Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Kotimaisten kielten keskuksen kirjasto valitsee kuukausittain kokoelmistaan kuukauden kirjan.

#Kotuksenkirjasto



rss Kuukauden kirja

11.1.2018 15.00

Kielimaiseman muutoksesta, asenteiden koventumisesta

Kuukauden kirja tammikuussa 2018: Suomen kielet 1917–2017.

Kotimaisten kielten keskuksen kirjaston valitsema kuukauden kirja tammikuussa 2018 on emeritusprofessori Fred Karlssonin kirjoittama Suomen kielet 1917–2017. Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 2017 julkaistu teossarja ja monimediajulkaisu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Teos on kolmikielisesti luettavissa painettuna kirjana, e-kirjana ja Twitter-versiona.

Teossarjan julkaisija on Lingsoft Oy. Sarja on myös yhtiön 30. toimintavuoden juhlajulkaisu.

Fred Karlsson on Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen emeritusprofessori. Hän perusti Lingsoftin yhdessä Kimmo Koskenniemen kanssa vuonna 1986.

Suomen kielet 1917 - 2017 Kuva Lingsoft
Teoksen kuvitusta.

Yleisesitys kielimaisemasta ja sen muuttumisesta

Suomen kielet 1917–2017 -teos on yleisesitys itsenäisyyden ajan kielimaisemasta. Näin teoksen johdannossa:

puhuttujen ja kirjoitettujen kielten, arjen ja virallisten kielten sekä muuttuvan kielikirjon Suomesta. Kielipolitiikka ja kieliä koskeva lainsäädäntö ovat osa Suomen kielimaisemaa. 1900-luvun alkuvuosikymmenien kansalliskielten asemaa kielimaisemassa värittivät yhteiskunnalliset jännitteet ja vastaavasti vuosituhannen vaihteen vuosikymmeninä puolestaan kansainvälistymisen, globalisaation ja kasvavan monikulttuurisuuden mukanaan tuoma kielikirjo. Kielimaisema elää, ja se on keskeinen osa itsenäisen Suomen todellisuutta ennen ja nyt.

Teoksen alussa käydään läpi Suomen kielimaiseman suuret linjat 19172017. Karlssonin mukaan suurimmat ajankohtaiset kielipoliittiset haasteet ovat nämä:

ruotsin asema kansalliskielenä vai vähemmistökielenä,

toisen kotimaisen kielen pakollisuus peruskoulun opetusohjelmassa,

muiden kielten kuin suomen puhujien kielellisten oikeuksien käytännön toteutuminen,

Suomen pienten vähemmistökielten elvyttäminen, erityisesti inarin- ja koltansaamen sekä romanikielen,

maahantulokaskielten (erityisesti venäjän) eli kotikielten (ja -kulttuurien) asema koulutuksessa,

englannin ylivalta koulujen kielivalinnoissa ja kielivalintojen monipuolistaminen,

riittävän digitaalisen ja kieliteknologisen tuen turvaaminen kaikille relevanteille kielille,

kielenopetuksen optimaalisen aloitusiän määrittäminen päiväkodeissa ja peruskouluissa,

maahantulokkaiden kielivarannon hyödyntäminen,

suomi ja ruotsi toisena kielenä (S2, R2) -opetuksen kehittäminen.

Teoksessa käydään läpi monia kieliä omissa luvuissaan: suomi, ruotsi, saamen kielet, viittomakielet, romanikieli, tataarin kieli, jiddišin kieli, karjalan kieli ja venäjän kieli. Omat lukunsa saavat myös ”Vieraat kielet” ja ”Suomen 500 kieltä”.

Huolta yleisen kieli-ilmapiirin huonontumisesta

Teoksen lopussa tarkastellaan ensimmäisten kieliasiain neuvottelupäivien (2016) antia ja vuoden 2016 kielibarometriä. Neuvottelupäivillä tuotiin esiin muun muassa tällaisia kielihuolia:

Suomen kieliryhmät ovat huolestuneita yleisen kieli-ilmapiirin huonontumisesta. Asenteet ovat koventuneet, ja kaikilla kieliryhmillä on kokemusta väheksyvistä ja henkilöön tai hänen ominaisuuksiinsa kohdistuvista puheista. Kieliasiain neuvottelukunta pitää tärkeänä, että hallitus irtisanoutuu selkeästi kaikenlaisesta vihapuheesta ja kohdentaa riittävästi voimavaroja ennaltaehkäisevään ja hyvää kieli-ilmapiiriä rakentavaan toimintaan. Viranomaisilla on erityinen vastuu kielellisten oikeuksien edistämisestä. Siksi viranomaisten tietoisuutta kielellisistä oikeuksista sekä asennoitumista eri kieliä kohtaan tulee parantaa.

Kielibarometristä kerrotaan muun muassa se, että suomenkieliset ovat huomattavasti tyytyväisempiä kunnallisiin ja valtiollisiin kielipalveluihin kuin ruotsinkieliset. Erot ovat suuria hätäkeskuksen, pelastustoimen ja poliisin palvelusta annetuissa arvioissa.

Fred Karlsson. Kuva: Saša Tkalčan.

Fred Karlsson. Kuva: Saša Tkalčan.

Fred Karlsson: Suomen kielet 1917–2017. Lingsoft Oy, 2017.

Teksti: Vesa Heikkinen


Palaa otsikoihin