Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Koillinen

Kysymys: Mistä ilmansuunnan nimi koillinen mahtaa olla peräisin?

Vastaus: Sana koillinen (’pohjoisen ja idän välinen ilmansuunta’) ei ole ollut vanhastaan murteissa kovin yleinen. Itämurteissa on joitakin tietoja siitä, että sana tarkoittaa myös itää, mikä merkitys on karjalan kielessä yksinomainen. Se, että koillinen on nykyisessä yleiskielessä nimenomaan idän ja pohjoisen välinen ilmansuunta, on 1800-luvun tietoisen kielen kehittämisen tulosta.

Sanan alkuperästä saa vihjeen lukemalla Suomen murteiden sanakirjaa: koillisen synonyymina on kirjattu itämurteinen sana kesäpäivännousu. Aurinko nousee kesäisin koillisesta, eli silloin päivä koittaa koillisesta. Sekä koillinen että koittaa ovat johdoksia päivän sarastusta ja itääkin tarkoittavasta sanasta koi (joka on aivan eri sana kuin hyönteistä tarkoittava koi). Molemmilla koi-sanoilla on vastineita kaukaisissa sukukielissä, joten molemmat sanat kuuluvat ikivanhaan perintösanastoomme.

Vastaaja: Klaas Ruppel


Aaamunkoitto Saimaalla. Kuva: Vesa Heikkinen.
Aaamunkoitto Saimaalla. Kuva: Vesa Heikkinen.

Suomen murteiden sanakirja: koillinen