Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Penseistyä

Kysymys: Mitä merkitsee verbi penseistyä? Verbi esiintyy Hemminki Maskulaisen suomennoksessa Cedit hyems eminus -laulusta Piae Cantiones -kokoelmassa:

Tuiman talven taucomast
Cans Heran cuolluist nousemast
Iloo cax ilmestyi
Sitte cuin kevä penseistyi
Kylmettyned lämbyisi
Kedhot cans caick cucoistuit
Cuivettuned vircoisit.

Vastaus: Penseistyä-verbi on samaa kantaa kuin adjektiivi penseä, jolla on vanhastaan myös säähän liittyvä merkitys ’leuto, lauhkea’. Tässä merkityksessä penseä-adjektiivi tunnetaan Pohjois-Satakunnan sekä Pohjois- ja Kaakkois-Hämeen murteissa, paikallisesti myös Keski-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa.

Säkeessä Sitt cuin kevä penseistyi verbimuoto penseistyi merkitsee siis vastaavasti ’leudontui, lauhtui’. Toisessa suomentamassaan kevätlaulussa In vernali tempore Hemminki käyttää substantiivijohdosta penseys, joka kevätsäästä puheen ollen on merkinnyt leutoutta ja lauhkeutta.

Vastaaja: Elina Heikkilä

Silmut. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.
Kun kevät penseistyy, lehtisilmut puhkeavat puihin ja pensaisiin.