokari > osoitenimi Ruonin Isokari) ja ensisijainen jätetään ennalleen (saarennimi Isokari, osoitenimenäkin Isokari).

  • Ensi- ja toissijaisuus määritellään tapauskohtaisesti esimerkiksi seuraavien kriteerien pohjalta: tunnettuus, koko, vakinainen asutus, asumusten määrä. Asumaton saari on aina toissijainen kohde.

  • Erityisistä syistä voi olla aihetta täsmentää kummankin samannimisen kohteen nimeä.

5. Opaskarttaan merkittävät nimet

  • Osoitenimeksi annettu täsmentävä nimi merkitään opaskarttaan. Osoitenimen rooli on osoitettava selvästi fontilla tai värillä, joka erottaa sen perinteisestä paikannimestä.

6. Muut kuin osoitenimet

  • Esimerkiksi kaavaselostuksissa voidaan samannimiset kohteet tarvittaessa erottaa toisistaan tilapäisin täsmentävin määrittein. Tällaisen nimityksen voi muodostaa samojen periaatteiden mukaan kuin täsmennetyn osoitenimenkin, mutta sille ei anneta virallista asemaa eikä sitä merkitä karttoihin, ellei sitä vahvisteta varsinaiseksi kaavanimeksi tai osoitenimeksi.

7. Asiantuntijayhteistyö

  • Kaava- ja osoitenimien suunnittelussa ja kieliasun tarkistamisessa voi asiantuntija-apua pyytää Kotimaisten kielten keskuksesta.

  • Kohteille, jotka ovat kartassa nimettömiä, voidaan etsiä perinteistä saarennimeä Nimiarkiston kokoelmista. Jos tällaista ei löydy, voidaan suunnitella yhdessä toimiva harkinnainen, keinotekoinen osoitenimi. Harkinnainen osoitenimi muodostetaan kaksikielisissä kunnissa molemmilla kielillä.

Ohjetta on päivitetty 4.9.2017


Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely 2017 / Kundundersökning 2017

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången