Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Viikon vinkit 2018

27.11.2018 11.10

Kohti adventtiaikaa

Murteissa sanalla adventti on muodot alventti ja arventti.

Kynttilät. Kuva: Anni Lindqvist.
Perinteeseen kuuluu adventtikynttilän sytyttäminen. Kuva: Anni Lindqvist.
Adventilla ja adventtiajalla tarkoitetaan joulua edeltäviä kirkkovuoden viikkoja. Mitä adventti-sanasta ja sen merkityksestä tiedetään? Miltä adventti kuulostaa murteissa?

adventti joulua edeltävät neljä kirkkovuoden viikkoa, adventtiaika.

adventtisunnuntai joulua edeltävistä neljästä sunnuntaista, adventti

adventti (Kielitoimiston sanakirja)

adventtisunnuntai (Kielitoimiston sanakirja)

Latinan sana adventus, johon adventti pohjautuu, merkitsee tuloa, saapumista. Kristillisessä kielenkäytössä sanalla viitataan Vapahtajan tulemiseen.

adventti (Sana kirjasta -palsta)

Suurin osa juhla- ja merkkipäivien nimityksistä on yleisnimiä, eli ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Esim. adventti, joulu, loppiainen.

Juhla- ja merkkipäivien nimet (Kielitoimiston ohjepankki)

Uusi ajantieto -teoksen (Karjalainen ym. 1989) mukaan ensimmäistä adventtia nimitettiin satunnaisesti pikkujouluksi jo 1890-luvulla. Kodeissa pikkujoulu on ollut ennen muuta kaupunkilainen perinne. Pikkujouluksi kutsuttuja iltamia alettiin puolestaan järjestää 1900-luvun alussa ensin ylioppilasosakunnissa, joista se levisi yhdistyksiin ja järjestöihin.

Kun tarkoitetaan ensimmäisenä adventtina vietettävää juhlaa, pikkujoulu on yksikössä samaan tapaan kuin sen isompi sisarus joulu tai vaikkapa uusivuosi.

Laura Niemi: Pikkujoulujuhlintaa (Kotus-blogi, 2.12.2013)

Valmetin virkailijoiden pikkujoulut 1956 Kuva Veikko Kanninen Museokeskus Vapriikki
Valmetin virkailijoiden vuoden 1956 pikkujoulut. Kuva: Veikko Kanninen. Museokeskus Vapriikki.

Samantapaiseen vaihteluun on tempautunut myös nuorehko kirkollinen lainasana adventti. Sanalla on murteissa useita erilaisia asuja, niiden joukossa myös alventti ja arventti. Merkityksenä on tutun kirkollisen merkityksen rinnalla myös ’(etenkin lyömisestä puhuttaessa tai lyömisellä uhattaessa): kasvot, naamataulu, pläsi’.

Heikki Hurtta: Tuuli se taivutti koivun larvan: ”latva” suomen murteissa (Kielikello, 2/2016)

Sana adventti taas merkitsee eräissä murteissa ’kasvoja, naamataulua, pläsiä’ varsinkin lyömisen, turpiin antamisen yhteydessä. Laajalti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä sanaa on käytetty tähän tapaan: ”Sai päi alventti ku siäl avel suutas ja lervittel” (Rymättylä), ”Minä pläjäytin nyrkillä päin alventtia” (Vesilahti). – –

Nakkilassa on sanottu: ”Verettiin päin alventtii niät evankeljumit kalisi.” Ylöjärveläisten tappelupukarien taisteluhaaste taas kuuluu näin: ”Niim minä annan päin alvänttiä, että joulu loistaa.”

Heikki Hurtta: Päin adventtia (Kieli-ikkuna, Helsingin Sanomat, 14.12.2014)


Teksti: Suvi Syrjänen (päivitys: Hanna Hämäläinen)

Tekstin ensimmäinen versio on julkaistu Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla 11.12.2017.

Lumilyhty. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Lumilyhty. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.


Palaa otsikoihin