Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Viikon vinkit 2019

25.3.2019 11.53

Aika alkaa nyt

Kirjoituksia hetkistä vuosisatoihin.

Suomessa siirrellään ainakin vielä toistaiseksi kelloja. Keväästä syödään tunti pois, mutta silti jää hyvin aikaa puhua ajasta.

Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat ovat kirjoittaneet paljon erilaisiin ajanjaksoihin liittyviä juttuja. Tässä viikon vinkissä aloitetaan pienestä ja lopetetaan suureellisesti.

Kello ja vanha aika. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Vanha aika. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Hetket

Aloitan ajan ilmaisemista käsittelevän tunnin yleensä niin, että otan liidun käteeni ja väristelen kohtalokkaalla äänellä: ”Nyt tarvitsen apua. Olen törmännyt kiperään kysymykseen, johon toivon teiltä vastausta.” Hitaasti ja dramaattisesti kirjoitan tauluun isoin kirjaimin: MILLOIN ON NYT?

Annamari Saure: Milloin on nyt? (Äikät-blogi, 12.10.2016)

Päivät

Raamatussa päivä-sanaa käytetään tietyistä päivämääristä tai vuorokauden ajasta, mutta erityisen tyypillisiä ovat Vanhassa ja Uudessa testamentissa epämääräistä aikaa, aikakautta tai ajankohtaa tarkoittavat ilmaukset. Historiallisen tai profeetallisen sisällön vuoksi päivä-ilmaukset viittaavat usein kauas menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Taajaan toistuvia ilmauksia ovat esimerkiksi sinä päivänä ja niinä päivinä ’silloin, siihen aikaan’ (tapahtui niin, tulee tapahtumaan niin). Yleinen on myös näihin rinnastuva nykyhetken ajanmäärite tänä päivänä.

Aila Mielikäinen: ”Päivä” yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä (Kielikello, 1/2016)

Leikkikello Stockmannin tavaratalon leluosastolla vuonna 1970. Kuva: Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo.
Leikkiaika. Kuva: Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo.

Viikot

Sanoissa tiistai, torstai ja perjantai piilottelevat skandinaavien jumalat Tyr, Tor ja Fria, joilla on korvattu latinan Mars, Jupiter ja Venus (esimerkiksi ranskassahan nämä päivät ovat nimeltään mardi, jeudi ja vendredi). Keskiviikko on skandinaaveilla Odinin ja latinassa Merkuriuksen päivä, mutta suomeen on omaksuttu käännöslainana skandinaaveilta rinnakkaisnimitys, joka on tarkoittanut juuri viikon keskimmäistä päivää.

Ulla-Maija Kulonen: Tyr-jumalan päivänä (Kieli-ikkuna, 17.8.1999)

Kuukaudet

Kun tuohen kiskominen kiellettiin ja muut materiaalit korvasivat tuohen, tuohikuukin sai väistyä. Sanaa kuulee kyllä edelleenkin mutta eri tavalla käytettynä. Olemme tottuneet turvautumaan tuohikuuhun silloin, kun haluamme antaa näpäytyksen liian tunkeilevalle kysyjälle. ”Milloin aiot häitäsi viettää?” – ”Tuohikuussa pukinpäivän aikaan?”; ”Tuohikuussa reikäleivän päivänä”; ”Tuohikuussa suutarin päivän aattona”; ”Tulevana vuonna tuohikuussa silloin kun sika lentää ja varis kyntää”.

Matti Vilppula: Tuohikuussa pukinpäivän aikaan (Kieli-ikkuna, 1.11.2005)

Keskiviikko ympyröity kalenterissa. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Keskiaika. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Vuodet

Sodat, kapinat, nälänhädät, kulkutaudit ja luonnonmullistukset ovat kuuluneet ihmiskunnan vitsauksiin. On ollut vainovuosia, kapinavuosia, tautivuosia, ruttovuosia, köyhiä vuosia, viluvuosia. Ne ovat jälkeen päin muuttuneet eräänlaisiksi ajallisiksi kiintopisteiksi, joista käsin oman elämän käännekohtia on tarkasteltu: ”Asuin kapinavuotena siellä ja siellä”, ”Muutin kotoa pois pian köyhien vuosien mentyä”.

Matti Vilppula: Kreivin aikaan (Kieli-ikkuna, 30.12.2003)

Vuosikymmenet

Entä kuinka ilmaista uuden sata- ja tuhatluvun ensimmäistä kymmenvuotisjaksoa? Sana kymmenluku kuvaa vasta seuraavaa, ykkösellä alkavaa vuosikymmentä (2010–2019). Vilkaisu historiankirjoihin kertoo, että edellisestä vuosisadanalusta puhutaan yleensä käyttämällä ilmauksia ensimmäinen vuosikymmen tai kymmenen ensimmäistä vuotta, usein vain vuosisadanvaihde. Lyhyttä, termimäisempää ilmausta on kuitenkin nyt kaivattu, ja suomen kielen lautakunta on suosittanut sanaa ensikymmenluku tai vain ensikymmen.

Riitta Eronen: Vuosituhannen alun ajanilmauksia (Kielikello, 1/2000)

Vuosisadat

Silti suomalaisissakin juhlapuheissa on hyödynnetty sitä juhlavaa sävyä, jonka upouuden vuosisadan mainitseminen antaa. Juhlavuus saattaa tosin jäädä vain otsikkoon, sillä ääneen lausuttuna järjestysluku on suomeksi hankala. Mutta edes sen taivuttamisen pakko ei estänyt presidentti Martti Ahtisaarta käyttämästä järjestyslukua kahteenkin kertaan puheessaan SAK:n valtuustolle: ”On sanottu, että monissa maissa Euroopan unionin alueella tehdään maailman parhaita kahdennenkymmenennen vuosisadan tuotteita. Kyse on kuitenkin siitä, mitä tarjoamme maailman yhdentyville markkinoille pian alkavalla kahdennellakymmenennelläensimmäisellä vuosisadalla.”

Aino Piehl: 21. vuosisata ja 2000-luku (Hyvää virkakieltä, 28.7.2004)

Esineitä Aarre Ilvesviidan talon pihalla (2014). Kuva: Jaana Maijala. Helsingin kaupunginmuseo.
Aika lopetella. Kuva: Jaana Maijala. Helsingin kaupunginmuseo.

Ajatonta tietoa

Mitä tapahtui vuonna lanttu ja porkkana? Jouduitko odottamaan tovin vai hyvän tovin? Tapahtuiko vai tapahtuuko se lähiaikoina? Aikamoinen kasa aikaan liittyviä kielijuttuja koottiin viikon vinkkiin myös vuonna 2018.

Tuohikuussa vuonna miekka ja kirves (Viikon vinkki, 4.4.2018)

Teksti: Risto Uusikoski


Palaa otsikoihin