Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Laaja blogi- ja kolumniarkisto, kysymyksiä ja vastauksia -osio, teemakoosteita.

Ulla-Maija Forsberg. Kuva: Otso Alasko, Kuvain.

Ulla-Maija Forsberg on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Forsberg toimi aikaisemmalla Kotus-kaudellaan (1984–1998) Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan päätoimittajana.

31.3.2017 11.32
Ulla-Maija Forsberg

Stadin slangi 1930-luvulla

Bileitä, butilkkoja ja doitseja.

Sanat ovat yleensä vanhempia kuin luulisi, näin ainakin oman kokemukseni mukaan. Bileitä olen pitänyt oman sukupolveni sanana ajatellen, että vanhempi ilmaus olisi hipat jostain 1950-luvulta.

Pieleen meni: bileet kuuluu 1930-luvun tulokkaisiin Stadin slangissa. Hipat on 1920-luvulta. Toinen perusteellinen väärinkäsitys on ollut se, että bailut olisi väännös bileistä. Ei suinkaan: bailut on jo 1910-luvun slangia, ja sen taustalla on ruotsin sana bal ’tanssiaiset’, joka on alun perin ranskalaisperäinen sana (baler, baller ’tanssia’).

Kaivohuoneen orkesteri. 1936. Kuva: Pietinen. Museovirasto.
Kaivohuoneen orkesteri. 1936. Kuva: Pietinen. Museovirasto.

Pulloja porttikäytävissä

Mitä muuta 1930-luku toi mukanaan kuin bileet? Juominen kuuluu olennaisena osana bilettämiseen, mutta slangista puhuttaessa on kyllä syytä huomauttaa, että kadunkulmissa ja porttikäytävissä niitä pulloja vasta olikin tarjolla.

1930-luvun tulokkaita olivat esimerkiksi butilkka ja flinda. Näistä ensin mainittu on alkuperältään melko läpinäkyvä, se on peräisin venäjän pulloa merkitsevästä sanasta butýlka. Sana on luonnollisesti myös samaa alkuperää kuin suomen murteiden ja puhekielen yleinen sana puteli, tosin jälkimmäinen on ruotsista (butelj), mutta sekä ruotsin että venäjän sanat palautuvat ranskaan, jossa pullo on bouteille.

Flinda on alkuperältään hämärämpi. Jo 1910-luvulla tunnettiin flinderi erityisesti pimeän pullon nimityksenä, mutta kun rinnalle tuli flinda, alkoi flinderi merkitä myös viinaryyppyä.

Lienee mahdollista, että sanan taustalla on ruotsin sana linda ’kääre; kääriä’, joka viittaisi pullon kääreenä olleeseen paperiin. Lasin välähdystä katulampun loisteessa tuli tietysti välttää, ja siksi pullo tarvitsi kääreen.

Toinen mahdollisuus on sanan yhdistäminen toiseen vanhaan pulloa merkitsevään sanaan flisu (flišu), flisa (fliša), joka puolestaan on sanan flasu (flašu) rinnakkaismuoto. Kyseessä on tietysti ruotsin flaska ’pullo’, vaikka sana on, erityisesti suhu-s:n perusteella, toki mahdollista johtaa myös saksasta (Flasche) tai venäjästä (fljážka ’litteä pullo’).

Alkoholiliike Siltakadulla 1930-luvulla. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.
Alkoholiliike Hyvinkään Siltakadulla 1930-luvulla. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo.

Saksan sanoja

Saksalaislainoista on arveltu, että ne, esimerkiksi 1910-luvulla mainittu groussi, skrode ’iso, tukeva’, eivät välttämättä olisi saksalaisia vaan peräisin jiddišistä, jota vuosisadan vaihteen juutalaiset narinkkakauppiaat käyttivät.

Sodan lähestyminen 1930-luvulla on kuitenkin varmuudella tuonut suoraan saksasta sellaiset sanat kuin diinsti, joka on tarkoittanut paitsi palvelusta yleensä myös asepalvelusta (saksan Dienst ’palvelus’ verbistä dienen ’palvella’), doitsi ’saksalainen (varsinkin sotilas)’ (saksan deutsch ’saksalainen’) ja fritsi merkityksessä ’saksalainen mies, erityisesti saksalaissotilas’ (henkilönnimestä Fritz).

Wikipediassa Fritz, tuo saksalainen huikentelija, on saanut kontolleen myös fritsun, joka 1930-luvulta alkaen on tarkoittanut suudelman imujälkeä kaulalla. Syyte on aiheeton: tämä sana on sama kuin se slangissa alusta alkaen ollut fritsu, joka tarkoittaa postimerkkiä (ruotsin frimärke).

Narikka torilta sisätiloihin

Ja vielä äsken mainittu narikka, joka 1930-luvulla siirtyi torilta sisätiloihin, vaatesäilöä tarkoittamaan. Alkuperäinen narinkka oli myyntikojujen rivistö, jossa erityisesti juutalaiset ja venäläiset harjoittivat torikauppaa (venäjän na rýnke ’torilla’).

Myyntikojua ja vaatesäilöä yhdistää se, että alkuperäisten narinkkojen tärkeimpiä myyntiartikkeleja olivat käytetyt vaatteet. Niinpä kun narikasta kerran ostettiin puku käytettynä, sinne voitiin myös leikillisesti jättää oma palsa kiertoon. Sana saattaa omalta osaltaan kertoa myös ravintolaelämän vilkastumisesta kieltolain päätyttyä 1932.

Ravintolan interiööri. 1930. Kuva: Pietinen. Museovirasto.
Ravintolan interiööri. 1930. Kuva: Pietinen. Museovirasto.



Lähteenä on käytetty Heikki Paunosen stadin slangin suursanakirjaa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2000). Blogin kirjoittaja valmistelee tästä aineistosta Stadin slangin etymologista sanakirjaa. Tapaamisiin 1940-luvulla!

Suomi 100
Kirjoitus kuuluu Sanoin saavutettu -kokonaisuuteen, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Klikkaamalla kuvaa pääset ohjelman sivuille.

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele

31.3.2017 17.51
Timo
Bileiden etymologia?
Ulla-Maija Forsberg ei kerro bileille suoraan etymologiaa, mutta antaa epäsuorasti ymmärtää, että sana on johdettu bailuista (eikä siis päinvastoin). Kaisa Häkkinen jatkaa etymologisessa sanakirjassaan, että bileet johtuvat bailuista niin, että i olisi (tavallaan hyperkorrektisti) palautettu sanaan englanti mielessä, koska kirjoitetun englannin i ääntyy usein [ai].

Rakennelma on kekseliäs, mutta olisiko kuitenkin todennäköisempää, että bile on lyhennös jubileum-sanasta ja siis vain sattumalta bailuja muistuttava? Bailut-sanalle (vrt. nuorempi "bailata") Häkkinen mainitsee (arvatenkin sen diftongin vuoksi) etymologiaksi espanjan sanan bailar 'tanssia' (samaa kantaa kuin ruotsin bal ja ranskan ballet). Häkkinen ei avaa tätä enempää, mutta jään miettimään, olisiko sana voinut taittaa niin pitkän matkan (Espanjasta tai Etelä-Amerikasta) nimenomaan tanssikulttuurin mukana (Wörter und Sachen).
21.4.2017 16.39
Tiedonjanoinen
Kenen hanke?
Nyt ei mistään selvinnyt, mikä on tekeillä olevan etymologisen sanakirjan status: missä ja millä rahoituksella sitä tehdään? Onko se Kotuksen uusin hanke vai kenen?
24.4.2017 12.08
Ulla-Maija Forsberg
Timo, vähän olen samaan tapaan ajatellut bileistä kuin Kaisa Häkkinen, mutta en ota suoraan kantaa, koska asia on aika epäselvä. Jubileum-ajatuskin on ihan varteenotettava, kiitos!

Tiedonjanoiselle tiedoksi, että vastaan tässä tavallaan henkilökohtaisesti haasteeseen, joka minulle heitettiin melko tasan kaksi vuotta sitten. Stadin slangin etymologinen sanakirja sopii erinomaisesti Kotuksen sanakirjan johtajan ns. sisältötehtäväksi johtamisen ohella. Siinä mielessä se on siis Kotuksen hanke.


Kyselyyn
Till undersökningen

Asiakaskysely / Kundundersökning 2018

Ehtisitkö vastata Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiakastyytyväisyyskyselyyn? Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin.

Toki, vie minut kyselyyn Kiitos, vastaan myöhemmin Ei kiitos, en vastaa tällä kertaa

Delta gärna i Språkinstitutets kundundersökning! Frågorna tar några minuter att besvara.

Ja tack, jag deltar gärna Tack, jag deltar senare Nej tack, jag deltar inte den här gången