Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Viikon vinkit 2018

22.1.2018 15.52

Miten lumi sataa?

Haituillen, hidellen ja monin muin tavoin.

Suomessa on sekä lumiosaamista että lumi-osaamista. Lumi-osaaminen viittaa kielemme rikkauteen, laajaan lumi-sanastoon ja esimerkiksi murteiden moniin verbeihin, joilla kuvataan lumen satamista.


Lunta voi esimerkiksi

haituilla (Urjala, Kangasala),

hidellä (Nurmo, Ilmajoki, Kurikka),

hiukkoa (esim. Nurmo, Kurikka, Jalasjärvi),

hiukoa (esim. Isojoki, Parkano, Hämeenkyrö),

höytyillä (esim. Orivesi, Hollola, Artjärvi, Kymi, Sysmä),

kaunehtia (esim. Haapavesi, Vihanti),

kiituilla (esim. Kuorevesi, Koskenpää, Kangasniemi, Sysmä, Jämsä, Luhanka, Petäjävesi, Karunki),

kyvehtiä (Kitee) tai

tuijailla (Anttola, Puumala, Juva, Virtasalmi; myös joissakin kannakselaismurteissa).

Anneli Hänninen: Lumi (Tiesitkö tämän -palsta)


auhtalumi – auhtolumi – hauhtalumi – hauhtolumi – haverinsiite – huotarinsiide – huotarinterva – härmä – höhhölumi - höhkälumi – höhölumi – hömylumi – höntylumi – höppölumi – höppöslumi – hösselölumi – hössölumi – hösylumi – hösölumi – hötelölumi – hötterölumi – höttilumi – höttyrälumi – höttölumi – höttöslumi – hötylumi – hötölumi – höyhkälumi – höyhtyvälumi – höyhtälumi – höyhtölumi – höyrylumi – höyrälumi – höytelö – höyttyrälumi – höytylumi – höytyvälumi – höytäkkä – höytälumi – höytölumi – –.

Ulla Takala: Kevyen pakkalumen nimityksiä (artikkelissa Synonyymit Suomen murteiden sanakirjassa)


Lumisanat eivät kuitenkaan ole vain mennyttä aikaa. Uusimman niistä meille esitteli joulun alla ulkoministeri Alexander Stubb: snowhow eli lumiosaaminen. Tervetuloa Keski-Euroopasta oppimaan, kuinka meillä lunta siirrellään!

Riitta Hyvärinen: Lumiosaamista (Kuukauden kielijuttu, tammikuu 2011)


Yksi kevättalvelle tyypillinen ilmiö ovat pelloille, jäälle ja muille aukeille syntyvät lumirullat. Nuo pyöreitä heinäpaaleja muistuttavat sylinterimäiset muodostumat tunnetaan myös lumikehrinä ja lumikääryleinä.

Lumirulla (Kuukauden sana, helmikuu 2016)


Tykky tarkoittaa puun oksille ja latvukseen kasaantuvaa raskasta lumikerrostumaa. Sana kuuluu vanhastaan muutamiin murteisiimme. Näitä murteita tuntemattomat ovat kuitenkin yhdistäneet sen nykyajan sanaan tykkilumi, joka tarkoittaa lumitykillä tehtyä tekolunta.

Eeva Tuominen: Tykkylunta ei tehdä lumitykillä (Kielikello, 4/1996)


Ennen kuin lukijat älähtävät, lisään että katoavaa on muutakin: supisuomalaiset ilmaisut, joille ei löydy vastinetta/sysäystä vieraissa kielissä (ennen muuta englannissa). Annan itselleni aina suomipisteen kun onnistun sijoittamaan käännökseen sellaisia verbejä kuin viihtyä, joutua, jaksaa tai viitsiä. Nämä ovat yleismaailmallisia käsitteitä, jotka vain ilmaistaan eri kielissä eri tavoin. Hankalampaa, ellei mahdotonta, on tunkea käännökseen suomen rikasta lumisanastoa: nuoska, suoja, hanki, räntä, loska, tuisku tai pyry, kun itse käsitteille ei ole britin päässä sijaa.

Kersti Juva: Where is my pipo? (Kotus-blogi, 30.8.2012)


Mistä myrskyt saavat nimensä? Vai onko kyseessä sittenkin rajuilma? Miten maallikot ja meteorologit puhuvat kelistä? Eikö pitäisi puhua säästä? Kotuksen sivuilla on julkaistu paljon sääilmiöihin liittyviä kirjoituksia. Viikon vinkki kokoaa yhteen tekstejä suvisäästä superhelteineen ja salamoineen.

Suvi Syrjänen: Kieli myrskyn silmässä (Viikon vinkki, 15.8.2017)

Luminen saunapolku. Kuva: Vesa Heikkinen.

Teksti ja kuva: Vesa Heikkinen


Palaa otsikoihin