Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Viikon vinkit 2018

16.4.2018 12.02

Lintujen aika

Kyntäjästä vähäsen, peukkulista ei päivääkään?

Muuttolinnut ovat palanneet! Monen kevät alkaa siitä, kun ensimmäisen kerran kuulee peipposen laulun tai näkee laulujoutsenten etsivän sulapaikkaa joesta, järvestä tai merestä.

Linnut ovat kiinnostaneet myös kielentutkijoita. Tähän vinkkiin on koottu joitakin kevääntuojia käsitteleviä kirjoituksia.

Metsähanhia. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Metsähanhia Lapin keväässä.

Västit tietävät hyvää satoa

Sulatettuaan viimeisetkin jäät västäräkki vipelsi kyntömiehen kaveriksi. Käännetyiltä pelloilta einettä hakevaa lintua kutsuttiin kyntäjäksi, kyntäjäiseksi tai kyntölinnuksi. Lemillä tiedettiin, että sillo sopii kynteä jo ku kyntölintu ilmestyy. Uskottiin, että jos västejä on kylvöaikana paljon, se tietää hyvää satoa. Myös toukolinnuksi tai toukomieheksi pikkulintua puhuteltiin.

Kirsti Aapala: Västäräkistä vähäsen

Västäräkki-nimen ”antajaa” ei saada enää selville ja tilille, sillä sana kuuluu hyvin vanhoihin suomalais-ugrilaista perua oleviin linnunnimiin, ja sillä on siis ikää tuhansia vuosia. On oletettu, että nimitys on ollut alkuaan linnun ääntelyä jäljittelevä eli onomatopoeettinen.

Västäräkki (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)

Väsynyt västäräkki. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Väsynyt västäräkki?

Ääntelyä ja selvää lainaa

Sanaston osalta päätin tutkia linnunnimiä. Niiden ääntelyä on tutkittu paljon, ja siitä on helposti saatavilla ornitologien tallentamaa tietoa, johon nimiä voi verrata. Maailmanlaajuisen vertailun kohteeksi valikoitui korppi, koska se elää kaikilla muilla mantereilla paitsi Etelä-Amerikassa. Lisäksi keräsin käen nimet sen esiintymisalueelta Euraasiasta. Halusin myös nähdä, kuinka suuri osa suomalaisista linnunnimistä on onomatopoeettisia. Lintukirjan Linnut värikuvina 274 linnusta lähes puolet oli nimetty niiden ääntelyn mukaan. Onomatopoeettisen nimen ovat saaneet esimerkiksi alli, huuhkaja, kaakkuri, kuikka ja liro.

Koska onomatopoeettisia sanoja on pidetty lingvistisesti merkityksettöminä, halusin pohjustaa lintujen valintaa myös arkeologian ja kulttuuritutkimuksen keinoin. Kerättyäni aineistoa lintusymboliikasta havaitsin, että jokaisella mantereella on samanlaisia lintuihin liitettyjä uskomuksia. Lintujen on uskottu olevan viestintuojia, yleensä pahan. Niin Indonesiassa kuin Meksikossa ja Kreikassakin uskottiin linnun johdattaneen kansan niiden kotiseudulle. Linnut esiintyvät yleisesti myös maailman syntyyn ja uudelleensyntymään liittyvissä tarinoissa. Meille tutuin on Kalevalan kertomus sotkasta.

Annu Marttila: Leksikaalinen ikonisuus ja sen esiintyminen linnun nimissä (Virittäjä, 1/2010, pdf)

Käki kukkuu kuusen latvassa. Kuva: Vesa Heikkinen.
Käki kukkuu kuusen latvassa.

Alkuperäisiä omia nimiä on ensin mainittujen lisäksi riekko, joka kuvaa onomatopoeettisena sanana tarkoittamansa linnun ääntelyä, ”käheätä, rietasta naurunräkätystä”, kuten Häkkinen osuvasti kuvaa (s. 31). Riekko-sanalle on siis onomatopoeettinen motivaatio. Itse linnusta saamme myös tietää, että muinaiset ateriatunkiot kertovat nimenomaan riekon olleen varhaisimpien suomalaisten ravintona vesilintujen ohella. Tämä on yllättävää, kun muistetaan, millainen asema suuremmilla kanalinnuilla sittemmin oli metsästysperinteessä.

Matti Larjavaara: Linnun nimet kirjoissa (arvio Kaisa Häkkisen teoksesta Linnun nimi, Virittäjä. 3/2004, pdf)

Sallittakoon pieni sivuhyppy lintumaailmaan. Duurien ja mollien eroa kuvaavat mielestäni hyvin peipponen ja pajulintu: kumpikin laulaa hyvin samantapaista sävelkuviota, mutta peippo kaiuttaa sitä riemukkaan pirteästi duurissa, pajulintu lurittelee vienon surumielisesti mutta suloisesti mollissa. Näin ainakin ne kuulen. Laulamisen eroa voisi hyvin kuvata myös laatusanoilla ”kova” ja ”pehmeä”.

Taru Kolehmainen: Duuri ja molli (Kielikello, 4/2000)

Monet lintujen nimityksistä perustuvat alkuaan linnun ääntelyyn (alli, liro, viklo) tai linnun muuten aikaansaamaan ääneen (tikka). Omapohjaiseen sanastoon kuuluvat myös johdokset, joita on jonkin verran (kehrääjä, sieppo, urpiainen).  – –

Linnunnimistössä on toki myös selviä lainoja lähialueiden kielistä. Balttilaisperäisiä ovat ainakin hanhi, harakka ja rastas, germaanista lähtöä taas haikara, haukka ja kana. Varpunen on lainaa venäjästä. Myöhemmin lainoja on saatu myös ruotsista tai ruotsin kautta (lunni, pingviini) ja saamelaiskielistä (kiiruna, piekana). Uusissa oppitekoisissa muiden maanosien lintujen nimissä on myös jonkin verran lainoja paikallisista kielistä (ou, tui, piopio).

Kirsti Aapala: Rakkaiden lintujen monet nimet (Kielikello, 2/2004)

Kiiruna Kiilopäällä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Kiiruna Kiilopäällä.

Rakkaalla linnulla on monta nimeä

Tilhen murteelliset nimet tilhe, tihli, tilvi, tilkki ja tifli kuvaavat linnun hentoa, helisevää viserrystä. Peippo on ollut erilaisten piipittävien lintujen yleisnimitys, ennen kuin se on vakiintunut Fringilla-suvun suomalaiseksi perusnimeksi.

Punatulkun ulkomuoto on muhkea, mutta ääni on hiljaista jokellusta. Kansankielessä tulkuttaminen merkitsee epäselvää mutinaa.

Kaisa Häkkinen: Tilhi laulaa nimeään (Tiede, 1/2014)

Punatulkkupariskunta alkukesän lehtimetsässä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Punatulkkupariskunta alkukesän lehtimetsässä.

Nimitys tilhi on levinnyt, osaksi kirjallisuuden myötä, eri tahoille kansankieleen. Melko laajalti tilhi on tunnettu pihlajalintuna. Myös pihlajapyystä, pihlajatilhestä ja pihlajakukosta on puhuttu.

Tilhen päälaen töyhtö on hyvä tuntomerkki, ja sen mukaan tulevat nimet tupsulintu, tupsupää, tupsuhyyppä, töyhtöpää ja harjapää. Niin ikään ulkonäköön, koreisiin siipisulkiin, viittaa Petäjäveden kirjosiipi.

Kittilän ja Inarin seuduilla tilhi on ollut korvarastas. Naapureina olevien saamelaisten kielessä linnun nimitys tarkoittaa aivan samaa: bealljerástis on sananmukaisesti ’korvarastas’.

Kirsti Aapala: Töyhtöpää pihlajapyy (Kieli-ikkuna, 16.11.2004)

Toimikunnan ehdottamia uusia nimiä olivat peukkulit ja naurulit. Nimet noudattavat samaa mallia kuin vanhat linnunnimet kerttuli, kuukkeli ja sirkkuli, joskin nimenmuodostustapa on toinen. Naurulit ovat aiempia naurutimaleita ja peukkulit peukaloistimaleita, eli uudet nimet on muodostettu vanhoista lyhentämällä. Nimien voi katsoa olevan riittävän selkeitä ja läpinäkyviä.

Liisa Nuutinen: Kielen asiantuntija linnunnimien parissa (Kielikello, 1/2018)

Kuikat. Kuva: Vesa Heikkinen.
Kuikat.

Kaunis on lintu harakkakkii, mutta entä tappajavaris?

Iltapäivälehden uutisessa varis on ihmismäisesti röyhkeä ja härski. Sotilaiden tavoin varis hyökkää, säikäyttelee varoitushyökkäyksillään ja jää puolustusvalmiuteen. Rikollisten tavoin varis pahoinpitelee ja terrorisoi. Alueella, josta uutisessa kerrotaan, on ilmavaara ja hengenvaara.

Uhkakuvaa synkentää havainto, jonka mukaan kyseiset varikset ovat poikkeuksellisen kookkaita, jättiläisvariksia. Niitä on siis syytä kutsua lainausmerkeissä tappajavariksiksi. Näin tehdäänkin uutisen kanssa samaan juttukokonaisuuteen kuuluvassa lintuasiantuntijan haastattelussa.

Vesa Heikkinen: Lintuja ja ihmisiä (Kieli-ikkuna, 30.6.1998)

Linnut puhuttavat kansaa. Sananparsikokoelmassa on paljon lintuihin liittyviä ajatuksia.

Se lintu joka uamusilla varain laulaa on ennen iltoo haukan suussa. (Eno)

Seun huono lintu joka ei höyheniijään kanna. (Hailuoto, 1933)

Kaunis on lintu harakkakkii, ku sitä harvo näkköö. (Kurkijoki, 1932)

Tijjaine om pakkasel lintu, se niiv viilata karnuttaa. (Laukaa, 1932)

Västäräkki tulee kurjen siiven alla. (Tyrvää, 1933)

Sananparsikokoelman hakulomake


Teksti ja kuvat: Vesa Heikkinen


Palaa otsikoihin



Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely / Kundundersökning 2018

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången