Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Kotimaisten kielten keskuksen kirjasto valitsee kuukausittain kokoelmistaan kuukauden kirjan.

#Kotuksenkirjasto



rss Kuukauden kirja

9.5.2017 14.29

”Pussaa se peipiboki kitsistä petiruumaan”

Kuukauden kirja toukokuussa 2017: Minnesotan suomalaisten historia.

Kotimaisten kielten keskuksen kirjaston valitsema kuukauden kirja toukokuussa 2017 on Minnesotan suomalaisten historia. Kirja on ilmestynyt Yhdysvalloissa 1957.

Julkaisija on Minnesotan suomalais-amerikkalainen historiallinen seura (MSAHS). Kirjan on toimittanut Hans R. Wasastjerna.

Hans R. Wasastjerna. Kuva: Minnesotan suomalaisten historia.
Kirjan toimittaja Hans R. Wasastjerna. Kuva kirjasta.

Lähes 800 sivua tarkkaa tietoa

Minnesotan suomalaisten historia on syntynyt Minnesotan suomalais-amerikkalaisen historiallisen seuran mittavien ponnistelujen tuloksena. Teos on laaja, lähes 800-sivuinen, vaikka materiaalia on karsittukin. Näin toimittaja Wasastjerna Alkulauseessa:

Huolimatta teoksen laajuudesta on paikallista aineistoa jouduttu raskain mielin huomattavasti karsimaan. Vaikka yksityisistä henkilöistä puhuttaessa onkin pyritty tasapuolisuuteen, jää kymmeniä tuhansia nimiä käsittävä nimilistamme tässä yhteydessä julkaisematta. Moni nyt syrjään joutuva valokuva olisi ansainnut tulla painetuksi tähän teokseen.

Wasastjerna kiittää MSAHS:n jäseniä, jotka ”uupumattomalla tarmollaan ovat auttaneet aineiston kokoamisessa ja lajittelemisessa”. Hän kirjoittaa lämpimästi myös niistä ”uranuurtajista”, joista kirja kertoo:

Kaiken taustalla huokuu toivoakseni kuitenkin työteliäitten ja uskaliaitten esiraivaajien muisto, joille tämä teos on omistettu.

Kirjaponnistukset veivät hankkeeseen vihkiytyneiltä voimia. Asiaa ei kuitenkaan jätetty tähän. MSAHS:n presidentti Alex Kyyhkynen ennakoi omissa saatesanoissaan, että lisää oli tulossa:

Tulevat sukupolvet velvoittavat meitä rohkeasti tarttumaan myös englanninkielisen käännöksen valmisteluihin ja antamaan oman panoksemme koko Yhdysvaltain suomalaisen kansan historian kokoamiseksi.

Mutta miten kirjassa käsitellään kieliasioita? Alla joitakin kielinäkökulmaan liittyviä katkelmia.

Ahti Band. Kuva: Minnesotan suomalaisten historia.
Kirjan kuvitusta.

Engelskankielinen koulu

Vähitellen englanninkielisen koulun merkitys kasvoi, ja nuorin suomalaispolvi astui aimo askeleen kohti amerikkalaistumista. Mutta Suomessa syntyneille uusi kieli oli välillä todellista hepreaa kuten kertoo Uuden Kotimaan paikallinen kirjeenvaihtaja ”Tornion Pekka” lehdessään jouluk. 3 pnä 1221:

”Kävin Cokaton markkinoilla, jossa huomioni anasti ensiksi kansan kieli joka on vallan kulturia, ja vielä kummempi se, että sitä huudeltiin koko naamalta. Sanoin: tu taala praa svenska ja sitte minä lähin pois.”

Vähitellen kieleenkin totuttiin. (S. 104.)

Jo jouluaattona 1881 oli Uudessa Kotimaassa innokkaasti kehoitettu perustamaan suomalaisia kouluja. New York Millsin kirjeenvaihtaja lausui painavan mielipiteensä tähän tapaan: ”Olen kuullut paljon puhuttavan Suomen kielisistä kouluista joka asia todellakin olis ajoissa vaariin otettava. Ei missään vieraassa kielessä josko se olis hyvinkin tarkoin opittu voi ihmis henki kehkeytyä niin hyvin kuin äitin kielessä eli kielessä jossa syntynyt on. Ja sitte toiseksi engelskan kielen oppimisessa on se vaikutus että puoli aikakaudestamme ihmis ijästä menee kielen lukemiseen, se on taitaakseen päivällistä puhetta, johonka ei kuulu mitään vielä jota voitaisiin opiksi tahi tiedoksi sanoa kuin ainostaan kissa ja koira kirjoja, niin kuin kielen oppi kirjat ovat.” (S. 171–172.)

Työväen-Opisto. Duluth. Kuva: Minnesotan suomalaisten historia.
Työväenopisto Duluthissa. Kirjan kuvitusta.

Kalle Ylimäestä Charles Hilliksi

Minnesotaan siirtyneitten suomalaisten nimissä on tapahtunut uusien olojen vaatimia muutoksia. Useinhan kävi niin, että kun joku Kalle Ylimäki nousi laivasta maihin New Yorkissa, siirtolaisviranomaiset ”unohtivat” nimestä alkuosan, jonka lausuminenkin tuntui olevan amerikkalaiselle mahdotonta. Kalle Mäki kulkeutui sitten Minnesotan rautakaivoksiin. Kun siellä tuli ensimmäinen tilipäivä, kysyi ”paasi” pari kertaa kieltään taivuteltuaan mikä se ”mäki” oikein on. Kalle tolkkasi kotitekoisella engelskalla: ”hill, hill”. Siitä lähtien Kalle Mäki oli Kalle Hill ja lopuksi itse väänsi etunimensäkin ”kielelliseen” asuun ja niin Kalle Ylimäestä oli tullut Charles Hill. (S. 110.)

Suuhun sopivaa fingliskaa

Useimmat sentään oppivat tuota vivahdusrikasta kaksoiskieltä, jolle H. L. Mencken antoi tutkielmassaan ”The American Language” tieteellisen nimen Finglish, mutta jota suomalaiset kutsuivat fingliskaksi. Se ei tarkoita suomalaisten sanojen amerikkalaistumista, vaan englantilaisten sanojen saattamista suomen puhekieleen sopiviksi. Fingliskalla on jo takanaan puolivuosisatainen kehitys, joten nykypäivien Suomen suomalaisen korvaan se saattaa kuulostaa yhtä käsittämättömältä kuin Helsingin katupoikien ruotsinvoittoinen murre savolaisesta. Vai mitä sanottaisiin seuraavasta esimerkistä: ”Pussaa se peipiboki kitsistä petiruumaan” (työnnä ne lapsenvaunut keittiöstä makuuhuoneeseen)! (S. 173.)

Artturi ja Hilma Haglund tyttärineen (Matillda ja K. Nurmi). 1910. Minnesota. Kuva: W. Hirvelä. Nurmijärven museo.
Suomalainen perhe kuvattuna Minnesotassa 1910. Kuva: W. Hirvelä. Nurmijärven museo. (Kuva ei sisälly kirjaan.)

Kuka Hans R. Wasastjerna?

Hans Rudolf Wasastjerna syntyi Riihimäellä 1926. Hän oli valtiotieteen maisteri ja kirjailija. Wasastjerna opiskeli Helsingin yliopiston lisäksi Pariisissa, Lontoossa ja Minnesotan yliopistossa. Hänen harrastuksiaan olivat poliittinen historia ja siirtolaistutkimus. (Kuka kukin on, 1978.)

Minnesotan suomalaisten historian lisäksi Wasastjerna kirjoitti ja toimitti ainakin nämä teokset:

Äänetön taivas. Tampere:  Finnpublishers. 1985. 258 sivua. Kaunokirjallinen teos.

Monarkistinen ohjelma: esi- ja alkuvaiheista kuningasjulistukseen. Helsinki: Helsingin yliopisto. 1953. 145 sivua. Pro gradu (poliittinen historia).

Valtioneuvoston kirjapainon historiaa, 1859–1959. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino. 1959. 113 sivua.

History of the Finns in Minnesota. Toimittaja: Hans R. Wasastjerna; kääntäjä: Toivo Rosvall. Duluth (Minn.): Minnesota Finnish-American Historical Society. Alkup. julkaistu 1957. 676 sivua.

Suljettujen ovien politiikkaa. 1. Espoo: Högnäsin nykyhistorian klubi. 1982. 66 sivua.

Toimittaja: Vesa Heikkinen


Palaa otsikoihin