Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Vihreä

Kysymys: Mistä tulee värin nimitys vihreä? Onko se oma vai lainattu?

Vastaus: Oikeastaan sekä että. Sanalla vihreä (vanhassa kirjakielessä ja murteissa myös viheriä, viherä) on vastineita läheisissä itämerensuomalaisissa kielissä ja marissa. Vastineet merkitsevät paitsi vihreää ja vihantaa myös keltaista (liivin kielessä) ja nuorta (marissa). Sanan sukulaisineen on ajateltu olevan johdoksia vanhemmasta wia- sanavartalosta, joka on merkinnyt myös vihreää. Tästä wis̆a-muodosta on tullut nykykieleen sana viha.

Sana viha (< *wia) on puolestaan hyvin vanha arjalainen laina, ja se on lainattu myös etäisempiin sukukieliimme udmurttiin ja komiin eli permiläisiin kieliin. Udmurtissa sana merkitsee vihaa ja kiukkua, komissa kateutta. Lainanantajatahon kieliä edustavissa avestassa ja pehlevissä sanan merkitys on myrkky ja sappi. Vihreä väri on monesti aiemmin yhdistetty juuri myrkkyyn, sappeen tai kateuteen, joten ei ole ihme, että niitä tarkoittavilla sanoilla on yhteisiä juuria.

Vastaaja: Kirsti Aapala

Täti Vihreä eli Rakennusviraston Elina Nummi ja lapsia Kontulan ostoskeskuksessa 1990-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Täti Vihreä eli Rakennusviraston Elina Nummi ja lapsia Kontulan ostoskeskuksessa 1990-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Kielitoimiston sanakirja: viha, vihreä