Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Viikon vinkit 2019

26.2.2019 8.51

Mut liuvuttii kaikki

Laskiaisen monet merkitykset.

Leipuri Otto Kanervan perhe laskiaisajelulla 1920-luvulla. Kuva: Nurmijärven museo.
Leipuri Otto Kanervan perhe laskiaisajelulla 1920-luvulla. Kuva: Nurmijärven museo.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan laskiainen on katolisen kirkon kevätpaaston alkajaisjuhla. Meillä sanaa käytetään nykyään laskiaistiistaista.

Laskiainen Kielitoimiston sanakirjassa

Taas on käsillä laskiainen mäenlaskuineen ja hernekeittoineen. Laskiaisen nimi yhdistyy helposti mäenlaskuun, mutta moni lienee kuullut siitäkin, että laskiaisesta puhutaan ”paastoon laskeutumisen” ajankohtana. Mikä mahtaakaan olla totuus tämän sanan historiasta?

Ulla-Maija Kulonen: Mitä laskiaisena lasketaan? (Kieli-ikkuna, 11.2.1997)

Laskiainen on selitetty myös päiväksi, josta lähtien paastopäiviä pääsiäiseen lasketaan. Se käsitys liittynee monimerkityksisen laskea-verbin ’luvunlaskuun’. Sillä tavoin laskiainen tulkitaan yleisesti Suomen itärajalla, etenkin ortodoksien alueella. Karjalan ja lyydin kielessä laskiaisen sijaan puhutaankin usein ”pyhänlaskusta”, jossa pyhä tarkoittaa paastonaikaa.

Taru Kolehmainen: Pääsiäisen ”laskiainen”? (Kieli-ikkuna, 22.3.2008)

Pitkää pellovaasta

Tuutarin murteen näytteessä kielenopas Katri Peräläinen muistelee, kuinka ennen vanhaan Inkerissä vietettiin laskiaista. Tuutari sijaitsee lähellä Suomenlahden pohjukkaa, Pietarin eteläpuolella nykyisen Venäjän alueella.

Tuutarin murrenäyte

Mut liuvuttii kaikki kuka kynnelt kykeis vanhat ja nuoret. Jos ol’ oikein jo semmonen, vanha, kanttura ämmä ni, sekkii tul’ liuk-, kelkaal. Ko ei muta ni vunukka vet’ häntä kelkaal mäkkee alas jot kasvais pitkää pellovaasta.

Katri Peräläinen kertoo laskiaisesta (ääninäyte, haastattelija Pertti Virtaranta, 20.2.1971)

Makkarantekoa Iitissä. 1928. Kuva: Aino Oksanen. Museovirasto.
Makkarantekoa Iitissä. 1928. Kuva: Aino Oksanen. Museovirasto.

Lihavannatiistaina

Ennen paastoa – siis liha- ja maitoruoista luopumista – oli syötävä tuhdisti. Tähän viittaavat mm.:

lihatiistaa: makkaramaanta pirettiin maanantana ja sit lihatiistaa. Se oli lihaa, sik kun sillon syätiin, siansorkkii ja papusoppaa (Somero)

lihavatiistai: laskiaisena eli lihavannatiistaina eli koparajuhlana keitethiin kropulihoja (Täräntö)

rasvatiistai ’laskiaistiistai’ (Viipuri, Nurmes, Iisalmi, Keitele, Haapavesi, Suomussalmi)

rasvalaskiainen ’laskiaistiistai’ (Kuhmo)

Anneli Hänninen: Laskiais- ja pääsiäisajan sanastoa (Tiesitkö tämän?, 2004–2014)

Tallal lallal laskijaista

Ku laskiaisena meni potkasemaa läti (= sikalan) ovee, ja jos sika röhkäsi, ni sit sai sinä vuan miähe. (Nurmijärvi)

Laskiaisen pitää syärä seittämän kertaa joka nurkas ja iltaseta maata mennä. (Kymi)

Laskiaisena mäkeä laskettaessa huudettiin: tallal lallal laskijaista, virokasta (= hyväkasvuista) pellavesta! (Savitaipale)

Ai sie vaivanen mitä teit, laskiaiseen teit lastui! (Kivennapa)

tahvana (= tahvanana, tapaninpäivänä) ja laskiina (= laskiaisena) tanssittii nuorisoseuran talolla. (Kitee)

Laskiainen Suomen murteiden sanakirjassa

Mäenlaskua laskiaisena Kurkijoen Särkijärvellä. 1930-luku. Kuva: Pekka Kyytinen. Museovirasto.
Mäenlaskua laskiaisena Kurkijoen Särkijärvellä. 1930-luku. Kuva: Pekka Kyytinen. Museovirasto.

Laskiais huwituxet

Kuten olen jo aiemmin vihjannut, vanhassa kirjasuomessa todella on sana laskiaishuvitus, jolla viitataan maalliseen laskiaisen juhlintaan: senkaltaiset laskiais huwituxet - - tansit ja kaikenlaiset irstaisuudet ja hulluudet. Laskiaishuvituksen lisäksi löytyy vanhasta kirjasuomesta myös laskiaiskokous: Isänne on kaxi asiaa teille käskenyt; yxi on, mennäxenne kotio; toinen, tehdäxenne syndiä laskiais kokouxesa.

Sekä laskiaishuvitus että laskiaiskokous löytyvät 1770-luvulla suomennetusta tekstistä Omantunnon kysymyxet, jossa käsitellään tanssin ja muiden huvitusten paheellisuutta. Syntiä tai ei, minä ainakin aion syödä vielä keskiviikkona yhden laskiaispullan, jotta polviani ei heikota.

Sanna Nissinen: Minun polveni ovat heikot paastosta (Kotus-blogi, 16.2.2015)

Liklaklaklaak

Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmassa on paljon laskiaisaiheisia sananparsia. Löydät ne kokoelman hakulomakkeen avulla. Kokeile kirjoittaa sananparsikokoelman hakukenttään laskiai*.

Sananparsikokoelman hakulomake

Liklaklaklaak laskiaista meijen mammalle pitkiä pellavia naapurin mammalle tippuroita tappuroita saunan ikkunan tukkeita. (Laskiaishuuto päivällä, Kurkijoki, J. Korpela)

Niinpäse on Vetelä kun laskijais paska. (Alatornio, S. Honkanen)

On laskiainen laihallakin. (Hausjärvi, Mikko Heinonen)

Laskiaine laulattaa, sijasorkka naurattaa. (Joutseno, A. Luukko)

Laskijaisen päivä pärreeks, varis kukoks. (Kivennapa, J. Kähönen)

Laskiaine laulattaa, sian sorkka naurattaa.  (Kurkijoki, J. Korpela)

Laskiainen lasten juhla. (Pälkäne, V. Huhtala)

Laskiaisen viettoa Kaivopuistossa. Helsinki, 1974. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.
Laskiaisen viettoa Kaivopuistossa. Helsinki, 1974. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Toimitus: Vesa Heikkinen

Vinkin ensimmäinen versio on julkaistu 23.2.2017.


Palaa otsikoihin