Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Goottilaisten kirjainten käyttö

Kysymys: Miksi ennen vanhaan suomea kirjoitettiin eri kirjaimilla kuin nykyään?

Vastaus: Kun ensimmäiset suomenkieliset kirjat painettiin 1500-luvulla, oli tapana, että latinankielistä tekstiä, jota osasivat lukea vain papit ja muut oppineet, painettiin niillä latinalaisilla kirjaimilla, joita mekin nykyään käytämme. Sen sijaan kansankielistä tekstiä, jota ihan tavallisten ihmisten piti ymmärtää, painettiin koukeroisen näköisillä goottilaisilla kirjaimilla. Saksan- ja ruotsinkielisiä kirjoja oli jo aikaisemmin painettu goottilaisilla kirjaimilla, ja niitä alettiin käyttää myös suomenkielisissä kirjoissa.

Tämä kahtiajako säilyi satoja vuosia – jopa niin, että jos suomenkielisessä tekstissä käytettiin vaikkapa latinan sukukielestä ranskasta lainattua sanaa, muu teksti oli painettu goottilaisilla kirjaimilla mutta tuo ranskankielinen sana latinalaisilla kirjaimilla. Syynä oli yksinkertaisesti tottumus.

Latinalaisia kirjaimia alettiin käyttää 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vähitellen yhä enemmän suomenkielisessä painotekstissä. Jotkut vanhat ihmiset pitivät niitä kovin hankalina lukea, olivathan he aikoinaan oppineet lukemaan fraktuuraa, joka kuuluu goottilaisiin kirjaintyyppeihin.

Vastaaja: Elina Heikkilä


S-alkuisia tuontikiellossa olleita tuotteita
Vierasperäiset sanat succati (sukaatti) ja soija kirjoitettiin latinalaisin kirjaimin, ruotsin kielestä lainatut  snuusi (nuuska) ja solfiederit (viuhkat) puolestaan tutulla goottilaisella kirjaintyypillä, olihan ruotsi valtakunnan oma kieli. Katkelma tuontikiellossa olleiden tuotteiden luettelosta vuodelta 1756.