Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Peruna ja päärynä

Kysymys: Sanat peruna ja päärynä muistuttavat toisiaan. Onko se sattumaa?

Vastaus: Ei ole. Ne palautuvat samaan lähtökohtaan, joka on latinan päärynää tarkoittava sana pirum. Muutenkin sanojen historia on kietonut ne yhteen.

Peruna on näistä kahdesta varhemmin tullut suomen kieleen. Sitä käyttää jo Mikael Agricola 1540-luvulla, mutta siihen aikaan sanan merkitys oli ’päärynä’. Peruna on lainaa muinaisruotsista, jossa se oli nimenomaan päärynän nimitys ja jonne se oli saatu latinasta. Muinaisruotsin sana on nykyruotsissa päron ’päärynä’. Agricola ei olisi aikanaan edes voinut vielä tuntea maan sisään mukuloita kasvattavaa perunaa, sillä kasvi tuotiin Suomeen luultavasti vasta vajaat 200 vuotta myöhemmin. Manner-Euroopan ensimmäiset tiedot perunanviljelystä lienevät Espanjasta 1570-luvulta.

Kun uusi viljelykasvi opittiin vähitellen tuntemaan, se nimettiin monin paikoin jonkin ennestään tutun ja sitä muistuttavan kasvin mukaan. Perunan mukuloita verrattiin päärynän hedelmään, ja esimerkiksi ruotsissa perunasta tuli jordpäron, ”maapäärynä”. Myös suomenkielisessä tietokirjallisuudessa käytettiin ruotsin mallin mukaan 1700-luvun jälkipuoliskolla perunasta nimitystä maapäärynä.

Suomen kaakkoismurteissa ja osassa Kymenlaaksoa peruna puolestaan nimettiin omenan mukaan. Jos haluttiin tehdä ero puussa ja maassa kasvavien omenoiden välillä, puhuttiin puuomenoista ja maaomenoista. Sikäläinen omenahillo saattoikin olla siis perunasosetta… Perunaa ei ole kutsuttu omenaksi pelkästään suomen murteissa, vaan myös esimerkiksi ranskassa peruna on pomme de terre, niin ikään ”maaomena”.

Entä sitten päärynä? Se on perunaa nuorempi lainasana ruotsin sanasta päron (joka siis palautuu latinan sanaan pirum). Sana päärynä mainitaan ensimmäisen kerran nykymerkityksisenä suomen kielessä Antti Lizeliuksen Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa vuonna 1776 yhdyssanassa päärynäpuu.

Vastaaja: Kirsti Aapala

Lisätietoja: Kirsti Aapala: Omenasta on moneksi (Kielikello 3/2004)


Siemenperunoita ja akka-aura. Kuva: Vesa Heikkinen.
Akka-aura ja siemenperunat. Kuva: Vesa Heikkinen.