Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Kotimaisten kielten keskuksen kirjasto valitsee kuukausittain kokoelmistaan kuukauden kirjan.

#Kotuksenkirjasto



rss Kuukauden kirja

13.9.2018 10.55

”Sproogasiks sä sloboa?”

Kuukauden kirja syyskuussa 2018: Sloboa Stadissa – Stadin slangin etymologiaa.

Kotimaisten kielten keskuksen kirjaston valitsema kuukauden kirja syyskuussa 2018 on Sloboa Stadissa – Stadin slangin etymologiaa. Kirjan on kirjoittanut Heikki Paunonen, ja se on ilmestynyt 2016.

Sloboa Stadissa. Kuva: Docendo.

Teos käsittelee slangin alkuperää ja historiaa venäläisperäisten sanojen osalta. Vaikka paljon sanastoa on tullut vanhaan slangiin esimerkiksi ruotsista, myös venäjän kielestä lainatun osuus on laaja.

Paunonen kertoo teoksen syntyprosessista alkusanoissa: ”Jo varhaisessa vaiheessa kävi ilmeiseksi, ettei läheskään kaikkien slangisanojen historiaa saa mahtumaan yhteen niteeseen ja että toisaalta ruotsalais- ja suomalaisperäisiä sanoja on tarkoituksenmukaista lähestyä hieman erilaisesta näkökulmasta.”

Sloboa stadissa aukeama
Omenaryssä ja osviitta kirjan sivuilla.

Tuttuja ja vieraita sanoja

Teoksessa on yli yhdeksänsataa sana-artikkelia. Osa sanoista on yhä tuttuja, osa jo kadonnut nykyslangista. Venäläisperäisiä ovat esimerkiksi safka, lafka, mesta ja voda, mutta myös vieraammat tšubu, tšaikkari ja tširinga.

Slobo tai slopo on tarkoittanut slangissa sekä venäjän kieltä että venäläistä: ”Sloboja sai olla iso porukka, ja kun yks ainoo kundi siinä oli ja se hihkas ja tempas hoidon, ne lähti kaikki karkuun. Ei tarvinnu muuta kun kiros vaan, hyppäs ja veti hoidon tuolta, ni sillos slobot painu.”

Kirjasta selviävät myös sanat Narinkkatori ja issikka. ”Toisin kuin usein historiallisissa kuvauksissä, venäläiset lainasanat kertovat paljon Helsingin historiasta kahdensadan vuoden ajalta.”

Helsingin historiaa

Kirjan näkökulma on etymologinen eli keskittyy sanaston alkuperän selvittämiseen, miten ja milloin sanat ovat lainautuneet kieleen. Sanaston ohella teoksessa valotetaan sitä, millainen oli venäläinen Helsinki ja myös venäläinen Suomi tsaarinvallan aikana 1808–1917.

Tsaarinajan Helsinki. Taustalla Nikolainkirkko (Helsingin tuomiokirkko) ja Seurahuone (kaupungintalo), Pohjoinen Esplanaadikatu (Pohjoisesplanadi) 11-13. Kuva: Signe Brander. Finna.
Tsaarinajan Helsinkiä 1908. Taustalla issikoita ja Nikolainkirkko (Helsingin tuomiokirkko).

”[N]ykyään monikielisyys ja -kulttuurisuus ei näy yhtä selvänä kaupunkikuvassa  kuin sata vuotta sitten, jolloin jokaisessa kadunkulmassa nimikyltit olivat kolmella kielellä. Silloin Helsingissä puhuttiiin myös monenlaista suomea ja ruotsia sekaisin, usein vahvasti venäläisittäin murtaen.”

Emeritusprofessori Heikki Paunonen on vuosikymmenien ajan tutkinut Helsingin puhekieltä ja slangia. Yhdessä Marjatta Paunosen kanssa kirjoitettu slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000) voitti Tieto-Finlandian 2001.

Teksti: Hanna Hämäläinen


Palaa otsikoihin